Nunavut

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nunavut
ᓄᓇᕗᑦ
Nunavutin lippu
Nunavutin lippu
Motto: Nunavut Sannginivut (Inuktitut, Nunavut meidän voimamme / Maamme, voimamme)
Nunavutin sijainti Kanadan kartalla.
Viralliset kielet inuktitut, innuinaqtun, englanti ja ranska
Pääkaupunki Iqaluit
Suurin kaupunki Iqaluit
Komissaari Edna Elias
Pääministeri Eva Aariak
Edustus parlamentissa
– alahuone 1
– senaatti 1
Pinta-ala sijalla 1.
yhteensä 2 093 190 km²
– maapinta-ala 1 932 255 km²
– vesipinta-ala 160 935 km² (7,7 %)
Väkiluku sijalla 13.
yhteensä (2011) 31 906
– väestötiheys 0,02 /km²
Osaksi liittovaltiota 1. huhtikuuta 1999
13.
Aikavyöhyke UTC-4/-5/-6/-7
Lyhenteet
– postitunnus NU
aluetunnus CA-NU
– postiosoitteen etuliite X
www.gov.nu.ca

Nunavut (inuktitutiksi ᓄᓇᕗᑦ) on Kanadan territorio. Se on perustettu 1. huhtikuuta 1999. Sen asukkaista suurin osa on inuiteja eli eskimoja.

Nunavutin pääkaupunki on Iqaluit, entinen Frobisher Bay, Baffinin saarella idässä. Muita suurehkoja asutuskeskuksia ovat Rankin Inlet ja Cambridge Bay. Nunavutiin kuuluvat Ellesmerensaari pohjoisessa ja Victoriansaari lännessä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nunavut on arktinen alue, jolle levittäytyivät varhaiset paleoeskimojen kulttuurit. Varhaisinta paleoeskimojen kulttuuria sanotaan Pre-Dorsetin kulttuuriksi. Se pohjautui enemmän sisämaassa kuin merialueilla tapahtuvaan pyyntiin. Siitä kehittyi noin 800 eaa. maa- ja merieläinten pyyntiin perustuva Dorsetin kulttuuri, ja noin vuoden 1000 tienoilla sen syrjäyttivät eskimojen kulttuurit. Harva asutus keskittyi rannikolle ja sisämaassa jokien lähelle. Nunavutin eteläpuolella eli subarktisia intiaaneja. Nunavutin inuitit ovat länsi- ja keski-inuitteja.

1500–1800-luvuilla eurooppalaiset etsivät Nunavutin halki kulkenutta Luoteisväylää. Monet Nunavutin saaret, salmet, niemimaat ja lahdet on nimetty Luoteisväylää etsineiden mukaan tai ovat näiden etsijöiden nimeämiä. Nunavut erotettiin Luoteisterrorioista 1. huhtikuuta 1999 ja on siitä lähtien muodostanut oman territorionsa. Vaikka se on osa Kanadan valtiota ja liittovaltion hallinnon alainen, inuitit voivat hallita aluettaan suhteellisen autonomisesti.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nunavutin väkiluku oli vuonna 2011 noin 31 906 eli noin promille koko Kanadan väkiluvusta.[1] Siitä on noin 25 000 inuitteja (noin 85 % Nunavutin asukkaista ja noin puolet kaikista Kanadan inuiteista). Nunavutin väestötiheys on 0,02 as./km², joten se on yksi maapallon harvimmin asutetuista alueista. 40 % asukkaista on alle 16-vuotiaita.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nunavut on pääosin kylmää matalakasvuista tundraa, jonka pohjoisosaa sanotaan polaariaavikoksi. Kasvillisuus on lähinnä ruohoa, varpua, jäkälää, vaivaiskoivuja, pensaita jne. Pohjoisosien merijää voi olla ympärivuotinen.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nunavutissa hyödynnetään luonnonvaroina lyijyä, hopeaa, sinkkiä, maaöljyä ja maakaasua. Tulevaisuudessa turismista on tulossa yhä merkittävämpi elinkeino. Merkittävässä osassa taloudessa ovat myös inuittitaide ja -käsityöt; tuotteita ostetaan maailmanlaajuisesti.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Population and dwelling counts, for Canada, provinces and territories, 2011 and 2006 censuses 11.4.2012. Statistics Canada. Viitattu 13.5.2012. (englanniksi)


Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nunavut.