Havumetsä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuusimetsää Suomessa
Mäntymetsää

Havumetsät ovat lähinnä pohjoisella pallonpuoliskolla esiintyviä havupuuvaltaisia metsiä, jotka muodostavat yhtenäisen havumetsävyöhykkeen eli taigan. Havumetsiä on pääasiassa boreaalisella vyöhykkeellä.[1] Ne ovat tavallisesti ainavihantia metsiä, joissa havupuut ovat valta-asemassa ja joissa vuodenkierto ei erotu yhtä vahvasti kuin lehtimetsissä. Muihin metsiin verrattuna havumetsien ympäristöolot ovat talvisin ankarat, mutta sadetta suhteessa haihduntaan tulee metsän kasvulle riittävästi. Havumetsien tyypillinen maannos on kerroksellinen podsoli[2] tai (kangasmetsissä) moreeni.

Havumetsien lajisto on köyhää verrattuna muihin metsätyyppeihin. Suomessa yleisimpiä havumetsien puulajeja ovat kuusi ja mänty; aluskasvillisuuden tyypillisiä lajeja ovat varvut, sammalet ja jäkälät. Siperiassa ja Pohjois-Amerikassa havupuulajeja on jonkin verran enemmän, ja siellä esiintyviä lajeja ovat mm. pihdat ja siperianlehtikuusi. Lintujen ohella havumetsän yleisimpiä eläinlajeja ovat suuret sorkkaeläimet, kuten hirvet, ja karhun ja ilveksen kaltaiset petoeläimet. Myös selkärangattomia on runsaasti, mutta kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin trooppisissa metsissä.[2]

Suomen metsäpinta-alasta suurin osa on havumetsiä tai havupuuvaltaisia sekametsiä. Muita havumetsävaltaisia maita ovat mm. Ruotsi, Norja, Venäjä, Kanada ja Yhdysvaltain Alaskan osavaltio.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tieteen termipankki: Havumetsä tieteentermipankki.fi. Viitattu 28.12.2020.
  2. a b Havumetsät eli taiga peda.net. Viitattu 28.12.2020.
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.