Otto E. A. Hjelt

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Otto E. A. Hjelt 1870-luvun alussa.

Otto Edvard August Hjelt (18. huhtikuuta 1823 Turku13. kesäkuuta 1913 Helsinki) oli suomalainen lääkäri, professori ja arkkiatri.[1]

Otto August Hjeltin vanhemmat olivat kirjanpainon omistaja ja kustantaja Christian Ludvig Hjelt sekä Hedvig Lovisa Chytraeus. Hän solmi avioliiton vuonna 1850 Yolanda Aurora Thunebergin kanssa.

Otto August Hjelt teki monipuolisen ja loistavan akateemisen elämäntyön. Hän valmistui ylioppilaaksi vuonna 1839 ja filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi vuonna 1844. Filosofian lisensiaatiksi hän valmistui 1846 ja väitteli filosofian tohtoriksi 1847. Myöhemmin hän valmistui vielä lääketieteen kandidaatiksi 1852, lääketieteen lisensiaatiksi 1855 ja väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi vuonna 1860.[1]

Aikakaudella olivat opintomatkat tärkeitä akateemisen yksilön kehitykselle, ja niitä Hjelt teki sekä Skandinaviaan että myös Keski-Eurooppaan.

Hän toimi Helsingin yliopiston anatomian dosenttina 1852–1856, anatomian prosektorina 1856–1860, patologisen anatomian professorina 1860–1885 ja tämän ohessa myös lääketieteen tiedekunnan dekaanina 1883–1884 ja Helsingin yliopiston vararehtorina 1881–1882.[2] Tieteellisen uransa ohella Otto Hjelt toimi myös Helsingin Diakonissalaitoksen ensimmäisenä ylilääkärinä. Hänet nimitettiin arkkiatriksi vuonna 1885. Hän sai Uppsalan yliopiston kunniatohtorin arvon vuonna 1907.

Otto E. A. Hjeltin poikia olivat kemisti ja senaattori Edvard Hjelt, tilastomies ja sosiaalipoliitikko August Hjelt, teologi Arthur Hjelt ja pankinjohtaja Otto Hjelt. Hänen veljenpoikansa oli kasvitieteilijä Hjalmar Hjelt.[3][4]

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Den patologiskanatomiska inrättningen vid det finska, universitetet 1859–71, 1871, jatko-osa 1881.
  • Ofversigt af ettusen liköppningar. 1872.
  • Bidrag till sundhetslagstiftningen i Finland I–II. 1873 ja 1875.
  • Die Verbreitung der venerischen Krankheiten in Finnland. 1874.
  • Finlands medicinalförvaltning. 1882.
  • Carl von Linné som läkare. 1777 (myös saksaksi), uusi laitos 1907.
  • Finska Läkaresälskapet 1835–1885. 1885.
  • Svenska och finska medicinalverkets historia 1663–1812. I–III 1891–1893.
  • Naturalhistoriens studium, vid Åbo universitet. 1896.
  • Finlands medicinska bibliografi 1640–1900. 1905.
  • Det finska universitets disputations- och programlitteratur 1700–1908. 1909.
  • Sveriges biologiska disputations- och programlitteratur 1700–1910. 1911.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Nenonen, Kaisu-Maija – Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja, s. 156–157. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  2. Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 883. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  3. Otavan iso tietosanakirja, osa 3, palstat 792 ja 793. Helsinki: Otava, 1962.
  4. Kotivuori, Yrjö: Otto E. A. Hjelt. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]