Manitoba

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Manitoba
Flag of Manitoba.svg
Manitoban lippu
G manitoba.gif
Manitoban vaakuna
Motto: lat. Gloriosus et Liber (Kunniakas ja vapaa)
Manitoba, Canada.svg
Viralliset kielet englanti, ranska (De facto)
Pääkaupunki Winnipeg
Suurin kaupunki Winnipeg
Varakuvernööri Philip S. Lee
Pääministeri Greg Selinger (NDP)
Edustus parlamentissa
– alahuone 14
– senaatti 6
Pinta-ala sijalla 8.
yhteensä 647 797 km²
– maapinta-ala 553 556 km²
– vesipinta-ala 94 241 km² (14,5 %)
Väkiluku sijalla 5.
yhteensä (2011) 1 208 268
– väestötiheys 2,2 /km²
Osaksi liittovaltiota 12. toukokuuta 1870
5.
Aikavyöhyke UTC-6, (DST -5)
Lyhenteet
– postitunnus MB
aluetunnus CA-MB
– postiosoitteen etuliite R
www.gov.mb.ca

Manitoba on Kanadan viides provinssi. Sen asukasluku on 1 208 268 (2011)[1]; pinta-ala 647 797 km² ja asukastiheys 2,14 as./km².

Manitoban rajanaapureita ovat etelässä Yhdysvaltojen osavaltiot Pohjois-Dakota ja Minnesota, pohjoisessa Nunavut ja Hudsoninlahti, lännessä Saskatchewan ja idässä Ontario. Asutus on keskittynyt hyvin voimakkaasti provinssin eteläosaan Yhdysvaltain rajalle sekä Winnipegjärven ja Manitobajärven etelärannoille. Provinssin pääkaupunki on Winnipeg.

Manitoba on itäisin Kanadan kolmesta preeriaprovinssista. Churchillissa Hudsoninlahdella sijaitsee manner-Kanadan ainoa Pohjoisen jäämeren satama, joka on suorin yhteys Aasian ja Euroopan välillä.

Manitoban pohjoisimmat osat ovat tundraa. Keskiosassa on havumetsää ja soita, etelässä on runsaasti maanviljelyä. Etelässä on myös laajoja preerioita.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Manitoban kartta

Maantieteellisesti Manitoba sijaitsee itä-länsi-suunnassa lähes Kanadan keskellä, keskipiste on muutaman kilometrin itään provinssin pääkaupungista Winnipegistä. Provinssin naapureita ovat idässä Ontario, pohjoisessa Nunavut ja Luoteisterritoriot, lännessä Saskatchewan ja etelässä Yhdysvaltain osavaltiot Minnesota ja Pohjois-Dakota. Koillisessa provinssi rajautuu Hudsoninlahteen jossa sijaitsee Churchillin satama.

Auringonlasku Winnipegjärvellä.

Viimeisen jääkauden aikana suurta osaa Manitobasta peitti jäämassan patoama Agassiz-jääjärvi joka jääkauden väistyessä vapautti vesimassat jättäen jäljelle Red River Valley jokilaakson, noin 110 000 järveä ja useita jokia muodostui alueelle.[2] Provinssissa sijaitseva Winnipegjärvi on kymmenenneksi suurin maailmassa,[3] muut suuremmat järvet ovat Manitobajärvi ja Winnipegosisjärvi, järvien yhteenlaskettu pinta-ala on 94 241 neliökilometriä joka on 6,5 prosenttia provinssin pinta-alasta.[4] Winnipegjärven itäpuoli on lähes koskematonta erämaata. Alueelle virtaa viereisestä Ontarion provinssista useita Kanadan kilveltä alkunsa saavia kirkasvetisiä jokia. Aluetta ovat käyttäneen lähes ainoastaan alkuperäisasukkaat perinteiseen kalastukseen ja metsästykseen sekä kokoontumispaikkoinaan tuhansien vuosien ajan. Alue onkin ehdolla Unescon maailmanperintökohteeksi.[5]

Manitoban tärkeimpiä jokia ovat Redjoki, Assiniboinejoki, Nelsonjoki, Winnipegjoki, Hayesjoki, Whiteshelljoki ja Churchilljoki. Provinssin kaikki joet laskevat Hudsoninlahteen. Joet muodostuivat tärkeiksi kuljetusreiteiksi turkiskauppiaille 1600–1900 luvuilla seka toimi ensimmäisten eurooppalaisten siirtolaisten kulkuväylänä länteen, ennen Dawson Routen ja rautatien valmistumista.

Manitoba on pinnanmuodoltaan suhteellisen tasaista, lukuun ottamatta provinssin louinaisosaa jossa on muutamia pienehköjä vuoria. Suurimpana niistä on Manitoban korkein huippu Baldy Mountain, joka kohoaa 832 metrin korkeuteen merenpinnasta.[6] Muita suurempia huippuja provinnssin alueella ovat The Porcupine (791 m) ja Riding Mountain (750 m).

Maatalous on keskittynyt pääasiassa provinssin eteläisinpään osaan, vaikkakin joitakin pienempiä tiloja löytyy jopa The Pasin kaupungin korkeudelta. Karjankasvatus on provinssin tärkein maataloustuote (n. 34.6 %), viljakasvien ollessa toiseksi suurin ryhmä (19 %), öljykasvien ollessa kolmanneksi suurin.[7] Manitoba on Kanadan suurin sianlihan, pavun, auringonkukansiementen ja tattarin tuottaja, maan toiseksi suurin perunantuottaja sekä kolmanneksi suurin naudanlihan tuottaja.[8]

Suurimmat kaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Manitoban asukasluvultaan kymmenen suurinta kaupunkia ja asukaskehitys vuosina 1996–2006.

Tervetulotoivotus Manitoban rajalla
Kymmenen suurinta kaupunkia
asukasluvun mukaan
[9]
City 2006 2001 1996
Winnipeg 675 483 619 544 618 477
Brandon 48 256 39 716 39 175
Thompson 13 446 13 256 14 385
Portage la Prairie 12 773 12 976 13 077
Steinbach 11 066 9 227 8 478
Selkirk 9 553 9 752 9 881
Winkler 9 106 7 943 7 241
Dauphin 7 906 8 085 8 266
Morden 6 547 6 142 5 689
The Pas 5 765 5 795 5 945

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

F5 tornado Elien kylässä 2007

Manitoba sijaitsee keskellä Pohjois-Amerikan mannerta, josta johtuen siellä vallitsee erittäin vaihteleva ilmasto. Lämpötila ja sateen määrä on normaalisti etelässä lauhkeampi ja sateisempi kuin pohjoisessa, sekä sateen määrä on lännessä suurempi kuin idässä. Provinssi on kaukana mantereen molemmista vuorijonoista sekä valtameristä jotka tasoittasaisivat säänvaihteluita, Manitoban pinnanmuoto on myöskin erittän tasaista joten se on alttiina lukuisille sääilmiöille. Talvisin merkittävin tuulen suunta on luoteesta virtaava arkiten korkepaine, joka yleisemmin tammi-helmikuussa tuo alueelle erittäin kylmää ilmaa pohjoisesta ja saa lämpötilan laskemaan usein alle -30 °C. Normaalisti kesäkautena alueelle virtaa lämmintä ja kosteaa ilmaa etelästä. Tämän saa aikaan Bermudan korkeapaine-alue joka työntää ilmamassoja Meksikonlahdelta.

Provinssin eteläisimmät osat sijaitsevat Pohjois-Amerikan Tornado Alleyn pohjoiskärjessä. Alueella havaitaan vuosittain useita tornadoja, vuonna 2006 rekisteröitiin viisitoista tornadoa. Vuoden 2007 kesäkuun 22–23 päivien välillä muodostui lukuisia tornadoja, mukaanlukien Kanadan ainoa virallisesti rekisteröity F5 luokan tornado, joka tuhosi rakennuksia Winnipegin länsipuolella sijaitsevassa Elien kylässä.[10] Kesäisin lämpötila kohoaa yli 30 °C useita kertoja, lämpötilä ja ilman kosteus yhdessä nostavat kosteusindeksin usein 45 °C ja kastepisteen hieman alle 30 °C.[11] Vuonna 2007 Carmanin kaupungissa mitattiin Kanadan kaikkien aikojen korkein lämpötila, 53,0 °C kosteusindeksillä.[12]

Environment Canadan mukaan Manitoban taivas on vuosittain vähä pilvisin Kanadan provinsseista, toiseksi pilvettömin kesäisin ja aurinkoisin talvisin ja keväisin.[13] Portage la Prairien kaupunki on maan aurinkoisin lämpiminä kuukausina ja Winnipeg on toiseksi pilvettömin vuoden ympäri ja aurinkoisin talvi–kevät kuukausina Kanadassa.[14] Eteläisen Manitoban Redjoen jokilaaksossa on suhteellisen pitkä kasvukausi, 125–135 päivää vuodessa. Kasvukauden pituus putoaa rajusti luoteeseen ja pohjoiseen mentäessä.[15]

Keskilämpötila Manitoban kaupungeissa[16]
Kaupunki Heinäkuu Tammikuu
Winnipeg 26/13 °C -13/-24 °C
Brandon 27/12 °C -12/-24 °C
Thompson 23/9 °C -20/-31 °C
Portage la Prairie 26/14 °C -12/-22 °C
Steinbach 26/13 °C -13/-23 °C
Dauphin 25/12 °C -13/-24 °C
The Pas 23/12 °C -16/-27 °C

Manitoban pohjoisosa, mukaan lukien Thompsonin kaupunki sijaitsee subarktisella ilmastovyöhykkeellä (Köppenin ilmastoluokitus: Dfc). Tällä alueella vallitsee erittäin pitkä ja kylmä talvikausi, viileä ja lyhyt kesä, sekä sademäärä jää alhaiseksi. Talvisin alin lämpötila yöllä saattaa pudota alle -40 °C useita vuorokausia peräkkäin ja päivälämpötila saattaa pysytellä -18 °C alapuolella jopa viikkoja.[17]

Provinssin lounaisosan ilmasto, mukaan lukien Brandonin kaupunki on keskileveysasteiden aro ilmastovyöhykeellä (Köppenin ilmastoluokitus: BSk). Alue on vähäsateisempaa kuin muut osat provinssia ja on otollinen kuivuuskausille. Alueella vallitsee erittäin kylmät ja tuuliset talvet. Alueen aukeudesta johtuen talviset lumimyrskyt ovat yleisiä alueella. Kesät ovat normaalisti lämpimät tai kuumat, ilman kosteus on matalahko.[18]

Winnipegin kaupungissa ja eteläisessä Manitobassa vallitsee lämminkesäinen mannerilmasto (Köppenin ilmastoluokitus: Dfb). Lämpötilat ovat tyypillisesti samanlaiset aroilmaston kanssa, mutta ilmankosteus on korkeampi, alue onkin ilmankosteudeltaan korkein preeriaprovinsseista.[19]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Manitoban kaakkois-, itä- ja pohjoisosia peittävät boreaalisen vyöhykkeen metsät, muskeg, Kanadan kilpi ja pohjoisessa Hudsoninlahden rannikolla tundra. Metsät kattavat kaikkiaan 263 000 km² provinssissta, joka on noin 48 % maapintaalasta. Yleisimpiä puulajeja Manitobassa ovat banksinmänty, amerikanpunamänty, valkokuusi, mustakuusi, kanadanlehtikuusi, amerikanhaapa, palsamipoppeli, paperikoivu, amerikanpensaskoivu ja pienempinä esiintyminä kanadantuija.[20] Suurimmat koskemattomat boreaalisen vyöhykkeen metsät maailmassa sijaitsevat provinssin itäosissa, Winnipegjärven itäpuolella. Alue on erittäin harvaan asuttua, järven itäpuolella sijaitsee ainoastaan muutama intiaanireservaatti joihin ei johda kuin talvitie. Alueella ei myöskään ole kaivoksia, voimalinjoja eikä jokia ole padottu vesivoiman hyödyntämiseen. Provinssin etäläosat ovat pääasiassa preeriaa ja siellä tavataan myös Kanadassa uhanalaista orkideaa.[21]

Manitobassa on monipuolinen eläinkanta, mutta provinssi tunnetaan parhaiten jääkarhuistaan ja Churchillin kaupunki tunnetaankin "Jääkarhupääkaupunkina" (engl. Polar Bear Capital).[22] Muita suurempia eläimiä provinssissa ovat hirvi, peura ja susi. Manitobassa on myös runsas sukkanauhakäärme populaatio, Narcissen kylän läheisyydessä sijaitsevat Narcissen käärmepesät ovat määrällisesti suurimmat talvehtimiskeskittymät maailmassa.[23]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Plano-kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Medicine wheel Wyomingissa.

Tiettävästi ensimmäiset ihmisasutuksen merkit alueella ovat viimeisen jääkauden väistyttyä, noin 8000 vuotta sitten vaikuttaneen Plano-kulttuurin paleointiiaanien jättämät moninaiset kivirakennelmat (esim. Medicine Wheel) Turtle Mountain Provincial Park luonnonpuistossa.[24][25]

Intiaanikansat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhimmat saviastioiden sirpaleet, keihään ja nuolenkärkiä sekä kivimaalauksia on löydetty redjoen rannoilta, nykyisen Lockportin asuinalueen lähistöltä. Myöhemmin alueella vaikutti useita intiaaniheimoja: ojibwayt, creet, denet, siouxit, mandanit ja assiniboinet. Heidän tiedetään tehneen kauppaa ja kokoontuneen varsinkin Whiteshell Provincial Park -luonnonpuiston alueella, Winnipegjoen rannoilla.[26] Alueelta on löydetty runsaasti posliinikotiloita sekä kuparia, joita tuotiin pitkää kauppareittiä pitkin Mississippijoelta saakka.[27] Provinssin pohjoisosasta louhittiin kvartsia jota käytettiin nuolenkärkien valmistukseen. Alkuperäiskansat viljelivät alueella maissia ja muita ravintokasveja jo paljon ennen europpalaisten siirtolaisten saapumista Amerikan mantereelle.[28]

Eurooppalaisten saapuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisenä eurooppalaisena tutkimusmatkailija Henry Hudson löysi vuonna 1610 Hudsonin lahden. Vuonna 1612 Thomas Button löysi Nelsonjoen ja nimesi sen matkalla kuolleen laivatoverinsa mukaan, myöhemmin Nelsonjoki toimi tärkeänä turkiskaupan kuljetusreittinä Winnipegjärvelle ja kauemmaksi sisämaahan. Norjalainen tutkimusmatkailija Jens Munk perusti 1619 Nova Danian tukikohdan Churchilljoen suulle, joka kuitenkin jouduttiin hylkäämään seuraavana keväänä. Vuonna 1631 Luke Fox kartoitti tarkemmin Hudsonin lahden länsirannikoa.[29]

Rupertinmaa

Hudson's Bay Company perustetaan vuonna 1670 ja Englannin kuningas Kaarle II myöntää yhtiölle oikeudet Rupertinmaahan.[30] HBC perustaa 1684 York Factory tukikohdan Hayesjoen suulle. Seuraavina vuosina englantilaiset ja ranskalaiset taistelevat linnoituksen omistuksesta ja linnoitus vaihtaakin omistajaa useita kertoja, mutta päätyy lopulta takaisin englantilaisten omistukseen.[31] Tästä sai alkunsa kaupallinen turkiskauppa Pohjois-Amerikasta Eurooppaan, joka jatkui vilkkaana aina 1900-luvun alkupuolelle saakka. Alueen turkiskaupasta kilpailivat Hudson's Bay Company ja North West Company, jotka perustivat omia tukikohtiaan läntiseen Kanadaan. Paikoitellen kilpailu johti jopa aseellisiin yhteenottoihin, mutta lopulta vuonna 1821 ne yhdistyivät ja nimeksi valittiin Hudson's Bay Company.[32]

Pierre La Vérendrye suoritti vuosina 1731–1743 lukuisia tutkimusmatkoja nykyisten Manitoban ja Saskatchewanin provinssien sisäosissa, rakennutti matkojensa varrelle useita linnakkeita ja tukikohtia, mahdollistaen laajamittaisemman turkiskaupan alueen alkuasukkaiden kanssa.[33]

Ensimmäinen eurooppalaisten maanviljelysyhdyskunta, Red River Colony oli Thomas Douglasin (Selkirkin 5. jaarli) perustama asutushanke Redjoen alueella 1811. Siirtokunta perustettiin Hudson's Bay Companylta hankitulle Assiniboian alueelle. Uusien siirtolaisten ja paikallisten metisien välit kuitenkin nopeasti kiristyivät ja johtivat lopulta vuonna 1816 Seven Oaksin taisteluun jossa menehtyi siirtokunnan kuvernööri Robert Semple ja useita hänen miehiään.[34]

Osaksi liittovaltiota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kanadan provinssien ja territorioiden muutokset

Paikallisten métisien joukossa oli jälleen kasvavaa eripuraa 1860-luvun puolenvälin tienoilla, kun paikallisväestö koki painostusta kasvavasta siirtolaisten virrasta johtuen ja he vastustivat Kanadan hallituksen maajakopolitiikkaa vastaan, joka ehdoitta jakoi maata siirtolaisille, samaan aikaan Yhdysvalloista muutti alueelle runsaasti siirtolaisia. Lopulta vuonna 1869 métisit nousivat kapinaan Louis Rielin johdolla. Kapinoitsijat perustivat väliaikaishallituksen joka neuvotteli maanomistusehdoista ja paikallisten oikeuksista Kanadan hallituksen kanssa. Lopulta seuraavana vuonna osapuolet pääsivät sopimukseen ehdoista ja neuvotteluiden loppuasiakirja toimi pohjana Manitoba Act -laille, jossa määriteltiin uuden Manitoban provinssin ehdot ja oikeudet Kanadan liittovaltiossa.[35] Provinssi oli ensimmäinen Kanadan territorioista lohkottu provinssi. Manitoban alkuperäinen koko oli vain murto-osa nykyisestä. Provinssia kutsuttiinkin "postimerkkiprovinssiksi" pienen kokonsa ja nelikulmaisen muotonsa vuoksi. Kapinan aikana tapahtuneesta Thomas Scottin teloittamisesta johtuen väliaikaishallituksen jäseniä ei armahdettu toimistaan valtiota vastaan, vaan useat heistä pakenivat yhdysvaltoihin tai kauemmaksi länteen. Vuonna 1881 provinssiin liitettiin ympäröiviä alueita, mutta Manitoban ja Ontarion rajalla olevaa maakaistaletta vaativat molemmat provinssit. Vuonna 1889 Kanadan hallitus myönsi maakaistaleen Ontariolle. Nykyiset rajansa provinssi sai vuonna 1912.

1900-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Provinssin pääkaupunki Winnipeg oli maan kolmanneksi suurin kaupunki 1900-luvun alkupuolella. Vuonna 1881 valmistunut Canadian Pacific Railwayn rautatie itäisestä Kanadasta toi yhä enenevässä matkailijoita, liikemiehiä ja siirtolaisia ympäri maailmaa, luoden pohjan Kanadan monikulttuuriselle yhteiskunnalle läntisessä Kanadassa. Maatalous oli alueen tärkein ja kukoistavin teollisuuden ala, monet liikemiehet tekivät suuria voittoja ja rikastuivat tästä nousukaudesta. Rakentamisen kiivaudesta johtuen tonttien hinnat nousivat nopeasti. Talouskasvu kuitenkin hidastui ajan myötä ja kaupunki ajautui taloudellisiin ongelmiin Panaman kanavan avauduttua liikenteelle vuonna 1914. Tavarankuljetukset rautateitä pitkin vähenivät huomattavasti laivojen purkaessa lastinsa suoraan kohdesatamiin. Tämä auttoi muunmuassa Vancouveria kasvamaan muita kaupunkeja nopeammin, joka kasvoikin pian maan kolmanneksi suurimmaksi kaupungiksi Winnipegin ohítse.[36]

Manitoban ja Winnipegin halki virtaava Redjoki tulvii lähes vuosittain, mutta vuoden 1950 tulva oli niin sanottu kerran sadassa vuodessa sattuva tulva. Vesimassat peittivät alleen suuren osan eteläistä Manitobaa sekä tulvavallien sorruttua suuren osan Winnipegin kaupunkia. Tulva oli Kanadan suurin luonnonkatastrofi, pelastustöihin osallistuivat Punainen Risti sekä Kanadan armeija. Tuhoista johtuen kaupunki päätti, ettei samanlainen katastrofi saisi tapahtua uudelleen ja päätti 6. elokuuta 1962 rakentaa tulvakanavan sekä useita pienempiä tulvavalleja eteläiseen Manitobaan. Kanavan rakennustyöt saatiin loppuun vuonna 1968. Sittemmin tulvakanava on suojannut kaupunkia ja muita pienempiä asutusalueita useita kertoja, sekä on vuoteen 2008 mennessä estänyt arviolta 10 miljardin dollarin arvosta tulvavahinkoja.[37]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Population and dwelling counts, for Canada, provinces and territories, 2011 and 2006 censuses 11.4.2012. Statistics Canada. Viitattu 13.5.2012. (englanniksi)
  2. Glacial Lake Agassiz Government of Manitoba. Viitattu 19.11.2009. (englanniksi)
  3. Lake Facts Lake Winnipeg Stewardship Board. Viitattu 19.11.2009. (englanniksi)
  4. Land and freshwater area 1.2.2005. Statistics Canada. Viitattu 19.11.2009. (englanniksi) (ranskaksi)
  5. The Eastside of Lake Winnipeg Manidoo Abi. Viitattu 19.11.2009. (englanniksi)
  6. Duck Mountain Provincial Park Manitoba Conservation. Viitattu 22.11.2009. (englanniksi)
  7. Farms, by farm type 2006. Statistics Canada. Viitattu 22.11.2009. (englanniksi) (ranskaksi)
  8. Janet Honey ja Brian Oleson: A Century of Agriculture in Manitoba (PDF) University of Manitoba. Viitattu 22.11.2009. (englanniksi)
  9. Kanadan väkiluvun ennuste 2008 Statistics Canada. Viitattu 25.06.2008. (englanniksi) (ranskaksi)
  10. Elie Tornado Upgraded to Highest Level on Damage Scale Canada’s First Official F5 Tornado Environment Canada. Viitattu 26.11.2009. (englanniksi), (ranskaksi)
  11. Monthly Mean Maximum Temperature for 2006 Environment Canada. Viitattu 26.11.2009. (englanniksi) (ranskaksi)
  12. Canada's Top Ten Weather Stories for 2007 Environment Canada. Viitattu 26.11.2009. (englanniksi) (ranskaksi)
  13. Manitoba Weather Honours Environment Canada. Viitattu 26.11.2009. (englanniksi), (ranskaksi)
  14. Winnipeg MB Environment Canada. Viitattu 26.11.2009. (englanniksi) (ranskaksi)
  15. Climatic Information for Potatoes in Manitoba Government of Manitoba. Viitattu 26.11.2009. (englanniksi)
  16. Climate Normals or Averages 1961-1990 Environment Canada. Viitattu 26.11.2009. (englanniksi), (ranskaksi)
  17. Michael Ritter: Subarctic Climate University of Wisconsin. Viitattu 26.11.2009. (englanniksi)
  18. Michael Ritter: Midlatitude Steppe University of Wisconsin. Viitattu 26.11.2009. (englanniksi)
  19. Michael Ritter: Humid Continental Climate University of Wisconsin. Viitattu 26.11.2009. (englanniksi)
  20. Introducing Manitoba's Forests Manitoba Conservation. Viitattu 27.11.2009. (englanniksi)
  21. Fringed-orchid, Western Prairie Government of Canada. Viitattu 27.11.2009. (englanniksi) (ranskaksi)
  22. Ian Stirling, Dan Guravich: Polar Bears, s. 208. Michigan: University of Michigan Press. ISBN 9780472081080. (englanniksi)
  23. Narcisse Snake Dens 22.5.2002. Manitoba Government. Viitattu 27.11.2009. (englanniksi)
  24. Turtle Mountain Manitoba Conservation. Viitattu 22.11.2009. (englanniksi)
  25. Paleo-Indian Culture (WESTERN PLANO) www.learnersportal.com. Viitattu 22.11.2009. (englanniksi)
  26. Whiteshell Provincial Park Manitoba Conservation. Viitattu 22.11.2009. (englanniksi)
  27. Whiteshell Provincial Park Canoe Expedition Wilderness Inquiry. Viitattu 22.11.2009. (englanniksi)
  28. Local Cuisine: Canada Aboriginals Answers.com. Viitattu 22.11.2009. (englanniksi)
  29. Manitoba Time Line (1610-1920) Manitoba Historical Society. Viitattu 22.11.2009. (englanniksi)
  30. Our History: Timelines Hudson's Bay Company. Viitattu 22.11.2009. (englanniksi)
  31. York Factory National Historic Site of Canada 22.6.2009. Parks Canada. Viitattu 22.11.2009. (englanniksi)
  32. Our History Hudson's Bay Company. Viitattu 23.11.2009. (englanniksi)
  33. Yves F. Zoltvany: Gaultier de Varennes Et de La Vérendrye, Pierre University of Toronto. Viitattu 22.11.2009. (englanniksi), (ranskaksi)
  34. Battle of Seven Oaks Metis Culture & Heritage Resource Centre. Viitattu 23.11.2009. (englanniksi)
  35. Manitoba Act, 1870 12.5.1870. The Solon Law Archive. Viitattu 23.11.2009. (englanniksi)
  36. Winnipeg PlanetWare. Viitattu 25.11.2009. (englanniksi)
  37. Duff’s Ditch Goverment of Manitoba. Viitattu 8.10.2009. (englanniksi)
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Manitoba.