Elitloppet

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Elitloppet
Kilpailupaikka Solvallan ravirata, Tukholma
Maa Ruotsin lippu Ruotsi
Perustettu 1952
Matka 1 609 m, autolähetys
Rotu lämminveriset
Ikä 4–12-vuotiaat
Kilpailuennätys 09,0a (Timoko 2017)
Voitokkain hevonen yhdeksän eri hevosta kaksi voittoa
Voitokkain ohjastaja Stig H. Johansson, 6
Ensimmäinen palkinto 3 000 000 SEK (2017)

Elitloppet on Tukholmassa Solvallan raviradalla järjestettävä ravikilpailu. Se on Prix d'Ameriquen ja The Hambletonianin ohella yksi maailman tunnetuimmista ja arvostetuimmista ravikilpailuista. Ykköspalkinto kisassa on 3 miljoonaa Ruotsin kruunua eli noin 330 000 euroa.[1]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpailu järjestetään vuosittain toukokuun viimeisenä sunnuntaina. Elitloppet-viikonloppu on yksi Ruotsin suurimmista vuosittaisista urheilutapahtumista, joka kerää kahden päivän aikana Solvallaan yli 50 000 katsojaa. Tapahtumaan saapuu myös tuhansia ulkomaisia vieraita. Pääkilpailun lisäksi viikonloppuna järjestetään useita muita suurkilpailuja. Niistä merkittävimmät ovat lauantaiset Sweden Cup ja 3 100 metrin matkalla juostava Harper Hanovers Lopp sekä sunnuntaina kilpailtava pohjoismaisille kylmäverisille tarkoitettu Elitkampen.

Elitloppet on kansainvälinen kutsukilpailu, jossa ennen finaalia ajetaan kaksi kahdeksan hevosen karsintalähtöä. Kummastakin neljä parasta pääsee samana päivänä ajettavaan loppukilpailuun. Kilpailumatkana on 1 609 metriä autolähetyksellä.

Voittajat 1952–2017[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Hevonen Ohjastaja Voittajakerroin Voittoaika
2017 Ranskan lippu Timoko Björn Goop 30,89 09,0a
2016 Ruotsin lippu Nuncio Örjan Kihlström 3,10 09,2a
2015 Ruotsin lippu Magic Tonight Örjan Kihlström 4,35 10,1a
2014 Ranskan lippu Timoko Björn Goop 2,94 09,5a
2013 Ruotsin lippu Nahar Robert Bergh 5,48 10,1a
2012 Ruotsin lippu Commander Crowe Christophe Martens 3,01 10,4a
2011 Saksan lippu Brioni Joakim Lövgren 27,06 10,5a
2010 Ruotsin lippu Iceland Johnny Takter 8,90 10,5a
2009 Ruotsin lippu Torvald Palema Åke Svanstedt 4,86 10,4a
2008 Ranskan lippu Exploit Caf Jean-Michel Bazire 1,78 09,8a
2007 Ranskan lippu L'Amiral Mauzun Jean-Michel Bazire 5,29 10,0a
2006 Ruotsin lippu Conny Nobell Björn Goop 4,10 09,9a
2005 Norjan lippu Steinlager Per Oleg Midtfjeld 1,80 10,0a
2004 Ruotsin lippu Gidde Palema Åke Svanstedt 1,34 10,0a
2003 Ruotsin lippu From Above Örjan Kihlström 9,44 10,1a
2002 Italian lippu Varenne Giampaolo Minnucci 1,32 10,2a
2001 Italian lippu Varenne Giampaolo Minnucci 1,47 10,7a
2000 Ruotsin lippu Victory Tilly Stig H. Johansson 3,10 10,5a
1999 Ranskan lippu Remington Crown Jos Verbeeck 4,10 12,6a
1998 Yhdysvaltain lippu Moni Maker Wally Hennessey 2,20 10,6a
1997 Ruotsin lippu Gum Ball Stig H. Johansson 4,95 12,3a
1996 Ranskan lippu Coktail Jet Jean-Etienne Dubois 4,33 11.4a
1995 Ruotsin lippu Copiad Erik Berglöf 1,39 11,3a
1994 Ruotsin lippu Copiad Erik Berglöf 2,38 11,8a
1993 Saksan lippu Sea Cove Jos Verbeeck 2,51 11,9a
1992 Kanadan lippu Billyjojimbob Murray Brethour 2,40 11,8a
1991 Ruotsin lippu Peace Corps Stig H. Johansson 1,41 12,2a
1990 Ruotsin lippu Mack Lobell Thomas Nilsson 1,59 11,0a
1989 Ruotsin lippu Napoletano Stig H. Johansson 1,41 12.2a
1988 Ruotsin lippu Mack Lobell John D. Campbell 1,52 11,3a
1987 Ruotsin lippu Utah Bulwark Stig H. Johansson 6,31 12,1a
1986 Norjan lippu Rex Rodney Kjell Håkonsen 1,51 13,4a
1985 Ruotsin lippu Meadow Road Torbjörn Jansson 5,72 11,6a
1984 Ruotsin lippu The Onion Stig H. Johansson 2,34 12,2a
1983 Ranskan lippu Ianthin Paul Delanoe 4,15 13,2a
1982 Ranskan lippu Idéal du Gazeau Eugène Lefèvre 2,06 13,2a
1981 Ranskan lippu Jorky Leopold Verroken 3,65 13,2a
1980 Ranskan lippu Idéal du Gazeau Eugène Lefèvre 3,05 13,8a
1979 Ruotsin lippu Pershing Berndt Lindstedt 1,71 13,7a
1978 Ranskan lippu Hadol du Vivier Jean-René Gougeon 2,56 14,0a
1977 Ranskan lippu Eleazar Leopold Verroken 3,55 16,0a
1976 Ranskan lippu Dimitria Leopold Verroken 2,47 16,8a
1975 Italian lippu Timothy T. Giancarlo Baldi 2,81 17,2a
1974 Italian lippu Timothy T. Giancarlo Baldi 2,70 15,7a
1973 Ruotsin lippu Ego Boy Ingemar Olofsson 2,03 23,8a
1972 Ruotsin lippu Dart Hanover Berndt Lindsted 1,27 15,3a
1971 Ranskan lippu Tidalium Pelo Jean Mary 1,80 14,7a
1970 Italian lippu Eileen Eden Johannes Frömming 21,12 15,5a
1969 Yhdysvaltain lippu Fresh Yankee Joe O'Brien 2,67 15,8a
1968 Italian lippu Eileen Eden Johannes Frömming 1,30 15,8a
1967 Ranskan lippu Roquepine Henri Levesque 1,38 15,1a
1966 Ranskan lippu Roquepine Henri Levesque 3,24 15,3a
1965 Yhdysvaltain lippu Elma Johannes Frömming 1,42 16,5a
1964 Italian lippu Pack Hanover Sergio Brighenti 4,39 15,4a
1963 Ranskan lippu Ozo Roger Massue 1,31 16,5a
1962 Saksan lippu Eidelstedter Johannes Frömming 4.65 17,4a
1961 Ranskan lippu Kracovie Roger Vercruysse 3,34 20,3a
1960 Ranskan lippu Honoré II Raoul Simonard 21,04 19,1a
1959 Ranskan lippu Jamin Jean Riaud 1,21 21,1a
1958 Saksan lippu Io d'Amour Gerhard Krüger 1,25 18,4a
1957 Ranskan lippu Gelinotte Charlie Mills 1,67 16,8a
1956 Ranskan lippu Gelinotte Charlie Mills 1,24 16,7a
1955 Ranskan lippu Gutemberg A. A. Alain Deheegher 9,85 18,9a
1954 Ruotsin lippu Carné Olle Persson 8,65 18,7a
1953 Ruotsin lippu Frances Bulwark Sören Nordin 2,25 20,6a
1952 Saksan lippu Permit Walter Heitman 2,16 17,3a

Suomalaishevoset Elitloppetissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elitloppetiin on vuosien saatossa osallistunut kaikkiaan nelisenkymmentä Suomessa syntynyttä tai suomalaisomistuksessa kilpaillutta hevosta. Niistä loppukilpailuun on selvinnyt 17, joista Suomessa syntyneitä ovat olleet Lucky Number (1987), Houston Laukko (1994), Baron Pepper (1999, 2000), Indian Silver (2000), BWT Magic (2001) ja Brad De Veluwe (2013).[2]

Ensimmäinen suomalaisosallistuja oli Martti Keskisen ohjastama tanskalaissyntyinen R.A.C., joka oli mukana vuonna 1976. Myös Meadow Trishin piti startata samana vuonna, mutta hevonen joutui jäämään kilpailusta pois. Kuuluisa hevonen Charme Asserdal oli ensimmäinen finaaliin selviytynyt suomalainen vuonna 1978. Tamma joutui kuitenkin jättämään loppukilpailun väliin loukkaantumisen vuoksi, mutta osallistui finaaliin kahtena seuraavana vuonna.[2]

Menestynein suomalaishevonen Elitloppetissa on ollut Veijo Heiskasen ohjastama amerikkalaissyntyinen Rosalind's Guy, joka oli toinen vuonna 1985.[3] Oman karsintalähtönsä on onnistunut voittamaan vain Charme Asserdal vuosina 1979 ja 1980.

Suomalaisfinalistit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elitloppetin Suomessa syntyneet tai suomalaisomistuksessa kilpailleet finalistit.[2] Ulkomailla syntyneiden hevosten nimen perään on merkitty syntymämaa.

Vuosi Hevonen Ohjastaja Sijoitus Aika
1978 Charme Asserdal (SWE) Heikki Korpi poissa
1979 Charme Asserdal (SWE) Heikki Korpi 5. 14,1a
Madrigal (USA) Ari Eve 6. 14,4a
1980 Charme Asserdal (SWE) Heikki Korpi 5. 14,3a
Madrigal (USA) Ari Eve 6. 14,4a
1981 Super Mon (USA) Pekka Korpi 4. 13,6a
1982 At Risk (USA) Pekka Korpi 6. 13,5a
1983 Keystone Patriot (USA) Veijo Heiskanen 4. 13,7a
Arnie's Aim (USA) Pekka Korpi 7. 14,2a
1984 Keystone Triton (USA) Pekka Korpi 6. 13,2a
1985 Rosalind's Guy (USA) Veijo Heiskanen 2. 11,6a
1986 Keystone Patton (USA) Jorma Kontio 8. 14,1a
1987 Lucky Number Pertti Puikkonen 4. 12,7a
1990 Express Ride (USA) Pekka Korpi 7. 12,3a
1994 Houston Laukko Jorma Kontio 7. 14,4a
1999 Baron Pepper Stig H. Johansson 5. 13,1a
Indian Silver Jorma Kontio 7. 13,5a
2000 Baron Pepper Torbjörn Jansson 6. 11,1a
Indian Silver Stig H. Johansson 7. 11,2a
2001 BWT Magic Ahti Antti-Roiko hyl.
2013 Brad De Veluwe Tuomas Korvenoja 4. 10,5a
Formula One (USA) Björn Goop 6. 10,7a

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Prix d'Amerique - erikoisin ravikilpailu maailmassa HevosNetti. Viitattu 27.5.2012.
  2. a b c Solvallas Internationella Elitlopp Kurt Anderssons Travsida. Viitattu 31.12.2013.
  3. Ravien historiaa – 1980-luku Vermon ravirata. Viitattu 27.5.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Elitloppet.