Kouvolan ja Korian joukkomurhat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Korian vanhan rautatiesillan pielessä on joukkomurhien muistokyltti.

Kouvolan ja Korian joukkomurhat tapahtuivat Suomen sisällissodan aikana keväällä 1918. Kouvolassa teloittajina olivat ensin punaiset, jotka surmasivat Kouvolan veripelloksi kutsuttuun paikkaan yli sata valkoista, joukossa kymmeniä Kymiyhtiön virkamiehiä. Korian sillalla tapahtui teloituksia huhtikuun loppupuolella 1918. Ammuttujen joukossa olivat Kymiyhtiön johtaja Gösta Björkenheim ja kirurgi Kaarlo Hjelt.

Perimätiedon mukaan punaiset olivat kiduttaneet uhrejaan ja pian sisällissodan päätyttyä ruumiit kaivettiinkin ylös tämän todentamiseksi. Uhreissa todettiin kidutusjälkiä, mikä herätti vihaa valkoisten puolella.[1] Seuraavaksi samoihin hautoihin teloitettiin kostoksi yli 120 punakaartilaista.Toimittaja-tutkija Mirja Turunen osoitti vuonna 2005 hyväksytyssä väitöskirjassaan, että valkoisten vammat olivat oikeasti luonnollisia mätänemismuutoksia eikä kidutusjälkiä[1].

Kouvolaa on pidetty yhtenä kansalaissodan ankarimpana punakaartin terrorikeskuksena.lähde? Kostoksi valkoiset teloittivat Kouvolan vallattuaan muun muassa runoilijan ja vallankumouksellisen ylioikeuden sihteerin Kasperi Tantun ja Kouvolan naiskaartin komentaja Elli Kokon.

Punainen terrori Kouvolassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvolassa punaisten teloittamien ihmiset kotipaikkakunnan mukaan.

Kotipaikka Määrä
Kuusankoski 27
Muu Valkeala 9
Luumäki 20
Hamina-Vehkalahti 32
Kymi 9
Pyhtää 6
Sippola 6
Helsinki 2
Kuopio 2
Mäntyharju 2
Muut 10
Yhteensä 125

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Turunen, Mirja: Veripellot, sisällissodan surmatyöt Pohjois-Kymenlaaksossa 1918, Atena, 2005

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Rytsä, Paavo: Tutkija kumosi perimätiedon Kouvolan Veripeltojen kidutuksista Yle Uutiset. Julkaistu 31.1.2008, päivitetty 8.11.2017. Viitattu 30.4.2020.