Matkustajakoti

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Matkustajakoti on vanha ja edullinen majoitusmuoto, jota edelsivät kestikievarit ja majatalot. Matkustajakodit tulivat majatalojen tilalle Suomessa 1930-luvun alussa, kun valtio lopetti majataloilta kestitysvaatimukset. Matkustajakodeille asetettiin uusia palomääräyksiä, joiden takia monet majatalot joutuivat lopettamaan. Lopetettujen majatalojen tilalle nousi uusia erityisten tyyppipiirustusten mukaan rakennettuja matkustajakoteja.

Matkustajakoti ei kuitenkaan ole pelkästään suomalainen ilmiö. Keski-Euroopassa sitä vastaa parhaiten ehkä ns. pension tai Gasthaus, Italiassa locanda. Englannissa matkustajakodilla on pitkät perinteet aina vanhoista pubien yläkerroissa toimineista majoitustiloista nykyaikaisiin Guest House -tyyppisiin Bed & Breakfast -majoituspaikkoihin. Myös Suomessa uudet - kaupunkien keskustoissa toimivat - matkustajakodit ovat hakeneet toimintamuotonsa em. saksalaisista ja englantilaisista paikoista.

Matkustajakodit tarjoavat edullisen majoitusvaihtoehdon hotellien (wc/suihkutilat jokaisessa huoneessa) ja hostellien (majoitus 4-8 hengen yhteishuoneissa) välille. Hotelleista ne eroavat lähinnä siinä, että wc/suihkutilat ovat erikseen käytävän varrella, ja hostelleista siinä, että majoitus tapahtuu 1-2 hengen huoneissa ja että niissä tarjotaan myös aamiaista.

Rillumarei-ajan majoitusliike[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkustajakodit ovat perinteisesti olleet perheyrityksiä. Ne eivät useinkaan tuo suuria tuloja vaan ovat enemmänkin elämäntapa hoitajilleen. Monien matkustajakotien pitäjät ovat vanhentuneet yrityksensä mukana. Vielä 1950- ja 1960-luvuilla teatterit, kuten Punainen Mylly, kiersivät kesällä maaseudulla. Tuolloin luonteva majoitusmuoto olivat matkustajakodit. Myös rillumarei-muusikot, kuten Esa Pakarinen, Tapio Rautavaara ja Olavi Virta, olivat kiertueillaan matkustajakotien asiakkaita.[1]

Vaatimattomuus on matkustajakodin hyve[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkustajakodeissa asuminen oli hotelleihin verrattuna hienostelematonta. Voimamiesnumeroita esittänyt Viljami Hautaviita oikoi kiertueillaan käyttämiään rautakankia kuumentamalla ne matkustajakodin uunissa ja takomalla varusteisiinsa kuuluneen alasimen päällä.[2]

Maaliskuussa 2013 valittu paavi Franciscus viihtyy matkustajakodeissa, sillä hänen elämäntavat ovat hyvin vaatimattomat. Paavinpalatsin sijaan hän haluaa asua Vatikaanin matkustajakodeissa, ja matkustaessaan hän maksaa itse laskunsa. Köyhien asia on hänelle tärkeä. Siitä kielii jo hänen valitsemansa nimi Franciscus, joka viittaa köyhien suojeluspyhimykseen Franciscus Assisilaiseen.[3]

Matkustajakotien seuraajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amerikkalaisista elokuvista tutut motellit korvasivat matkustajakodit 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin valtateiden varsiin rakennettiin majoitusliikkeitä. Matkustajakotien kilpailijoiksi halpana majoitusmuotona ovat nousseet 1980-luvulla retkeilymajat ja hostellit, ja näiden vuoksi matkustajakodit ovatkin nykyään katoava majoitusmuoto, kun vielä kulkukauppiaatkin ovat kadonneet lähes kokonaan.

Matkustajakodit Kaurismäen elokuvissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aki Kaurismäen nostalgiset elokuvat katoavasta matkustajakotien Suomesta ovat nostaneet esiin hieman matkustajakotien eksotiikkaa nykysukupolvenkin tietoisuuteen.[1]

Toimivia matkustajakoteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muutamia toimivia matkustajakoteja on vielä olemassa.

Matkustajakodin nimi  Kunta  Tarkempi sijainti 
Hermanni Kuopio Hermanninaukio 3 A
Kaleva Rautalampi Kuopiontie 6
Korholan kartano Rautalampi Asematalo
Korvalan kestikievari Rovaniemi Sodankyläntie 5901
Koukkulammen matkailutila Rautalampi Koukkulammentie 310
Kukertaja Vesanto Keskustie 14
Majatalo Kupittaa Turku Lemminkäisenkatu 36
Bed & Breakfast Tuure Turku Tuureporinkatu 17 C, 20100 TURKU
Patria Lahti Vesijärvenkatu 3
Pirkka Heinola Siltakatu 19
Rauhala Kouvola Itäasemantie 17
Outa Rovaniemi Ukkoherrantie 16 B

[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b anonyymi: Matkustajakoti Rauhalan historiaa Viitattu 9.7.2013. (suomeksi)
  2. Paajanen, Manu: Jätkäviihteen kuninkaat, s. 81. Jyväskylä: Tietolähde Oy, 1998. ISBN 952-90-9572-4. (suomeksi)
  3. http://www.hs.fi/paivanlehti/02072016/a1467339023331 Paavin menneisyydessä on tahra
  4. Majoitustietokanta: suomalaisia hostelleja Pallontallaajat.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mettiäinen, Vappu: Kilpimaan matkustajakoti. Raito : maakunnallinen museolehti, 2002, nro 1, s. 26-27. Rovaniemi: Lapin maakuntamuseo. (suomeksi)
  • Rahikainen, Päivi: "Hyvä talo, tulen toistekki" : rovaniemeläinen matkustajakoti Kaira 1947-1978. Raito : maakunnallinen museolehti, 2002, nro 1, s. 28-33. Rovaniemi: Lapin maakuntamuseo. (suomeksi)
  • Vakkuri, Marjukka: Kairan valtias, teiden kuningatar. (Kohdehenkilö:Hallikainen, Irja) Lapin kansa, 2.3.2002, s. 14. (suomeksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lepokorpi, Erkki ym.: Keikka: ei jazzia, kiitos Esitetty 18.1.1967 Elävä arkisto: 25.03.2013. Viitattu 9.7.2013. (suomeksi)

Matkustajakotien historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]