S-400

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
S-400 Triumf SAM.png

S-400 Triumf (ven. C-400 «Триумф» eli "Triumfi", Nato-raportointinimi SA-21 Growler) on venäläinen ilmatorjunta- ja ohjustentorjuntaohjus.

Ohjusjärjestelmän kehitti Almaz-suunnittelutoimisto 1990-luvun lopulla. Se pohjautuu S-300-ohjusperheeseen ja aluksi sen nimityksen uskotaan olleen S-300PMU-3. Järjestelmään kuuluu neljän tyyppisiä ohjuksia, joista pisimmälle kantava yltää noin 400 km:n päähän. Järjestelmän kantama on siten suurempi kuin yhdysvaltalaisen MIM-104 Patriotin. Ohjuksen ensimmäiset testit tehtiin Kapustin Jarissa 12. helmikuuta 1999. Venäjän maavoimat otti ohjuksen käyttöön vuonna 2006. Ohjus toimii mm. Moskovan ohjuspuolustuksena.

S-400-patteristoon kuuluu kahdeksan ohjusalustaa ja 32 ohjusta ja liikkuva komentokeskus. Järjestelmän on kerrottu kykenevän torjumaan häivelentokoneita, risteilyohjuksia ja keskimatkan ballistisia ohjuksia (kantomatkaltaan alle 3 500 km ja nopeudeltaan alle 4,8 km/sekunnissa).[1]

Natoon kuuluva Turkki on ostamassa S-400-järjestelmää. Vastatoimena Yhdysvallat aikoo keskeyttää F-35-hävittäjien myynnin maahan. [2] Ohjuksia on aiottu myydä Kiinaan.

Venäjä on siirtänyt teknologiaa Etelä-Koreaan, joka kehittää yksinkertaistettua versiota S-400-ohjuksesta, jota kutsutaan Cheolmae-2:ksi. Toteuttavat yhtiöt ovat Samsung Electronics ja ranskalainen Thales Group.lähde?

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Russia To Deploy S-400 Air Defense Systems defencetalk.com. Viitattu 21.6.2019.
  2. USA ja Turkki sanasodassa venäläisistä il­ma­tor­jun­taoh­juk­sis­ta – turk­ki­lais­pi­lot­te­ja uhkaa häätö F-35:n ohjaamosta kaleva.fi. Viitattu 21.6.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta S-400.