Venäjän ilmavoimat

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Venäjän ilmavoimat

Emblem of the Russian Air Force.svg
tunnus

Flag of the Air Force of the Russian Federation.svg
lippu

Roundel of Russia.svg
konetunnus

Venäjän ilmavoimat, virallisesti Venäjän federaation sotilasilmavoimat (ven. Военно-воздушные силы Российской Федерации, Vojenno-vozdušnyje sily Rossijskoi Federatsii) on Venäjän asevoimien puolustushaara.

Ilmapuolustusjoukot liitettiin ilmavoimiin 1998. Tammikuusta 2003 lähtien kaikki armeijan ilmavoimien yksiköt siirrettiin ilmavoimiin. Venäjän federaation sotilasmerilaivaston ilmailu (ven. Авиация Военно-Морского Флота Российской Федерации, Aviatsija Vojenno-Morskogo Flota Rossijskoi Federatsii) toimii Venäjän merivoimien omina ilmavoimina. Ilmavoimien 37. ilma-armeija eli kaukotoimintailmavoimat on osa strategisia pidäkevoimia.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän keisarikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilja Muromets

Venäjän ilmavoimat luotiin hieman ennen ensimmäistä maailmansotaa 1912. Tukikohtia sillä oli mm. Suomen suuriruhtinaskunnassa. Suomessa olevat tukikohdat sijaitsivat pääosin Lounais-Suomessa Pietarin suojana. Ilmavoimia tuki lentokoneteollisuus, jonka tehtaita oli etenkin Pietarissa. Venäjä oli kuuluisa ensimmäisistä raskaista Igor Sikorskyn suunnittelemista nelimoottorisista Ilja Muromets-pommikoneista. Nämä pommikoneet olivat erittäin onnistuneita ja moni muu valtio kopioi sittemmin konseptin.

Venäjän federaation ilmavoimat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

25. joulukuuta 1991 Neuvostoliitto purkautui synnyttäen Venäjän federaation ja muita maita kuten Ukraina, Valko-Venäjä ja Kazakstan. Neuvostoliiton lentokalusto ja henkilöstö jakautui näiden kesken. 40 % konekannasta ja 65 % henkilökunnasta jäi Venäjälle. Ukrainasta tuli toiseksi suurin Neuvostoliitosta syntynyt sotilasmahti - sen haltuun jäi mm. ydinohjuksia ja lentokoneteollisuutta.

Venäjällä ilmavoimat, VVS, organisoitiin uudelleen.

Venäjän ilmavoimat suoritti pommituslentoja Tšetšeniassa vuosina 1999–2002. Tässä sodassa ilmavoimien ongelma oli asymmetriselle sodankäynnille tyypillinen: selkeitä viholliskohteita ei ollut paljon ja niiden määrittely oli vaikeaa.

2000-luvulla Venäjän ilmavoimat on uudistanut kalustoaan hallituksen linjausten mukaisesti. Toisin kuin 1990-luvulla Venäjän kasvaneiden öljytulojen ansiosta ostot ovat pääosin realisoituneet. Vuonna 2009 Venäjän ilmavoimat saa toimituksina teollisuudelta 50 lentokonetta - 24 MiG-29-hävittäjää ja loput erityyppisiä Suhoin taistelukoneita - ja 50 helikopteria.[1]

Venäjän ilmavoimien konemenetyksiä eri lentotehtävissä ei tunneta kovin hyvin. Elokuussa 2009 kaksi Suhoin hävittäjää törmäsi toisiinsa taitolentoharjoituksessa, joka edelsi MAKS 2009-ilmailunäyttelyä.

Venäjän federaation ilmavoimat ovat osallistuneet Syyrian sisällissotaan pommittamalla syyskuun lopusta 2015 alkaen Syyrian hallitusta vastustavia joukkoja.

Nykyinen lentokalusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hävittäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1 295 konetta

Rynnäkkökoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

767 konetta

  • Su-24, 497 kpl, joista 130 laivastolla
  • Su-25 262 kpl, joista 70 laivastolla
  • Su-34, 8 kpl

Strategiset pommikoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

368 konetta

Elektroninen ja valokuvaustiedustelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

180 konetta

  • Su-24, 100 kpl, joista 20 laivastolla
  • MiG-25, 80 kpl

Ennakkovaroitus- ja taistelunjohtokoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuljetuskoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

345 konetta

Tankkauskoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Il-78 (Il-76aan perustuva)

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]