Hämeenkylän kartano (Elimäki)
Hämeenkylän kartano on kartano Elimäellä Kouvolassa. Kartano on syntynyt Wreden suvulle 1608 myönnetystä Elimäen läänityksestä. Se toimi läänityksen eräänä pääkartanona.
Ruotsin kuningas Kaarle IX antoi vuonna 1608 hänen henkensä Kirkholman taistelussa pelastaneen ratsumestari Henrik Wreden jälkeläisille ikuisena rälssinä läänitykseksi 131 taloa, jotka käsittivät pääosan Elimäen neljänneskunnasta. Läänitystä poikiensa puolesta hoitanut Henrik Wreden leski Gertrud von Ungern perusti alueelle kolme kartanoa, Peippolan, Anjalan ja Hämeenkylän kartanot, joista viimeksi mainitun hän antoi nuoremmalle pojalleen Carl Henrik Wredelle.[1] Äitinsä kuoltua Carl Henrik Wrede sai vielä Elimäen neljänneskunnan itäosatkin. Carl Henrik Wreden poika everstiluutnantti Fabian Wrede joutui myymään isältään perimänsä Hämeenkylän säterin maksaakseen eräät suuret velkansa, ja hänelle jäi Elimäellä ainoastaan Villikkalan kartano.
Hämeenkylän kartanon omistajasuku vaihtui useasti. 1800-luvun puolivälissä sen osti amiraali Arvid Adolf Etholén, jonka poika Alexander Etholén vanhempi osti vuonna 1883 myös Peippolan kartanon. Jälkimmäisen omistajaksi tuli isänsä jälkeen Alexander Etholén nuorempi.
Omistajaluettelo (epätäydellinen):
- leskirouva, valtakunnanvapaaherratar Gertrud von Ungern (ratsumestari Henrik Wreden leski)
- ritari, sittemmin paroni Carl Henrik Wrede (edellisen nuorempi poika)
- eversti, paroni Fabian Wrede (edellisen ainut eloonjäänyt poika)
- vara-amiraali Arvid Adolf Etholén
- Alexander Etholén, Arvid Adolf Etholénin poika.
- maanviljelysneuvos K. M. Rickman
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Georg Haggrén: Ungern, Gertrud von (K 1649) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 4.5.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.