Suhoi T-4

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sukhoi T-4 (Monino museum).JPG

Suhoi T-4 eli Lentokone 100 tai Projekti 100 tai Sotka oli neuvostoliittolainen suuren nopeuden konekoesarja, joilla tutkittiin yli kolmenkertaisen äänennopeuden omaavan koneen käytettävyyttä mm. tiedustelussa ja mahdollisesti tukialusten tuhoamiseen.

Kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SU-100 T4.JPG

Suhoi T-4 näyttää samanlaiselta kuin yhdysvaltalainen 1960-luvun alun North American XB-70 Valkyrie-pommikoneprototyypit. T-4 osallistui Neuvostoliitossa pommikonekilpaan, mutta hävisi Myasishcheville. Aikanaan Tupolev valmisti nopean pommikoneen: Tupolev Tu-160.

T-4:n runko ja siivet jne. olivat pääosin titaanista ja teräksestä valmistettua. Koneessa oli fly-by-wire-ohjaus, jolla oli mekaaninen varajärjestelmä. Koneen nokka kääntyi alas nousussa ja laskussa. Laskussa käytettiin jarruvarjoja jarrujen kuumenemisen estämiseski.[1]

T-4 eli 1010 lensi 22.8.1972 ohjaajanaan Vladimir Iljushin, kuulun lentokonesuunnittelijan poika. Koneella lennettiin kymmenen kertaa ja kaikkiaan 10 tuntia ja 20 minuuttia. Se lensi noin 1,3 Machin nopeuteen Kolesov RD36-41-moottoreilla Konetta ei koskaan lennetty Mach 3-nopeuteen, koska ohjelma peruutettiin ennen kuin suurnopeuskoelennot alkoivat. Neuvostoliiton ilmavoimat olivat kaavailleet jopa 250 T-4-konetta, mutta paljon suurempi MiG-23-tuotantosarja vei resursseja niin paljon, että T-4 ohjelma keskeytettiin puolustusministeri Gretskon toimesta. Neljä prototyyppiä valmistettiin. Viimeinen lento tapahtui 22.1.1974.

Museokone[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi T-4 on esillä Moninon ilmailumuseossa Moskovan lähellä.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.moninoaviation.com/24a.html Air Force Museum - Monino, Russia

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suhoi T-4.