Suhoi Su-25

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suhoi Su-25K NATO:"Frogfoot-A"
Suhoi Su-25TM
Suhoi Su-25TM
Tyyppi Rynnäkkökone
Valmistaja OKB Suhoi
Miehistö 2
Ensilento 1975
Käyttöönottovuosi 1979
Mitat
Pituus 15,28 m
Kärkiväli 14,36 m
Korkeus 4,80 m
Nopeus 975 km/h
Lentomatka 375 km, siirto 1 950 km
Tyhjäpaino 9 500 kg
Voimanlähde
Koneisto 2 * Tumanski R-13-300
Teho 2 * 4 500 kg
Aseistus
Aseistus Yksi kaksiputkinen 30 mm AO-17A-tykki (3 000 laukausta/min) johon 250 ammusta, yli 6 000 kg pommeja ja ohjuksia kymmenessä ripustuspisteessä

Suhoi Su-25 (Nato-raportointinimi Frogfoot) on alun perin neuvostoliittolainen, maavoimien lähi-ilmatukeen tarkoitettu maataistelukone. Ensimmäinen prototyyppi valmistui marraskuussa 1974, tuotanto alkoi kesäkuussa 1979 Tehdas 31:ssa Tbilisissä Gruusiassa. Konetta rakennettiin myöhemmin myös Ulan-Udessa.

Aseistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suhoi Su-25:n aseistuksena on kaksiputkinen 30 mm tykki rungon pohjassa. Asekuormaa kone kantaa 4 000 kg kahdeksassa ripustimessa rungon alla. Niiden lisäksi koneessa on kaksi ripustinta R-60, R-60M tai R-73 ilmataisteluohjuksille puolustautumista varten.

Yleisimmät aseet ovat 100/250/500kg pommit, 57/80/130mm raketit, sekä ilmasta-maahan-ohjukset Kh-66/Kh-23 "Grom" (NATO: AS-2), Kh-25/Kh-25M (NATO: AS-10), sekä Kh-29 (NATO: AS-14). Koneen maalinosoituslaser mahdollistaa täsmäaseet tai perinteisten aseiden pudottamisen ja ampumisen täsmällisesti hyvässä säässä.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Su-25 ilmassa 1989

Suhoi Su-25 -koneita on käytetty sotatoimissa Afganistanin sisällissodassa, Irakin ja Iranin sodassa sekä ensimmäisessä ja toisessa Tšetšenian sodassa. Afganistanin sisällissodassa Suhoi Su-25:llä lennettiin 60 000 lentoa, joilla menetettiin 23 lentokonetta. [1]

Abhasian separatistit käyttivät niitä georgialaisia vastaan 1993 ja Makedonia albaanisissejä vastaan 2001. Georgia ja Venäjä käyttivät niitä molemmat konfliktissa Etelä-Ossetiassa elokuussa 2008.

Georgian ja Israelin yhteistyönä edelleen kehittämä Su-25 oli maan moderneinta sotilaskalustoa vuoden 2008 Etelä-Ossetian konfliktissa. Konetta oli mahdollista käyttää pommitustehtävien lisäksi myös ilmataisteluissa. Venäjän ilmavoimat tuhosi luultavasti suurimman osa Georgian taistelukoneista sekä Tblisissa sijaitsevan lentokonetehtaan. Venäjän menettämistä neljästä koneesta kolme oli Su-25:ita.

Irak vastaanotti heinäkuussa 2014 yhteensä 12 konetta, joista osa tuli Venäjältä ja osa Iranista. Koneita on tarkoitus käyttää maan armeijan lähituessa taistelussa ISIS-ryhmittymää vastaan.[2]

Suhoi Su-25:ia on käytetty 2014 Ukrainan kriisissä. Ukrainan viranomaiset ilmoittivat, että 16. heinäkuuta 2014 olisi pudonnut yksi Ukrainan ilmavoimien Suhoi Su-25. Edellinen Suhoi Su-25 oli pudonnut teknisen vian vuoksi 2. heinäkuuta. Ukrainan ilmoituksen mukaan siltä putosi kaksi Suhoi Su-25:ä 5200 metrin korkeudesta 23. heinäkuuta 2014 läheltää Venäjän federaation rajaa. Koneet tulivat maahan Dmytrivkan kylän (47.934678, 38.935191) kohdalla Donetskin alueella.[3]

Käyttäjiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Angola, Afganistan, Armenia, Azerbaidžan, Bulgaria, Etiopia, Georgia, Irak, Iran, Kazakstan, Makedonian tasavalta, Peru, Pohjois-Korea, Slovakia, Tšekkoslovakia, Turkmenistan, Ukraina, Uzbekistan, Valko-Venäjä ja Venäjä.

Versioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suchoi Su-25 0801.png
  • Su-25 Alkuperäinen tuotantoversio, rynnäkkökone
  • Su-25K Vientiversio, rynnäkkökone
  • Su-25UB Kaksipaikkainen harjoituskone
  • Su-25UBK Vientiversio Su-25UB:stä
  • Su-25UBP Merivoimien versio Su-25UB:stä
  • Su-25UT Aseistamaton harjoituskone, toinen nimitys Su-28
  • Su-25UTG Merivoimien versio Su-UT:sta
  • Su-25BM Maalinosoitus harjoituskone. Kone suunniteltu vetämään perässään harjoitusmaaleja maa- ja merivoimien maasta-ilmaan aseiden koulutuskäyttöön.
  • Su-25T Ehdotettu parannettu panssarintorjunta-versio Su-25UB mallista lisätyllä suojauksella ja sensoreilla mm. TV-näyttö tähtäykseen. Takaistuimen tila käytetty lisätylle tietotekniikalle ja lisäpolttoaineelle. Hylätty liian monimutkaisena SM-version korvatessa sen. Kolme prototyyppiä sekä kahdeksan tuotantokappaletta valmistettu, peruutettu valmistus vuonna 2000.
  • Su-25SM sama kuin alkuperäinen Su-25, mutta lisätty Su-25T versiosta ainoastaan HUD ja uudet ripustimet ja kyky uusille täsmäaseille..
  • Su-25KM "Scorpion" Georgian ja israelilaisen Elbit Systemin edelleenkehittämä versio, jossa on nykyiaikainen ohjaamovarustus ja NATO-yhteensopivuus
  • Su-28 sama kuin Su-25UT Suhoi rakentama harjoitushävittäjä
  • Su-39 sama kuin Su-25TM, perustuu ehdotettuun Su-25T versioon mutta parannetulla navigointijärjestelmällä, MFCD-paneeleilla sekä uudella tähtäysjärjestelmällä.

Muita lukuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

A-10 Thunderbolt II

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Donald, David: The encyclopedia of world aircraft, s. 867–868. Leicester: Blitz Editions, 1997. ISBN 1-85605-375-X. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suhoi Su-25.
Tämä ilmailuun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.