Punainen terrori (Suomi)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Punaisella terrorilla viitataan vuoden 1918 Suomen sisällissodan yhteydessä punaisten ja punakaartien toteuttamiin laajoihin väkivaltaisiin tekoihin ideologisiksi vihollisiksi katsomiaan henkilöitä vastaan varsinaisten taisteluiden ulkopuolella. Punainen terrori ajoittui pääosin sisällissodan alku- ja loppuvaiheisiin, ja se riehui kiivaimmillaan Kanta-Hämeessä ja Kaakkois-Suomessa.[1]

Punaiset surmasivat hallitsemillaan alueilla 1 400–1 650 siviilihenkilöä. Teloituksia oli tammikuun lopun ja helmikuun lopun välisenä aikana runsaasti, noin 700. Maaliskuussa teloitukset vähenivät noin 200 uhriin. Terrori yltyi huhtikuussa ja toukokuun alussa 1918 punaisten tappion varmistuessa; surmattuja oli noin 700.[2]

Terrori kiihtyi erityisesti sodan loppua kohti tultaessa. Punaiset tappoivat satoja vetäytyessään Uudeltamaalta, Hämeestä, Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta. Viipurilaisessa vankilassa tapettiin 30 ihmistä. Tämä oli yksi sodan verisimpiä yksittäisiä terroritekoja. Punaisen terrorin uhrien lukumäärän on arveltu olevan noin 1 600, kun valkoisessa terrorissa on sanottu kuolleen yli viisikertainen määrä. Punaisen terrorin uhrien lukumäärää on usein liioiteltu. Valkoiset käyttivät punaista terroria yhtenä syynä sodan jälkeisiin kostotoimiin.[3][4][5][6][7]

Vaikka punainen terrori ei kohdistunut erityisesti Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa vastaan, punaiset surmasivat kaikkiaan kymmenen pappia (seurakunnissa yhteensä noin 1 200 pastoria). Murhat tehtiin osin aatteellisistakin syistä, mutta erityisesti maaseudulla papisto edusti yhteiskunnan perinteistä valtajärjestelmää.[8]

Eräitä joukkomurhia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkittävä osa punaisesta terrorista toteutettiin Kouvolan-Kymenlaakson ja Toijalan seudun niin sanotuissa terrorikeskuksissa. Niissä teloitettiin kaikkiaan 300–350 henkeä.[9]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Repora, Tuomas & Roselius Aapo: ”Warfare and Terror in 1918”, The Finnish Civil War 1918: History, Memory, Legacy, s. 93. Brill, 2014. ISBN 9789004280717. Teoksen verkkoversio.
  2. Paavolainen 1966, Upton 1981, Eerola & Eerola 1998, Uola 1998
  3. Kuisma, Markku: ”Vapaussota, luokkasota ja ankara "reaktsioni"”, Sodasta syntynyt: Itsenäisen Suomen synty Sarajevon laukauksista 1914–1920. WSOY, 2011. ISBN 9789510381571. Teoksen verkkoversio.
  4. Ciment, James: ”Finland: Civil War, 1918”, World Terrorism: An Encyclopedia of Political Violence from Ancient Times to the Post-9/11 Era, s. 71. Routledge, 2015. ISBN 9781317451525. Teoksen verkkoversio.
  5. Payne, Stanley G.: ”The Finnish Revolution and Civil War of 1918”, Civil War in Europe, 1905–1949, s. 27–28. Cambridge University Press, 2011. ISBN 9781139499644. Teoksen verkkoversio.
  6. Gerwarth, Robert & Horne, John: ”Terror as a Strategy in the Civil War”, War in Peace: Paramilitary Violence in Europe After the Great War, s. 79–84. OUP Oxford, 2013. ISBN 9780199686056. Teoksen verkkoversio.
  7. Repora, Tuomas & Roselius Aapo: ”The Collapse of the Red South”, The Finnish Civil War 1918: History, Memory, Legacy, s. 106–108. BRILL, 2014. ISBN 9789004280717. Teoksen verkkoversio.
  8. Paavolainen 1966 s. 183–208, Tikka 2004 s. 99–113, Huhta Ilkka 2008
  9. Tikka 2004 s. 99–113, Turunen 2005
  10. a b Loukatut, Veikko Lapinleimu, Lapinleimu Oy, 1984, s. 136–141. ISBN 951-99558-3-6.
  11. Suomen sotasurmat 1914–1922
  12. Paavolainen 1966, s. 149–177; Ylikangas 1993, s. 33–40; Hoppu 2008, s. 56–61.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eerola Jari & Eerola Jouni (1998): Henkilötappiot Suomen sisällissodassa 1918. ISBN 952-91-0001-9.
  • Hoppu Tuomas (2008): Punaisten asejunasta rintamataisteluihin. Teoksessa: Hoppu, T. et al. (toim.) Tampere 1918, Vapriikki 2008, s. 56–61. ISBN 978-951-609-369-0.
  • Huhta, Ilkka (toim.): Sisällissota 1918 ja kirkko. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2009. ISBN 978-952-5031-55-3.
  • Paavolainen Jaakko (1966): Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918, 1 Punainen terrori.
  • Tikka Marko: Kenttäoikeudet: Välittömät rankaisutoimet Suomen sisällissodassa 1918. Väitöskirja, Tampereen yliopisto. Bibliotheca historica 90. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-651-X.
  • Turunen Mirja (2005): Veripellot. Sisällissodan surmatyöt Pohjois-Kymenlaaksossa 1918. ISBN 978-951-796-525-5.
  • Uola Mikko (1998): Seinää vasten vain; poliittisen väkivallan motiivit Suomessa 1917–1918. ISBN 951-1-15440-0.
  • Upton Anthony F: Vallankumous Suomessa 1917–1918 osa 2, s. 503 s.. Kirjayhtymä, 1981. ISBN 9789512620227.
  • Ylikangas Heikki (1993): Tie Tampereelle. WSOY ISBN 951-0-18897-2.