Kelo
Kelo on pystyyn kuollut, kuivunut vanha puu, joka on pudottanut kuorensa. Kelo on lähes aina kierteinen, yleensä alhaalta katsottuna vasemmalta oikealle.[1] Yleensä kelo on Suomessa mänty.[2]
Kelon elinkaari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mänty voi elää Suomessa noin 500-vuotiaaksi, ja sen keloutuminen kestää noin 35–50 vuotta. Mänty voi Suomessa seisoa kelona noin 250–700 vuotta, kunnes sen juuret ja sitten tyvi lopulta vettyvät ja lahoavat ja puu kaatuu. Myös haapa voi joskus keloutua, jos se sijaitsee avoimella paikalla. Metsässä sen tyvi lahoaa nopeammin. Haapakelo voi esimerkiksi hakkuuaukealla seistä vuosikymmeniä.[2]
Kelojen eliöyhteisöjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mäntykelo vastustaa lahoamista hyvin, mutta kun puu kaatuu, sen valtaavat kelopuuhun erikoistuneet lahottajasienet. Pystykelossa sienet eivät kasva, vain sen pinnalla on rupijäkäliä. Palokärjen keloihin tekemissä koloissa asuvat myös monet kolopesijälinnut ja näätä. Myös hevosmuurahainen voi nakertaa pesänsä keloutuneeseen mäntyyn, ja sitä seuraa uhanalainen saloihrakuoriainen. Haapakelo on yleensä aina ontto ja haavankäävän lahottama. Etenkin lahoava haapa tarjoaa elinympäristön suurelle määrälle lahopuussa eläviä hyönteislajeja. Luonnontilaisissa boreaalisissa metsissä keloja on paljon, talousmetsissä vähän.[2]
Kelopuu rakennusmateriaalina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kelohonka on rakennusmateriaalina kestävää, mutta nykypäivänä melko harvoin käytetty rakennusmateriaali. Kelohirren saatavuus esimerkiksi höylättyyn puutavaraan verrattuna huono ja käsittely on hidasta ja työlästä, joten hinta nousee tuoreeseen höylähirteen verrattuna jopa viisinkertaiseksi. Halkaisijaltaan noin 27 cm paksuisen kelotukin hinta oli vuonna 2021 noin 330–350 euroa kuutiometriltä. Myös kelohirrestä sahattu erityisesti kelomökkien ovien- ja ikkunanpielissä käytetty kelotuppilauta on tavalliseen tuppeensahattuun mäntylautaan verrattuna hinnaltaan moninkertainen. Kalliimman hankintahinnan ja hitaamman rakentamisprosessin vuoksi kelohirren käyttö päärakennusmateriallina lisää hirsimökin rakentamiskustannuksia jopa 20 %.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Tietoa kelosta Huliswood Oy. Viitattu 14.11.2020.
- ↑ a b c Kivipelto, Arja: Kelo on luonnon kaunein vainaja – Mänty elää satoja vuosia, mutta seisoo kuolleena veistoksena vielä pidempään. Helsingin Sanomat, 22.3.2017. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.5.2021.
- ↑ Ranta-Aho, Ilkka: Kelohonka on kestävä, mutta melko harvinainen rakennusmateriaali. Kelohirren hankinta ja käsittely on varsin työlästä, joten hinta nousee tuorehirteen verrattuna jopa viisinkertaiseksi.. Meidän Mökki, 12.4.2021. A-lehdet.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kelo Wikimedia Commonsissa
