Haihdunta

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Haihdunta on haihtumiseen liittyvä suure. Se ilmaistaan yleensä millimetreinä: tunnissa (mm/h), vuorokaudessa (mm/d) tai vuodessa (mm/a).

Haihdunnan määrittäminen ei ole yhtä yksinkertaista kuin esimerkiksi sademäärän. Haihduntaa voidaan mitata lysimetrien ja haihtumisastioiden avulla. Lysimetri on maalla täytetty ja tutkittavalla kasvipeitteellä peitetty astia, jonka vesitaseestaselvennä haihdunta lasketaan. Haihtumisastia taas on yksinkertaisesti vedellä täytetty astia, josta haihtumista voidaan seurata. Haihdunnan suoralle laskemiselle on kehitetty useita kaavoja (esimerkiksi Penmanin kaava), jotka perustuvat muun muassa pystysuorien kosteuserojen mittaamiseen. Se voidaan myös määrittää epäsuorasti esimerkiksi vesitaseyhtälön jäännösterminä eli ainoana tuntemattomana tai vastaavasti lämpöenergiataseesta.

Maan alueiden erilaiset haihtumiset johtuvat erilaisista energiamääristä eli Auringon säteilyn erilaisesta jakautumisesta Maan pinnalle, mutta myös käytettävissä olevan veden määrästä. Yleisesti aavikoilta haihdunta on vähäistä meristä ja päiväntasaajan lähettyvillä olevilta runsassateisilta alueilta suurta. Suomessa haihdunnat ovat etelässä luokkaa 400-500 mm/a ja pohjoisessa 200-250 mm/a.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vakkilainen, P: Haihdunta (s. 14-19) Vesitekniikan perusteet, luentomateriaali. TKK. Viitattu 9.8.2009.