Nastolan kirkko
| Nastolan kirkko | |
|---|---|
 Nastolan kirkko |
|
| Sijainti | Kukkastie 18, Nastola |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Nastolan seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1804 |
| Suunnittelija | Mats Åkergren |
| Materiaali | puu |
| Istumapaikkoja | 700 |
 |
|
Nastolan kirkko on neljäs Mats Åkergrenin (1802–1804) toteuttama kirkko. Kirkko on rakennettu vuosina 1802–1803 ja se vihittiin käyttöön vuonna 1804. Kirkon eteläpuolella oleva kellotapuli on vuodelta 1760. Se siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1804. Kirkon 33-äänikertaiset urut ovat vuodelta 1972, ja niissä on kolme sormiota ja jalkio[1].
Kirkon historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nastolan vanhin tunnettu kirkko sijaitsi nykyisen sankarihautausmaan alueella. Ensimmäinen kirjallinen tieto kirkosta löytyy vuodelta 1640. 1700-luvun loppupuolelle tultaessa kirkko oli käynyt liian pieneksi ja huonokuntoiseksi. Uuden kirkon rakentamisesta päätettiin vuonna 1778. Puisen ristikirkon rakensi Matias Åkergren, ruoveteläinen kirkonrakentaja. Kirkko perustuu Tukholman intendenttikonttorissa Askolan kirkkoa varten laadittuihin piirustuksiin.
Hieman yli kahdensadan vuoden aikana kirkkoa on ehditty kunnostaa jo moneen kertaan. Vuonna 1891 kirkkoon asennettiin ensimmäiset lämmityslaitteet. Vuoden 1935 muutostyöt suunnitteli viipurilainen arkkitehti Juhani Viiste. Silloin kirkon tornia kohotettiin ja sai lähes nykyisen ulkoasunsa ja kirkkoon saatiin myös sähkö.
Talvella 2000–2001 kirkossa tehtiin mittavia muutos- ja korjaustöitä. Suunnittelijana toimi arkkitehti Reino Toivonen ja pääurakoitsijana oli Uudenkaarlepyyn Paanukatto. Kirkko otettiin uudelleen käyttöön palmusunnuntaina 8.huhtikuuta 2001.
Sankarihautausmaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nastolan kirkonmäellä, aivan kirkon juurella, sijaitsee myös Nastolan sankarihautausmaa. Sankarihautausmaan paikalla toimi kirkko vuosina 1660–1804. Sankarihautausmaalle on haudattu paikkakuntalaisia vuosina 1660–1850 ja isänmaan puolesta kaatuneet vuosina 1940–1944. Lisäksi sankarihautausmaa on yhden, YK-rauhanturvaajatehtävissä menehtyneen paikkakuntalaisen viimeinen leposija. YK-päivänä sotilaan haudalle lasketaan kukkia ja muistokynttilä. Itsenäisyyspäivänä partiolaiset marssivat kynttiläkulkueena sankarihautausmaalle kunnioittamaan sodissa kaatuneita. Lisäksi reserviläiset järjestävät paikalle kunniavartion. Sankarihautausmaan Pro Patria -sankarimuistomerkin on suunnitellut arkkitehti Sirkka Tarumaa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Nastolan kirkon 33-äänikertaiset mekaaniset urut Nastolan seurakunta. Arkistoitu 4.8.2016. Viitattu 10.6.2016.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nastolan kirkko Wikimedia Commonsissa
- Nastolan kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- Nastolan seurakunta: toimipisteet: Nastolan kirkko (Arkistoitu – Internet Archive)
- Päijät-Hämeen liitto: MARY Päijät-Hämeen maakunnallinen inventointi (Arkistoitu – Internet Archive)