Matkustajakoti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Matkustajakoti Kajaanissa vuonna 1989.

Matkustajakoti tai matkakoti on vanha ja edullinen majoitusmuoto, jota edelsivät kestikievarit ja majatalot. Matkustajakodit tulivat majatalojen tilalle Suomessa 1930-luvun alussa, kun valtio lopetti majataloilta kestitysvaatimukset. Matkustajakodeille asetettiin uusia palomääräyksiä, joiden takia monet majatalot joutuivat lopettamaan. Lopetettujen majatalojen tilalle nousi uusia erityisten tyyppipiirustusten mukaan rakennettuja matkustajakoteja. Tällainen tyypillinen 1930-luvun matkustajakoti on Suomen vanhin edelleen toiminnassa oleva Museomajatalo Rauhala Inn Myllykoskella. Sen rakennutti paperimestari Lilja, joka oli aiemmin perustanut vastaavia yrityksiä vaimonsa nimiin muun muassa Suojärvelle, Poriin ja Voikkaalle [1].

Suomessa ilman anniskeluravintolaa toimivista majoitusliikkeistä säädettiin laki vasta vuonna 1960. Matkustajakoteja ja hotelleja vertailevassa Helsingin Sanomien jutussa 1960-luvun loppupuolella kirjoitettiin matkustajakotien sijaitsevan yleensä vanhoissa ja pikkuhotellien uusissa rakennuksissa. Pienilläkin hotelleilla oli ravintola anniskeluoikeuksineen, matkustajakodeilla ei. Hotellihuoneissa, vähintään kahdelle hengelle tarkoitetuissa, oli suihku ja puhelin, matkustajakotihuoneissa harvoin, mutta huoneessa saattoi olla pesuallas.[2]

Matkustajakoti ei kuitenkaan ole pelkästään suomalainen ilmiö. Keski-Euroopassa sitä vastaa parhaiten ehkä ns. pension tai Gasthaus, Italiassa locanda. Englannissa matkustajakodilla on pitkät perinteet aina vanhoista pubien yläkerroissa toimineista majoitustiloista nykyaikaisiin Guest House -tyyppisiin Bed & Breakfast -majoituspaikkoihin. Myös Suomessa uudet, kaupunkien keskustoissa toimivat, matkustajakodit ovat hakeneet toimintamuotonsa saksalaisista ja englantilaisista paikoista.lähde?

Rillumarei-ajan majoitusliike[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkustajakodit ovat perinteisesti olleet perheyrityksiä. Ne eivät useinkaan tuo suuria tuloja vaan ovat enemmänkin elämäntapa hoitajilleen. Monien matkustajakotien pitäjät ovat vanhentuneet yrityksensä mukana. Vielä 1950- ja 1960-luvuilla teatterit, kuten Punainen Mylly, kiersivät kesällä maaseudulla. Tuolloin luonteva majoitusmuoto olivat matkustajakodit. Myös rillumarei-muusikot, kuten Esa Pakarinen, olivat kiertueillaan matkustajakotien asiakkaita.[3]

Vaatimattomuus on matkustajakodin hyve[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkustajakodeissa asuminen oli hotelleihin verrattuna hienostelematonta. Voimamiesnumeroita esittänyt Viljami Hautaviita oikoi kiertueillaan käyttämiään rautakankia kuumentamalla ne matkustajakodin uunissa ja takomalla varusteisiinsa kuuluneen alasimen päällä.[4]

Maaliskuussa 2013 valittu paavi Franciscus viihtyy matkustajakodeissa, sillä hänen elämäntapansa ovat vaatimattomat. Paavinpalatsin sijaan hän haluaa asua Vatikaanin matkustajakodeissa, ja matkustaessaan hän maksaa itse laskunsa. Hän korostaa mielellään köyhien asiaa. Siitä kielii jo hänen valitsemansa nimi Franciscus, joka viittaa köyhien suojeluspyhimykseen Franciscus Assisilaiseen.[5]

Matkustajakotien seuraajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amerikkalaisista elokuvista tutut motellit korvasivat matkustajakodit 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin valtateiden varsille rakennettiin majoitusliikkeitä. Matkustajakotien kilpailijoiksi halpana majoitusmuotona nousi 1980-luvulla retkeilymajoja ja hostelleja, ja niiden vuoksi matkustajakodit ovatkin nykyään katoava majoitusmuoto, kun vielä kulkukauppiaatkin ovat kadonneet lähes kokonaan.lähde?

Matkustajakodit Kaurismäen elokuvissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aki Kaurismäen nostalgiset elokuvat katoavasta matkustajakotien Suomesta ovat nostaneet esiin hieman matkustajakotien eksotiikkaa nykysukupolvenkin tietoisuuteen.[3]

Toimivia matkustajakoteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muutamia toimivia matkustajakoteja on vielämilloin? olemassa.

Matkustajakodin nimi  Kunta  Tarkempi sijainti 
Hiekkaranta Bed & Breakfest Kuortane Aurinkorannantie 9
Matkustajakoti Ykspihlaja Kokkola Sahakatu 5
Hermanni Kuopio Hermanninaukio 3 A
Kaleva Rautalampi Kuopiontie 6
Korholan kartano Rautalampi Asematalo
Korvalan kestikievari Rovaniemi Sodankyläntie 5901
Koukkulammen matkailutila Rautalampi Koukkulammentie 310
Kukertaja Vesanto Keskustie 14
Majatalo Kupittaa Turku Lemminkäisenkatu 36
Bed & Breakfast Tuure Turku Tuureporinkatu 17 C
Patria Lahti Vesijärvenkatu 3
Pirkka Heinola Siltakatu 19
Rauhala Kouvola Itäasemantie 17
Outa Rovaniemi Ukkoherrantie 16 B

[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Olavi Virta, Dallapé, Junnu Vainio. Keskilaakso 31.10.2019 (Google Kuvat)
  2. Matkakodeissa ja pikkuhotelleissa tilaa hotellipulasta huolimatta. Helsingin Sanomat, 12.7.1967, s. 12. Näköislehti (maksullinen).
  3. a b Matkustajakoti Rauhalan historiaa matkustajakoti-rauhala-historia.blogspot.fi. Viitattu 9.7.2013. (blogi)
  4. Paajanen, Manu: Jätkäviihteen kuninkaat, s. 81. Jyväskylä: Tietolähde Oy, 1998. ISBN 952-90-9572-4.
  5. Paavin menneisyydessä on tahra Hs.fi (digitilaajille)
  6. Majoitustietokanta: suomalaisia hostelleja Pallontallaajat.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mettiäinen, Vappu: Kilpimaan matkustajakoti. Raito : maakunnallinen museolehti, 2002, nro 1, s. 26-27. Rovaniemi: Lapin maakuntamuseo.
  • Rahikainen, Päivi: "Hyvä talo, tulen toistekki" : rovaniemeläinen matkustajakoti Kaira 1947-1978. Raito : maakunnallinen museolehti, 2002, nro 1, s. 28-33. Rovaniemi: Lapin maakuntamuseo.
  • Vakkuri, Marjukka: Kairan valtias, teiden kuningatar. (Kohdehenkilö:Hallikainen, Irja) Lapin kansa, 2.3.2002, s. 14.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkustajakotien historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]