Keskustelu:Kelo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Määrittely[muokkaa wikitekstiä]

Viitattuna olevan lähteen mukaan kelo on mänty. Tämä täsmennys kai kuuluisi artikkeliinkin. Esim. kuusi ei juuri taida keloutua, vaan pystyyn kuollut kuusi kai tavallisimmin lahoaa ja kaatuu ennen pitkää, ja näin taitaa käydä ainaklin Suomessa esiintyvistä puulajeista useimmille muillekin.--Urjanhai (keskustelu) 3. toukokuuta 2021 kello 21.11 (EEST)

Täydensin hiukan. Lähdetyöskentelyllä artikkelista saisi hyvin vaikka lupaavan @Höyhens: sattuuko olemaan suoraan kirjahyllyssä lähdekirjallisuutta? --Urjanhai (keskustelu) 3. toukokuuta 2021 kello 21.41 (EEST)

En tiedä onko tämänaikaisesta mihinkään, mutta Otavan Iso osa 6 Kansallishenki-Kouko (v. 1934 p. 509) sanoo: "Kelo, metsäkirjallisuudessa sama kuin -> honka." Ja saman teoksen osa 4 Gottlund-Ihmels (v.1932 p. 1017): "Honka merrkitsee yleiskielessä kookasta, korkealle oksistaaan puhdistunutta mäntyä. Metsäkirjallisuudessa h:lla tarkoitetaan kuollutta pystypuuta, jonka ei ehdottomasti tarvitse olla mänty. H. on tav. verraten korkea, hyvin säilynyt, kuoreton ja ilman vaikutuksesta harmaantunut. Useimmiten h:t ovat mäntyjä, joille vankan juuriston takia on ominaista jäädä kuollleinakin pystyyn pitkiksi ajoiksi. Hyvin säilyneet järeät pysty-h:t, joita etenkin Pohjois-Suomen valtionmetsissä on runsaasti, ovat kestävyytensä takia haluttuja esim. rakennuspuiksi ja ratapölkyiksi, uppoamattomuutensa takia myös puomitukeiksi. Vientitavarana niitä kuitenkaan ei suosita. – Samaa merkitsevä sana on k e l o." (Ja kirjoittajaksi paljastuu fil tri, metsähallituksen tilastokonttorin johtaja Erkki Laitakari.) -Nii et ei taida olla paljon apua mut kiitos kysymästä. --Höyhens (keskustelu) 4. toukokuuta 2021 kello 16.41 (EEST)
Mielestäni artikkeliin kuuluisi nykyaikana myös keloutus. Esimerkiksi Utajärven ja Ylikiimingin välisellä maantiellä näkyi joitain vuosia sitten metsää, jota oli kuorittu keloutustarkoituksessa. Venäjankarjalaisilta muuten kuulin taannoin, että keloa pidetään sielläpäin lahona eikä siksi suosita rakennusmateriaalina ja ihmettelivät kovin suomalaisten tapaa rakentaa kelosta. --Höyhens (keskustelu) 4. toukokuuta 2021 kello 16.49 (EEST)
Tästäkin puuttuu vielä kokonaan kelon rakennuskäyttö ja myös historiallinen käyttö polttopuuna, jota on tutkittu kai kansatieteellisestikin. Ja ekologiasta saisi paljon lisääkin. --Urjanhai (keskustelu) 4. toukokuuta 2021 kello 16.54 (EEST)
Tuossa taitaa olla oppisyntyinen merkitys, joka ei ole vakiintunut käyttöön tai käyttö on muuttunut. Haavankääpä voisi olla seuraava. En osaa sanoa, ehdinkö, mutta kun olet käävistä ennenkin kirjoittanut niin sen sen saa mielellään tehdä pois. Kuvia luultavasti olen siitä ottanut.--Urjanhai (keskustelu) 4. toukokuuta 2021 kello 16.51 (EEST)
Merkataas muistiin tämäkin. Olen nykyään kovin kiireinen ja stressaantunut vaikkei pitäisi. --Höyhens (keskustelu) 4. toukokuuta 2021 kello 23.01 (EEST)
Aloittelin sitä kääpää. --Höyhens (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 11.02 (EEST)