Peura

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee eläinlajia. Peurat ovat hirvieläinten alaheimo. Peura-nimisiä henkilöitä on lueteltu sivulla Peura (sukunimi).
Peura
Uhanalaisuusluokitus

Vaarantunut [1]

Vaarantunut

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Sorkkaeläimet Artiodactyla
Heimo: Hirvieläimet Cervidae
Alaheimo: Peurat Capreolinae
Suku: Rangifer
C. H. Smith, 1827
Laji: tarandus
Kaksiosainen nimi

Rangifer tarandus
(Linnaeus, 1758)

Alalajit
  • 14 alalajia, katso teksti
Katso myös

  Peura Wikispeciesissä
  Peura Commonsissa

Peura (Rangifer tarandus) on arktisella tundralla ja pohjoisella havumetsävyöhykkeellä useina alalajeina esiintyvä hirvieläin. Se on Rangifer-suvun ainoa laji. Pohjois-Amerikassa villeinä eläviä alalajeja nimitetään karibuiksi. Kesytetystä peurasta käytetään nimitystä poro.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peuran levinneisyysaluetta ovat Pohjois-Eurooppa, Siperia, Pohjois-Amerikan pohjoisosat ja Jäämeren arktiset saaret, mukaan lukien Grönlanti. Kotieläiminä pidettyjen porojen villiintyneitä jälkeläisiä elää lisäksi Islannissa, Pribilofsaarilla ja St. Matthewilla sekä myös eteläisellä pallonpuoliskolla Kerguelenilla ja Etelä-Georgialla.[2] Etelä-Georgialla elävät 3 500 poroa tosin päätettiin hävittää vuosien 2012–2014 aikana, koska ne ovat vieraslajina uhka alueen alkuperäiselle luonnolle.[3]

Alalajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euraasiassa eläviä peuran alalajeja kutsutaan peuroiksi, ja Pohjois-Amerikassa eläviä karibuiksi.[2][4][5]

Peuran alalajit voidaan jaotella niiden elinympäristöjen ja sopeutumien mukaan kahteen ekologiseen tyyppiin: tundralla tai metsässä eläviin peuroihin.[2][5] Toiset alalajit ovat sopeutuneet elämään havumetsissä, toiset puolestaan avoimessa arktisessa tundramaastossa.[5] Metsissä on esimerkiksi paksumpi lumikerros kuin tundralla, joten siellä elävien peurojen pitkät jalat helpottavat lumessa liikkumista ja pitkä kuono jäkälän haistamista lumikerroksen alta.[5] Kapeammat ja tiiviimmät sarvet helpottavat puuston seassa liikkumista, kun taas tundralla sarvet voivat kasvaa leveämmiksi.[2][5]

Käsitys peuran alalajien määrästä on vaihdellut vuosien saatossa. Esimerkiksi vuoden 2005 vallitsevan tulkinnan mukaan alaljeja on 14: [2]

  • Rangifer tarandus tarandustunturipeura ja siitä kesytetty poro (elää luoteisen Euraasian tundralla)
  • Rangifer tarandus buskensis (elää Euraasiassa)
  • Rangifer tarandus caboti (elää Kanadassa, kuuluu metsissä eläviin karibuihin)
  • Rangifer tarandus cariboumetsäkaribu (kuuluu metsissä eläviin karibuihin)
  • Rangifer tarandus dawsoni † (lukeutui tundralla eläviin karibuihin, on kuollut sukupuuttoon)
  • Rangifer tarandus fennicusmetsäpeura (elää Suomen ja Pohjois-Venäjän metsissä)
  • Rangifer tarandus groenlandicus, synon. R. t. granti (kuuluu tundralla eläviin karibuihin)
  • Rangifer tarandus osborni (elää Kanadan Brittiläsessä Kolumbiassa, kuuluu metsissä eläviin karibuihin)
  • Rangifer tarandus pearsoni (elää Venäjän Novaja Zemljalla)
  • Rangifer tarandus pearyi (elää Kanadassa arktisilla saarilla, kuuluu tundralla eläviin karibuihin)
  • Rangifer tarandus phylarchus (elää Mantsuriassa)
  • Rangifer tarandus platyrhynchushuippuvuortenpeura (elää Huippuvuorten tundralla)
  • Rangifer tarandus sibiricustundrapeura tai Siperian tundrapeura (elää Pohjois-Siperian tundralla)
  • Rangifer tarandus terraenovae (kuuluu metsissä eläviin karibuihin)

Kuuden lajin taksonomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2022 lopulla julkaistun geneettisen tutkimuksen mukaan peura pitäisi itsessään jakaa kuuteen eri lajiin, ja näistä osa edelleen alalajeihin: [6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Gunn, A.: Rangifer tarandus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 6.9.2016. (englanniksi)
  2. a b c d e Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Rangifer tarandus Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Johns Hopkins University Press. Viitattu 8.10.2010. (englanniksi)
  3. Poromiehet eksoottisella teurastusmatkalla Yle.fi. 28.12.2012. Yle Lappi. Viitattu 29.12.2012.
  4. Hirvieläimet www.tunturisusi.com. Viitattu 18.6.2023.
  5. a b c d e Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 2, s. 87 ja 89. Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6.
  6. Lee E. Harding: Available names for Rangifer (Mammalia, Artiodactyla, Cervidae) species and subspecies. Zookeys, 26.8.2022, nro 1119, s. 117–151. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9848878/ [{{{www}}} Artikkelin verkkoversio].
  7. "The wild reindeer (Rangifer tarandus: Cervidae, Mammalia) on the arctic islands of Russia: a review" (2018). Nature Conservation Research 3 (3). doi:10.24189/ncr.2018.040. ISSN 2500-008X. 

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]