Merijää

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Artkinen merijää on ohentunut ja ohentumisen odotetaan jatkuvan ilmaston lämpenemisen seurauksena.[1]
Tässä 15. maaliskuuta 2002 otetussa satelliittikuvassa Itämeren pohjoisosa on kokonaan merijään peitossa.

Merijää on meriveden pinnalle muodostuvaa jäätä. Merijää muodostuu yleensä noin −1,8 °C lämpötilassa johtuen merien suolaisuudesta, joka madaltaa jäätymispistettä. Merijää eroaa jäävuorista, jotka ovat mannerjäästä tai jäätiköistä mereen irronneita lohkareita. Jäävuoret muodostuvat pakkautuneesta lumesta ja koostuvat siten suolattomasta vedestä.

Merijää voi olla kiinni mantereessa (kiintojää) tai ajelehtia vapaana (ajojää). Tuulen ja merivirtojen ajamana merijää voi, varsinkin pohjoisella napamerellä, kasautua kymmeniä metrejä paksuiksi ahtojäävalleiksi. Merijään muodostumisella ja sulamisella voi olla suuri merkitys ilmaston kannalta, sillä suuria määriä merivettä voi siirtyä merijäänä paikasta toiseen tavalla, jolla merivesi ei nestemäisenä kulkeudu. Merijään muodostuminen on ratkaisevan tärkeää myös maailman valtamerien termohaliinikierrolle, sillä muodostuessaan jää hylkii suolaa. Tämän vuoksi valtameren pintavesi muuttuu jään muodostumisalueilla raskaammaksi ja vajoaa. Merijää ei kuitenkaan ole täysin suolatonta, vaan jään sisään jää suolataskuja.

Tyynessä vedessä merijää muodostuu aluksi yksittäisinä, 2–3 mm kokoisina pyöreinä kiekkoina veden pinnalle. Kasvaessaan kiekkomainen muoto muuttuu kulmikkaaksi ja merijääkappaleet jäätyvät yhteen. Näin muodostuva merijäälautta voi vuodessa yltää 1,5–2 metrin paksuuteen.[2]

Merijää on sulanut ilmaston lämpenemisen johdosta ja sulamisen odotetaan jatkuvan. Arktisen alueen meren jää saavutti alimman koskaan mitatun tasonsa kesällä 2007. Sitä ennen arktinen merijää oli vähimmillään vuonna 2005.[3] Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaatio NOAA laskee, että merijää hupenee 46 % vuoden 1955 tasoista vuoteen 2055 mennessä.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. The Cryosphere Today Viitattu 21. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
  2. Peter Wadhams: How Does Arctic Sea Ice Form and Decay? 1. tammikuuta 2003. NOAA. Viitattu 21. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
  3. Merijää sulaa ennätystahtiin 21. syyskuuta 2007. YLE. Viitattu 21. syyskuuta 2007.
  4. Sea Ice Effects Visualization 26. tammikuuta 2007. NOAA. Viitattu 21. syyskuuta 2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.