Charme Asserdal
| Charme Asserdal | |
|---|---|
| Syntynyt | 15. maaliskuuta 1973 |
| Kuollut | 9. elokuuta 2002 (29 vuotta) |
| Sukupuoli | tamma |
| Väri | punaruunikko |
| Rotu | lämminverinen |
| Synnyinmaa |
 Ruotsi |
| Rekisteröintimaa |
 Suomi |
| Isä | Train Bloc |
| Emä | Numancia |
| Kasvattaja | Eric Andersson, Göteborg |
| Omistaja | Kila-Talli, Nastola |
| Ohjastaja | Heikki Korpi |
| Lähdöt | 168: 82-21-15 |
| Autoennätys | 13,9aly |
| Tasoitusennätys | 14,3ly |
| Voittosumma | 475 672,00 € |
Charme Asserdal (15. maaliskuuta 1973 – 9. elokuuta 2002) oli suomalainen lämminveritamma, joka 1970-luvun jälkipuoliskolla oli Suomen kansainvälisesti menestynein ravihevonen. Charme Asserdal nousi uransa huipulla koko kansan tietoisuuteen, tamma esiintyi säännöllisesti tiedotusvälineissä ja sillä oli oma ihailijakerho.[1] Se ravasi urallaan muun muassa nelivuotiaiden tammojen Euroopan-ennätyksen vuonna 1977 ja saavutti lukuisia suurkilpailuvoittoja. Charme Asserdalin huippuvuosien omistaja-valmentaja oli Timo Eve ja ohjastaja Heikki Korpi.[2] Tamman kotitalli sijaitsi Nastolan Villähteellä, jossa sen hoitaja oli Irmeli Lehtioksa.[3]
Kilpaura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varsavuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eric Anderssonin kasvattama Charme Asserdal syntyi keväällä 1973 Göteborgin lähistöllä sijaitsevassa Asserdalin kartanossa.[4] Puolitoistavuotiaana se myytiin Tukholmassa Solvallan raviradan varsahuutokaupassa, josta tamman ostivat kärköläläiset Erkki ja Anne Haapiainen. Hevosen hinnaksi tuli 8 500 kruunua. Varsinainen huutaja oli tuolloin 18-vuotias Anne Haapiainen, mutta Charme Asserdal rekisteröitiin lopulta hänen isälleen Erkille, joka myös ajoi tamman ensimmäiset kilpailut kaksivuotiskaudella 1975.[5]
Syksyllä 1975 Charme Asserdal vaihtoi omistajaa, kun nastolalaisen Timo Even Kila-Talli osti sen vajaalla 14 000 markalla ja antoi vaihdossa suomenhevostamman.[5] Kolmivuotiskaudellaan Charme Asserdal voitti Jukka Ojanperän ohjastamana Käpylän raviradalla ajetun Seppeleajon ja sijoittui kolmanneksi Lahden vanhalla raviradalla Suomi-Derbyssä.[6] Vaikka kolmivuotiskauden 35 starttia tuottivat kaikkiaan 13 voittoa, teki Charme Asserdal varsinaisen läpimurtonsa vasta nelivuotiaana, jolloin sen ohjastajaksi vaihtui 24-vuotias Heikki Korpi. Hän ajoi tammalla ensimmäisen kilpailunsa keväällä 1977 Ylöjärven Teivossa. Pari viikkoa myöhemmin Charme Asserdal voitti Käpylässä lämminveristen Suurmestaruuden. Muita vuoden 1977 suurkilpailuvoittoja olivat muun muassa Tammavaltikka Forssan Pilvenmäellä ja Solvallassa ravattu Jubileumspokalen, jossa Charme Asserdal kukisti Stig H. Johanssonin ohjastaman ruotsalaistähden Duke Iranin.[5]
Kesäkuussa 1977 Charme Asserdal teki Seinäjoella nelivuotiaiden tammojen 2 100 metrin Euroopan-ennätyksen 15,8. Myöhemmin heinäkuussa tamma sai aikaan valtavan yleisöryntäyksen Mikkelin raviradalle, kun omistaja Timo Eve ilmoitti Hevosurheilu-lehdessä Charmen pyyhkivän entiset ennätykset historiaan. Kilpailuihin varatut 7 000 pääsylippua loppuivat kesken, ja aikataulua jouduttiin siirtämään puolella tunnilla, jotta kaikki halukkaat ehtivät paikalle. Lopulta Charme Asserdal ravasi sateen kastelemalla radalla uuden nelivuotiaiden tammojen mailin Euroopan-ennätyksen 13,9. Ennätysjuoksunsa jälkeen Charme sai kutsun Pariisiin, jonne se matkusti rahtikoneen sijasta Finnairin reittilennolla. Koneen matkustamosta otettiin pois penkkejä, jotta erikoisvalmisteinen kuljetuslaatikko saatiin mahtumaan sisään. Vincennesin raviradalla käydyssä kilpailussa Charme Asserdal sijoittui ranskalaisen Hadol du Vivier’n jälkeen toiseksi.[5]
Nousu huipulle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Charme Asserdal nousi eurooppalaiselle ravihuipulle vuonna 1978, kun se Suomen ja Ruotsin ohella kilpaili muun muassa Alankomaissa, Italiassa ja Länsi-Saksassa. Kotimaisten suurkilpailujen lisäksi Charme saavutti ykkössijat Göteborgin Åby Stora Prisissä ja Milanon San Sirolla juostussa Gran Premio Delle Nazionissa. Åbyssä Charme Asserdal kukisti kärkipaikalla juosseen ruotsalaisen Express Gaxen lähes 30 metrillä. Wienin Krieaussa tamma sijoittui toiseksi kreivi Kalman Hunyadyn muistoajossa, joka on yksi Euroopan vanhimpia ravikilpailuja.[5]
Vuonna 1979 tamma voitti muun muassa Charlottenlundissa ravatun Copenhagen Cupin. Münchenin Grosser Preis von Bayern -kilpailussa Charme kukisti ranskalaisen Hadol du Vivier’n, jolle se oli kaksi vuotta aikaisemmin hävinnyt Pariisissa. Samalla se teki tammojen volttilähetyksen Euroopan-ennätyksen 14,3. Samana vuonna Charme Asserdal sai kutsun New Yorkiin Roosevelt Racewayllä järjestettyyn International Trotiin, jota pidettiin eräänlaisena ravureiden epävirallisena MM-kilpailuna.[5] Tamma sijoittui kilpailussa kolmanneksi amerikkalaisen Doublemintin ja ruotsalaisen Express Gaxen jälkeen.[7] Charmen hoitajana Yhdysvaltojen-matkalla toimi myöhemmin huippuohjastajaksi noussut Antti Teivainen.[5]
Maailman suurimpiin ravikilpailuihin kuuluvaan Elitloppetiin Charme Asserdal osallistui kolmasti peräkkäin vuosina 1978–1980. Tamma voitti oman karsintalähtönsä 1979 ja 1980, mutta ei onnistunut finaaleissa, vaan jäi kummallakin kerralla viidenneksi.[8] Vuoden 1979 finaalissa Charme Asserdal juoksi keulapaikalla ja johti vielä sata metriä ennen maalia, mutta taipui kuitenkin viime metreillä. Ohjastaja Heikki Korven mukaan tämä johtui siitä, ettei hevonen yksinkertaisesti viitsinyt tehdä kahta täyspainoista juoksua saman päivän aikana. Hänen mielestään taipuminen loppukilpailuissa ei johtunut tamman fysiikasta, vaan syy oli henkisellä puolella. Charme Asserdalin kilpailu-ura tuli päätökseensä syksyllä 1980, jolloin hevonen kärsi hankosidevammasta. Samoihin aikoihin tamma oli alkanut kärsiä myös hengitystieongelmista. Hankositeen parannuttua paluuta kilparadoille yritettiin vielä keväällä 1981, mutta lopputuloksena oli vain neljä starttia ilman menestystä.[5] Charme Asserdal oli uransa lopettaessaan eniten palkintorahoja ansainnut Pohjoismaissa syntynyt ravihevonen.[2]
Myöhemmät vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Heti kilpailu-uransa jälkeen Charme Asserdal sai kolme varsaa, joista ei kuitenkaan tullut huippujuoksijoita.[5] Vuonna 1985 Charme siirtyi siitostammaksi Saksaan, josta palasi jälleen Suomeen vuonna 1995. Yhteensä se ehti saada 11 jälkeläistä,[6] joista kahden isä oli Hadol du Vivier.[9] Viimeiset vuotensa Charme Asserdal vietti Lahden seudulla pääosin Timo Even kotitallilla.[5] Vuonna 2002 tamman kohdusta löydettiin pahanlaatuinen kasvain, ja se lopetettiin 29-vuotiaana.[10] Charme Asserdal on haudattu Lahteen Jokimaan raviradan pääportin läheisyyteen, jossa on myös muistomerkki.[3]
Vuonna 1995 Charme Asserdal nimettiin ensimmäisenä hevosena Suomen Hippoksen kunniagalleriaan Tähtien Talliin.[2]
Suurkilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Voittoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
Muita sijoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Julkiset eläimet. Helsingin Sanomat. 12.12.2010, s. D10. Viitattu 18.12.2010.
- ↑ a b c Tähtien talli: Charme Asserdal Suomen Hippos. Arkistoitu 19.10.2011. Viitattu 4.6.2012.
- ↑ a b Charme Asserdal ravasi Irmelin hoidosta Suomen kansan sydämiin 1.7.2011. Yle Uutiset. Viitattu 16.5.2012.
- ↑ Charme Asserdal Svensk Travsport. Viitattu 16.5.2015.
- ↑ a b c d e f g h i j Pesu, Vili: "Charme pysyy aina vaan", IS-Veikkaaja 1/2012, s. 22–31.
- ↑ a b Charme Asserdal. Sukuposti. Viitattu 16.5.2015.
- ↑ Interntaional Trot (Arkistoitu – Internet Archive). The Blood Bank. Viitattu 16.5.2015.
- ↑ Solvallas Internationella Elitlopp Kurt Anderssons Travsida. Viitattu 16.5.2015.
- ↑ Hadol du Vivier. Hippos. Viitattu 19.5.2015.
- ↑ Legendaarinen ravuritamma Charme Asserdal kuoli 9.8.2002. Kaleva. Viitattu 16.5.2012.