Stridsbåt 90 H
| Stridsbåt 90 H | |
|---|---|
Stridsbåt 90 H |
|
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 13 t (tyhjä) 15,3 t (standardi) 20,5 t (kuormattu) |
| Pituus | 14,9 m (vesiraja) 15,9 m (kokonaispituus) |
| Leveys | 3,8 m |
| Syväys | 0,8 m |
| Koneteho | 2 x Scania DSI14 V8 -dieselmoottoria, á 625 bhp 2 x KaMeWa FF -vesisuihkuvetolaitetta |
| Nopeus | 40 solmua |
| Miehistöä | 3 |
| Aseistus | |
| Meritorjunta | 3 x 12,7 mm Browning M2HB 1 x Mk19 kranaatinheitin 4 x miinaa tai 6 x syvyyspommia |
Strisbåt 90 H (Strb 90 H) on ruotsalaisen Dockstavarvetin kehittämä syöksyvene, joka on käytössä Ruotsin merivoimissa ja nimellä Combat Boat 90 (CB90) useissa muissa laivastoissa kuten Norjan (S90N), Kreikan, Meksikon (CB90 HMN), Malesian ja Brasilian laivastoissa[1]. Alusta on valmistettu yhteensä 250-300 kappaletta.
Suunnittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aluksen keulassa on yhdenmiehen laskusilta. Neljäsosa aluksen perästä on varattu propulsiojärjestelmälle, joka on erotettu miehistötilasta vesitiiviillä ja eristetyllä laipiolla. Propulsiojärjestelmänä on kaksi 460 kilowatin Scania DSI 14 dieselmoottoria, jotka tuottavat voiman KaMeWa FF vesisuihkumoottoreille. Aluksen keskiosassa, miehistötilassa, on istuimet 20 sotilaalle varusteineen. Ohjaamo on sirpalesuojattu ja sijaitsee miehistötilan ja maihinnousuun tarkoitetun keularampin välissä. Ohjaamossa on tilat vasemmalla tila veneenohjaajalle ja oikealla veneenpäällikön/navigoijan tilat. Ohjaamossa on keskellä istuin mahdollista kouluttajaa tai maihinnousujoukon komentajaa varten.[2]
Aluksen aseistuksena on ohjaamon takaosaan katolle sijoitettu 12,7 millimetrin konekivääri tai 40 millimetrin kranaatinheitin. Lisäksi ohjaajan edessä on kiinteä keulan suuntaan suunnattu kaksoiskonekivääri. Alukselle voidaan myös sijoittaa 2,8 tonnia miinoja tai RBS-17 Hellfire meritorjuntaohjusjärjestelmä.[2]
Ruotsi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aluksen ensimmäinen koeajo oli syyskuussa 1989. Alus täytti kaikki Ruotsin puolustushallinnon asettamat vaatimukset. Kahdentoista veneen ensimmäisen sarjan valmistus alkoi syyskuussa 1990. Toisesta tilauserästä alkaen valmistusta siirrettiin Swede Ship Marinelle, joka valmisti parilliset alukset. Tähän mennessä on tilattu toisessa erässä 63 alusta, kolmannessa 30 alusta ja neljännessä 40 alusta eli Ruotsin merivoimille on toimitettu yhteensä 147 alusta. Toimitettujen alusten sarjanumerot ovat 801-947. Toimitukset saatiin päätökseen lokakuussa 2003. Veneet on sijoitettu neljään maihinnousupataljoonaan, jotka muodostavat Ruotsin merivoimien maihinnousuarmeijakunnan rungon.[2]
Toimitetuista veneistä 27 viimeistä on varustettu kansainvälisiä rauhanturvaamistehtäviä varten (CB90HS), jolloin ne on varustettu trooppisia alueita varten ja täysin panssaroituja. Panssarointi suojaa 7,62 millimetrin aseiden tulelta käytettäessä Naton 9,5 gramman luotia, jonka maksimi nopeus on 830 metriä sekunnissa. Aluksilla on myös dieselgeneraattorit ja paineistettu miehistötila. Niiden omamassa kasvoi 3,8 tonnia, minkä seurauksena nopeus laskee. Nopeuden laskua on kompensoitu nostamalla konetehoa 460 kilowatista 500 kilowattiin.[3]
Norja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Norjan asevoimien materiaalihallinto tilasi 16 CB-90H venettä, joiden varustuksena oli ohjukset. Veneet tuli luovuttaa neljässä erässä, joissa kussakin kolme 12 ohjuksen RBS-17 patterilla varustettua venettä sekä komentovene. Ensimmäinen neljän veneen erä luovutettiin heinä-lokakuussa 1996 ja loput elokuusta 1997 heinäkuuhun 1998.[4]
Kreikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kreikan merivartiosto vastaanotti 1998 kolme CB90HCG venettä, jotka perustuivat tyyppiin CB90NEX miehistön majoitustilojen osalta, mutta ilman korotettua kansirakennetta. Veneiden ohjaushytin etuosa ja sivut on lisäksi suojattu.[3]
Malesia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Malesian laivastolle luovutettiin 1999 neljä CB90H:ta. Vuonna 2001 luovutettiin 12 kappaletta CB90HEX veneitä, joissa moottoreina oli CAT 3406E dieselmoottorit. Veneissä oli lisäksi Onan generaattorit 230 voltin sähköjärjestelmää varten sekä ilmastointi.[3]
Meksiko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viimeiset kolme alusta 40 CB90HEX veneen tilauksesta luovutettiin maaliskuussa 2001 Meksikon laivastolle. Veneiden moottoreina on kaksi CAT 3406E dieselmoottoria, jotka mahdollistavat 45 solmun maksiminopeuden. Veneet on lisäksi varustettu Onan 7 kilowatin generaattorilla, joka mahdollistaa 115 V 60Hz sähkön tuoton. Veneet on myös ilmatoitu.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ naval-technology.com
- ↑ a b c Specifications
- ↑ a b c d dockstavarvet.se
- ↑ Naval Forces II/1996 s. 106