Venäjän hyökkäys Ukrainaan – tammi–maaliskuu 2023

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Merkinnän syy: Tapahtumat päättyvät maaliskuun ensimmäiseen päivään.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022– -hyökkäyksen tapahtumat ajalta vuoden 2023 tammi–maaliskuu.

Tammikuu 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sunnuntai 1. tammikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän lennokkihyökkäykset Ukrainaan iranilaisilla räjähdelennokeilla jatkuivat.[1]

Ukrainan asevoimat tuhosi uudenvuodenyönä Himars-raketinheittimen raketeilla venäläisjoukkojen käyttämän rakennuksen Donetskin alueella, Venäjän miehittämässä Makijivkassa. Rakennusta käytettiin venäläisten sotabloggaajien mukaan sekä venäläissotilaiden kasarmina ja ammusvarastona. Tiedot raketti-iskun aiheuttamien uhrien lukumääristä vaihtelivat suuresti lähteestä toiseen. Venäjän asevoimien virallisen lausunnon mukaan ainakin 89 (ensi-ilmoituksen mukaan 63) sotilasta kuoli.[2][1] Ukrainalaistulkinnan mukaan iskussa kuoli ehkä jopa 400 venäläissotilasta ja 300 loukkaantui. Lisäksi raketti-iskuilla olisi vaurioitettu tai tuhottu jopa kymmentä venäläisjoukkojen asejärjestelmää.[3]

Maailman terveysjärjestö WHO:n raportoi tammikuun 2023 katsauksessaan, että YK:n apulaispääsihteeri Rosemary DiCarlo totesi Venäjän asevoimien tehneen 745 hyökkäystä terveydenhuollon toimipaikkoja kohtaan vuonna 2022. Tämä oli suurin määrä kaikista maailman sodista vuonna 2022. WHO (YK) on vahvistanut näiden hyökkäysten tapahtuneen. Hyökkäysten seurauksen esimerkiksi puolet kaikista tarveydenhuollon toimitiloista Donetskin, Mykolajivin, Zaporižžjan ja Harkovan alueilla oli vuoden 2023 tammikuussa käyttökelvottomia.[4] Venäjän tuhoamia terveydenhoidon toimipaikkoja on myös muilla alueilla. Lääkintä- ja avustustoiminta on Geneven sopimusten mukaan puolueetonta ja niiden toimipaikkoja tulee suojella. Sotilaalliset iskut siviilisairaaloihin, neuvoloihin ja vastaavaa toimintaa tarjoaviin kohteisiin, sairaankuljetuksiin sekä näiden henkilökuntaa kohtaan ovat sotarikoksia.

Venäläiset valtaavat lisäksi terveydenhuollon laitoksia ainoastaan Venäjän asevoimien käyttöön. Esimerkiksi Hersonin alueen Kah’ovkan tuberkuloosihoitolan pakko-ottona täysin venäläissotilaiden käyttöön, jolloin siviilipotilaiden hoito siellä päättyi.[4]

  • Hersonin alueen lasten kliinisen sairaalan huonetta Venäjän asevoimien iskun jälkeen (1.1.2023).
    Hersonin alueen lasten kliinisen sairaalan huonetta Venäjän asevoimien iskun jälkeen (1.1.2023).
  • Jatkoa edelliseen (sairaalan sama huone).
    Jatkoa edelliseen (sairaalan sama huone).
  • Jatkoa edelliseen (sairaalan sama huone).
    Jatkoa edelliseen (sairaalan sama huone).

Ukrainan asevoimien mukaan Venäjä menetti joulukuussa 2022 yhteensä 17 280 sotilastaan. Tämä vastasi 13,5 prosenttia koko Venäjän sodanaikaisista miestappioista (yhteensä 128 420 kaatunutta) tammikuun loppuun 2023 mennessä. Tappiotilastojen perusteella joulukuu 2022 oli Venäjän joukoille toiseksi eniten miestappioita tuottanut sotakuukausi (tammikuun 2023 jälkeen, tilastot tammikuun 2023 loppuun).[5][6]

Joulukuussa 2022 (suluissa kertymä sodassa aikavälillä 24.2.2022-31.1.2023 eli 342 sotapäivän aikana) Venäjä olisi Ukrainan asevoimien mukaan menettänyt 116 (3 209) panssarivaunua, 207 (6 382) panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, 279 muuta ajoneuvoa (5 061, luku sisältää tankkiautot), 117 (2 207) tykkiä, 28 (458) raketinheitintä, 3 (221) ilmatorjuntajärjestelmää, 3 (293) lentokonetta, 8 (283) helikopteria, 18 (200) erikoislaiteyksikköä eikä yhtään alusta tai venettä (19). Lisäksi Ukraina olisi pudottanut joulukuussa 2022 yhteensä 192 (sodassa 31.1.2023 mennessä yhteensä 796) venäläistä risteilyohjusta ja 230 (1951) taktista UAV-lennokkia. Kuukaudessa pudotettujen risteilyohjusten määrä oli toistaiseksi sodan korkein ja vastasi 24,1 prosenttia kaikista Ukrainan sodassa pudottamista risteilyohjuksista.[5][6] Luvut ovat sodan toisen osapuolen yksipuolisia ilmoituksia, eikä niitä ole voitu riippumattomasti varmentaa.


Maanantai 2. tammikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän lennokkihyökkäykset Ukrainaan jatkuivat. Ukrainan asevoimat kertoi ampuneensa alas kaikki 39 (tai 40) sunnuntain ja maanantain (1.-2.1.2023) aikana Ukrainaa kohti laukaistua iranilaismallista Shahed-131/136-räjähdelennokkia. Lisäksi ukrainalaiset pudottivat kaksi Orlan-10-tiedustelulennokkia ja yhden H-59-risteilyohjuksen (en:Kh-59). Pelkästään Kiovassa pudotettiin 22 räjähdelennokkia, Kiovan alueella kolme ja naapurialueilla viisitoista.[1][3]

Venäjän Brjanskin alueella oli vuorostaan usean tunnin kestoinen paikallinen tai alueellinen sähkökatko sen jälkeen, kun räjähteillä varustettu, ukrainalaiseksi luonnehdittu drooni oli iskenyt sähköjärjestelmän rakennukseen Klimovon piirissä. Alueen kuvernöörin mukaan sähköt saatiin palautettua 12 tunnin kuluessa. [7]

Tiistaina 3. tammikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainan asevoimat kertoi iskeneensä 31. joulukuuta Himars-raketinheittimien raketeilla Makijivkassa sijainneen venäläisjoukkojen kasarmin ohella myös Hersonin alueen Skadovskin piirin Tšulakivkan kylän lähellä sijainneeseen venäläisten majapaikkaan. Ukraina väitti tässä iskussa 500:n venäläissotilaan joko kuolleen tai haavoittuneen. Valtiolliset venäläislähteet eivät olleet vielä 3. tammikuuta mennessä vahvistaneet tätä iskua. Mutta nimimerkillä ”Operaatio Z” esiintyvän tunnetun venäläisen sotabloggaajan viestintä tukee tämän iskun tapahtuneen. Hän kommentoi blogissaan (kielellisesti pehmentäen suomennettuna) ”Ei voi helvetti soikoon kieltääkään, että Ukraina nyt tähtää kasarmeihin ja muihin venäläisjoukkojen keskittymiin HIMARSilla.” Sotabloggaaja mainitsee Tšulakivkan yhtenä ukrainalaisiskujen kohteista joulukuussa 2022, muttei kerro iskun uhreista.[2] Kolmannessa tapauksessa Himars-iskut mahdollistanutta venäläissotilaiden operaatioturvallisuuden laiminlyöntiä valaistiin valkovenäläisen Charter97-sivuston uutisessa. Tässä tapauksessa isku tehtiin venäläisten majapaikkaan Hersonin alueen Oleškyn lähellä sijainneeseen lomakeskukseen. Uutisen mukaan Venäjän erikoisjoukkoihin kuulunut sotilashenkilö lähetti majapaikasta lomakuvan sosiaaliseen mediaan. Kuvassa sotilaan taustalla olevalla seinällä näkyy Grand Prix -lomakeskuksen logo, joka yksilöi sijainnin. Pian tämän postauksen huomattuaan ukrainalaiset iskivät Himars-raketeilla lomakeskukseen ja siellä olleisiin venäläisjoukkoihin.[8][9]

Družkivkan Altair-jäähalli vuonna 2016.

Ukrainan jääkiekkoliitto ja Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba tuomitsivat Venäjän 2. tammikuuta iskun Družkivkan jäähallia kohtaan. Kyseessä oli viides Venäjän tuhoama jäähalli helmikuussa 2022 aloitetun sodan aikana Harkovan, Mariupolin, Severodonetskin ja Melitopolin jäähallien ohella. Jääkiekkoliiton mukaan jäähalli oli tyhjä eikä se ole sotilaallinen kohde. Ministeri Kuleban mukaan venäläisten urheilijoiden osallistuminen kansainvälisiin kilpailuihin tulee kieltää. Kuleba kutsui kaikki sellaiset urheilupäättäjät, jotka haluavat sallia venäläisurheilijoiden osallistua kansainvälisiin urheilukilpailuihin, koska ”politiikka pitäisi pitää erillään urheilusta”, tutustumaan Družkivkan Altair-jäähalliin, jonka Venäjän ”poliittisesti neutraali tykistötuli” tuhosi.[10]

Sir Geoffrey Nice, joka toimi Serbian ex-johtaja Slobodan Miloševićia vastaan nostettujen sotarikosoikeudenkäyntien johtavana syyttäjänä, esittää, että Venäjän presidenttinä toimivaa Vladimir Putinia tulisi syyttää Ukrainassa tehdyistä sotarikoksista alkaneen vuoden 2023 aikana. Nice luonnehtii Moskovan siviilikohteisiin kohdistamia tekoja myös rikoksiksi ihmisyyttä vastaan.[11]

Keskiviikko 4. tammikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iranin valtiollinen medialähde väitti 28. joulukuuta 2022, että Iran saisi pian 24 Suhoi Su-35 hävittäjälentokonetta Venäjältä vastineeksi iranilaisvalmisteisista lennokeista ja ballistisista ohjuksista.[12]

Martti J. Kari kirjoittaa, että presidentti Putin piti keskiviikkona 4. tammikuuta kokouksen Venäjän asevoimien ja turvallisuuspalveluiden johtajien kanssa liikekannallepanosta, maan rajojen sulkemisesta ja sotatilalaista. Putin ilmoitti aikovansa toteuttaa liikekannallepanon, jossa kutsuttaisiin aseisiin kaksi miljoonaa venäläistä. Kukaan läsnä olevista ei uskaltanut kyseenlaistaa Putinin suunnitelmia tai kritisoida ikään kuin rinnakkaistodellisuudessa elävän valtionjohdon näkemyksiä. Siksi puolustusministeri Sergei Šoigu vastasi Venäjä asevoimien olevan valmis täysimittaiseen liikekannallepanoon ja FSB:n johtaja Aleksandr Bortnikov ilmoitti FSB:n rajavartiopalvelun kykenevän tarvittaessa käskystä sulkemaan Venäjän rajat. Rajojen sulkemisella FSB pyrkisi estämään kutsuntaikäisten joukkopaon. Putin antoi puolustusministeriön tehtäväksi laatia suunnitelmat liikekannallepanon toteuttamisesta. Ensimmäinen vaihe liikekannallepanon uudesta vaiheesta tapahtuisi paniikin välttämiseksi ilman erillistä julistusta. Sotatilalaki tuli valmisteltavaksi helmikuun ensimmäiseen viikkoon mennessä; voimaantulosta tehtäisiin erillinen päätös. [13]

Torstai 5. tammikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Harkovan alueen Kupjanskin piirin Dvoritšnan kaupunkityyppisen taajaman lyseon ikkunat olivat säpäleinä ja koulun katto paloi Venäjän tykistötulen seurauksena 5. tammikuuta 2023.

Ukrainan kulttuuriministeriön mukaan Venäjä on vahingoittanut helmikuun 24. päivänä alkaneen sodan aikana 1 189 kulttuurikohdetta Ukrainassa. Yli joka kolmas kohde (446 kpl) on tuhottu. Eniten tuhottuja tai vaurioitettuja kulttuurikohteita on Donetskin, Kiovan, Harkovan, Luhanskin, Mykolaivin, Zaporižžjan, Sumyn ja Hersonin alueilla. Tosiasiallisesti Venäjän hyökkäyssodan vaurioittamia kulttuurikohteita uskotaan olevan edellä kerrottua enemmän, koska laskelma ei sisällä Venäjän miehittämien alueiden eikä meneillään olevien taistelujen paikkakuntien kulttuurikohteita. Unesco on joulukuun 23. päivään 2022 mennessä varmentanut 231 paikan vaurioitumisen tai tuhoamisen. Tämä luku sisätää 102 uskonnollista kohdetta, 18 museota, 81 historiallisesti tai taiteellisesti merkittävää rakennusta, 19 muistomerkkiä ja 11 kirjastoa.[14]

Perjantai 6. tammikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvallat arvioi Wagner-yksityisarmeijaa johtavan ”Putinin kokiksi” luonnehditun oligarkki Jevgeni Prigožinin tavoittelevan Bah’mutin seudulla sijaitsevia kipsi- ja suolakaivoksia hallintaansa.[15] Esimerkiksi Soledarissa sijaitsevat suolakaivokset ovat laajasti tunnettuja suurista suolaesiintymistään.

Ukrainan sotilastiedustelu väittää, että Venäjä pyrkii liikekannallepanemaan 500 000 uutta venäläissotilasta jo tammikuussa 2023. Ukrainan arvion mukaan liikekannallepano käynnistettäisiin Venäjän lomakauden jälkeen 15. tammikuuta. Venäjän viranomaiset eivät ole vahvistaneet näitä väitteitä.[16]

Lauantai 7. tammikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän asevoimat hyökkäsi ainakin seitsemällä Ukrainan alueella Venäjän harhaanjohtavasti "yksipuoliseksi aselepona" markkinoimansa 1,5 vuorokauden kestoisen, venäläiseen ortodoksiseen joulunaikaan sijoittuneen ajanjakson kuluessa.[17]

Ukrainan mukaan Hersonin alueen Enerhodarissa miehittäjä olisi painostanut myymälöitä luopumaan Ukrainan hryvnian käytöstä ja siirtymään Venäjän ruplaan. Lisäksi Venäjä olisi painostanut tai pakottanut noin 3 000 Zaporižžjan ydinvoimalaitoksen työntekijää ottamaan Venäjän passin.[18]

Sunnuntai 8. tammikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukraina ja Venäjä vaihtoivat ynteensä 100 sotavankia, jotka pääsivät vaihdon seurauksena kotimaihinsa.[19]

Ukrainan aiemmin raportoimien Makijivkan Himars-iskun jälkeen Venäjän puolustusministeriö väitti vuorostaan yli 600 ukrainalaissotilaan kuolleen Venäjän ohjusiskuissa kahteen ”tilapäiseen kasarmirakenukseen” Kramatorskissa. Paikalla väitettä arvioineet Reutersin, CNN:n ja Yleisradion toimittajat eivät löytäneet tälle todisteita. Ei löytynyt edes jälkiä verestä, eikä paikallinen ruumishuone tai pormestarikaan tienneet sellaista tapahtuneen. Venäjän valeuutisoidussa kostoiskussa tuhotuksi väittetty rakennus oli paikallaan, sen pihalla oli tosin ohjuksen tekemä muutaman metrin levyinen monttu. Kramatorskin pormestari ja Donetskin alueen kuvernööri vahvistivat Venäjän hyökänneen kaupungin useilla ohjuksilla, mutta heidän mukaansa niistä ei ollut aiheutunut henkilövahinkoja.[20] [21][22]

Tiistai 10. tammikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän asevoimat yhdessä Wagner-palkka- ja sopimussotilaiden kanssa oli pitkällisten taistelujen aikana edennyt Donetskin alueen Soledarissa ja saanut suuren osan tuhoutuneesta kaupungista ja sen ympäristöstä osan hallintaansa.[23]

Läntiset viranomaiset viestivät, että Ukraina tarvitsee sotilaallisen kapasiteetin lisäämistä pystyäkseen valtaamaan takaisin Venäjän miehittämiä alueita Ukrainassa merkittävässä määrin. Ukraina tarvitsee esimerkiksi tankkeja ja panssaroituja miehistönkuljetusvaunuja. Ukrainan nyt pyytämä 300 tankkia ei läntisten arvioijien mukaan olisi vielä ”riittävä määrä” kriittisen hyökkäysvoiman saavuttamiseksi.[24]

Keskiviikko 11. tammikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolan presidentti Andrzej Duda ilmoitti maansa olevan valmis toimittamaan komppanian verran (14 kappaletta) Leopard 2 -taistelupanssarivaunuja Ukrainalle.[25][26]

Torstaina 12. tammikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainan mukaan ukrainalaisiin organisaatioihin kohdistui yli 2 000 kyberhyökkäystä vuoden 2022 aikana. Hyökäyksistä yli 300 kohdistui turvallisuus- ja puolustusalan organisaatioita kohtaan, yli 400 kaupan, energian, rahoituksen, tietoliikenteen tai ohjelmistojen piirissä toimivia organisaatioita vastaan sekä noin 500 hallituksen organisaatioihin. Syys- ja joulukuun 2022 välisenä aikana iskut suuntautuivat aiempaa enemmän julkisia palveluja ja energia-alan toimintaa vastaan. Sotilaallisiin kohteisiin suuntautuneet kyberhyökkäykset vähenivät samana ajanjaksona. Ukrainan mukaan yhteiskunnan kriittisiin ja siviilirakenteisiin kohdistetut kyberiskut saattavat olla sotarikoksia.[27]

Perjantaina 13. tammikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjä väitti saaneensa koko Soledarin kaupungin haltuunsa torstai-illalla.[28] Myös ajatushautomo ISW:n mukaan Venäjä olisi saanut ainakin miltei koko kaupungin haltuunsa.[29] Ukraina kertoi kuitenkin taistelujen kaupungista jatkuneen perjantain vastaisena yönä kiivaina.[30] Lisäksi Ukrainan asevoimat kertoi perjantai-illan katsauksessaan taistelun Soledarista yhä jatkuvan.[31] Ukraina suunnitteli vetäytymistä kaupungista. Venäjälle Soledarin miehitys olisi symbolisesti tärkeä. Toisaalta mahdollista valtausta on luonnehdittu myös Pyrrhoksen voitoksi, koska hyökkäys pienehköön kaupunkiin on vaatinut suuren uhriluvun, kaupunki on tuhoutunut pahoin eikä sillä ollut sotastrategisesti kovin suurta merkitystä.[32][33]

Puolustusliitto Nato kertoi siirtävänsä useita AWACS-ilmavalvontakoneita henkilöstöineen Saksasta Romaniaan. Tällä Nato parantaa läsnäoloaan ja tilannekuvaansa EU:n ja Naton itärajan läheisyydessä.[34]

Kenraalimajuri evp. Pekka Toverin mukaan Ukraina tarvitsee pitkän kantaman tykistöammuksia, puolustautuakseen Venäjän alkuvuonna 2023 ennakoitua suurhyökkäystä vastaan. 150–300 kilometriä kantavilla raketeilla ja tykistöohjuksilla Ukraina oisi puolustaa itseään tehokkaammin. Toverin mukaan Venäjä on jo oppinut huomioimaan Himars-rakettien nykyisen 80 kilometrin kantaman, ja on siksi sijoittanut keskeisimpiä sotilaallisia toimintojaan tätä kauemmaksi rintamalinjasta. Tehokkaampia aseita maa tarvitsee viipymättä, ennen kuin Venäjän ehkä jo lähiviikkoina tai viimeistään keväällä alkavaksi ennakoitu suurhyökkäys käynnistyisi.[35]

Lauantaina 14. tammikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dniprossa venäläinen H-22-risteilyohjus tuhosi suuren osan 9-kerroksista asuintaloa. Ainakin 45 ihmistä kuoli ja 79 loukkaantui.

Venäjä hyökkäsi laajasti Ukrainan energianjakeluverkkoa ja muita siviilikohteita kohtaan. Iskuja kohdistettiin energianjakeluun ainakin kuudella alueella: Kiovan, Harkovan, Lvivin, Ivano-Frankivskin, Zaporižžjan ja Vinnytsian alueilla.[36]

Dniprossa yksi järeistä venäläisistä ballistisista H-22-risteilyohjuksista osui asuinkerrostaloon, ja tuhosi siitä suuren osan. Kaksi porrasta sortui raunioiksi asukkaineen kerrosten 2–9 väliltä.[37][38] Raivaustyöt jatkuivat usean päivän ajan. Tiistaina 17. tammikuuta iltapäivään mennessä oli raportoitu jo 45 siviilin kuolleen ja 79 loukkaantuneen, näiden joukossa kuusi kuollutta ja 16 loukkaantunutta lasta. Rakennuksesta oli pelastettu 39 ihmistä, josta kuusi oli lapsia. Viidestä lapsesta tuli oprpoja iskun seurauksena. 20 henkeä oli yhä kateissa tiistaina.[39]

Ukrainan valtiollisen syyttäjäviraston mukaan Dnipron ohjusiskun toteutti ilmeisesti Venäjän ilmavoimien 52. kaartin raskas pommituslentorykmentti.[40] Sen kotitukikohta on Šaikovkan lentotukikohta Venäjän Kalugan alueella. Venäjä väitti, että Dnipron joukkosurman aiheutti risteilyohjusta torjunut Ukrainan ilmatorjunta. Kiova kuitenkin kiisti tämän todeten, ettei se pystyisi ampumaan alas käytettyä ohjustyyppiä.[41] EU:n puheenjohtajamaan Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson tuomitsi Venäjän tietoisesti siviileihin ja siviili-infrastruktuuriin kohdistetut iskut sotarikoksina.[42]

Britannian pääministeri Rishi Sunak kertoi lähettävänsä 12 Challenger 2 -taistelupanssarivaunua Ukrainaan. Aseilla on tarkoitus ”auttaa puskemaan venäläisjoukkoja takaisin”. Ukrainan pääministerin mukaan päätös on oikeansuuntainen signaali.[43] Suomalaisen panssarijoukkojen asiantuntijan, everstiluutnantti evp Olli Dahlin mukaan taistelupanssareita tulisi lähettää vähintään prikaatin verran eli sata taistelupanssarivaunua, että niitä varten kannattaisi järjestää koulutus, huolto ja tuki. Joulukuussa Ukrainan asevoimien komentaja Valeri Zalužnyin kertoi maansa tarvitsevan 300 taistelupanssarvaunua, 600–700 jalkaväen taisteluajoneuvoa ja 500 haupitsia vihollisjoukkojen lyömiseksi takaisin Ukrainan tunnustettujen valtionrajojen taakse.[44]

Sunnuntaina 15. tammikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dniproon julistettiin kolmen päivän suruaika venäläisten edellispäivänä kerrostaloon osuneen, kymmeniä ihmisiä surmanneen ohjusiskun johdosta.[45]

Venäjän asevoimat hyökkäsi jälleen siviilikohteita kohtaan Hersonin alueella. Hyökkäys vaurioitti myös myös sairaalaa. Venäjän joukot iskivät rakettiaseella lisäksi toistamiseen (edellisen kerran joulukuun puolivälissä) Punaisen Ristin toimistoon Hersonin alueella.[45]

Tammikuun loppupuolen 2023 Sundance elokuvajuhlissa esitetään useita ukrainalaisia elokuvia.[45]

Maanantai 16. tammikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjä jatkoi öisiä ohjusiskujaan S-300-ohjuksilla asuintaloihin muun muassa Zaporižžjan alueella. [46]

Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War erittelee Venäjän valtion- ja sotilasjohdon päätöksien ja puheiden pohjalta maan Ukrainan sotatoimiin liittyviä alkuvuoden 2023 strategisia toimintalinjoja (LOE, lines of effort). Moskovan Kreml ryhtyy nyt toimiin ”erikoisoperaation” muuttamiseksi laajamittaiseksi tavanomaiseksi sodaksi. Siksi Venäjä olisi ISW:n arvion mukaan toteuttamassa muutoksia väestön liikekannallepanossa, sotilasjoukkojen organisoinnissa ja sotateollisuuden toimissa.[47]

Ukraina kertoi maanantaina 16. päivänä taistelujen yhä jatkuvan osassa Soledaria ja sen lähistöllä maataan puolustavien ukrainalaisten ja maahantunkeutuneiden venäläisten välillä. Venäjällä palkkasotilasyhtiö Wagnerin rahoittaja Jevgeni Prigožin on silti ryhtynyt jo jakelemaan mitaleja ”Soledarin valtaamisesta”.[48][49]

Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla on Sevastopolissa ammuttu miehittäjämaan asettaman kuvernöörin mukaan alas 10 ukrainalaisdroonia.[50]

Turkki on lupautunut välittäjäksi ja humanitäärisen avun tarjoaksi suuren, jopa tuhannen sotavangin vaihdon valmisteluissa.[50]

Ukrainassa tiedusteluviranomainen väitti Venäjän presidentti Putinin käskeneen äskettäin Ukrainan sotatoimien komentoon nimittämänsä, aiemmin Venäjän pääesikuntaa johtaneen kenraali Valeri Gerasimovin valtaamaan Donbasin maaliskuuhun 2023 mennessä. Aikaraja ei ole ensimmäinen, minkä Putin on Venäjän asevoimien taisteluista vastaaville tämän tavoitteen saavuttamiseksi Venäjän hyökkäyssodan aikana antanut.[51]

Tiistaina 17. tammikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainan rautatiet uudelleenkäynnistää kaksi päivittäistä rautatievuoroa Ukrainan Taka-Karpatian Rah’ivista Romanian pohjoisrajan Valea Vișeuluihin keskiviikosta 18. tammikuuta lähtien. Valea Vișeuluista on jatkoyhteys rautateitse Bukarestiin ja Clujiin. Vuonna 2022 Ukrainan rautatiet kunnosti käytöstä 2011 poistetun Rah’ivin rautatieaseman sekä kunnosti 19,2 kilometriä rautatietä ja korjasi 12 siltaa junavuoron mahdollistamiseksi. Myös toinen Romanian rajalle johtava ratayhteys kunnostettiin, minkä jälkeen Ukrainalla on nyt neljä toimintakuntoista rautatielinjaa Romanian rajan yli.[52]

Saksa nimitti uudeksi puolustusministerikseen kansainvälisesti tuntemattoman, mutta teräväsanaiseksi ja asialliseksi luonnehditun veteraanipoliitikko Boris Pistoriuksen. Kiireellisen alkuvaiheen tehtävänsä Pistorius perii edeltäjältään: Saksan kannan muotoilemisen Ukrainan avustamisessa. Erityisen polttavana on pidetty Saksan näkemystä saksalaisvalmistesten taistelupanssareiden lähettämisestä Ukrainaan. Useat maat ovat ilmaisseet haluavansa lähettää Ukrainaan saksalaisvalmisteisia Leopard 2 -taistelupanssarivaunuja tai haluavansa kompensoida taloudellisesti luovutuksia näitä lähettäville maille.[53]

Keskiviikkona 18. tammikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiovan alueen Brovaryssä on pudonnut Ukrainan valtion hätäpalvelun Super Puma -helikopteri päiväkodin pihalle. Myös osa päiväkodista tuhoutui, ja paikalla syttyi tulipalo. Onnettomuudessa kuoli 14 ihmistä mukaan luettuna yksi lapsi. Seuraavana päivänä sairaalassa oli yhä 16 ihmistä, heidän joukossaan kuusi lasta. Helikopterissa olleet Ukrainan sisäministeri Denys Monastyrskyi, varasisäministeri ja valtiosihteeri olivat menehtyneiden joukossa. Kopterin putoamisen syy ei ollut tässä vaiheessa tiedossa.[54][55][56][57]

Torstaina 19. tammikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan parlamentti hyväksyi päätöslauselman erityistuomioistuimen perustamisesta Venäjän Ukrainaan kohdistaman aggression eli Venäjän hyökkäyssodan johdosta. Tuomioistuimen varsinainen perustaminen tapahtuisi myöhemmin myötämielisten maiden ja YK:n yleiskokouksen tuella.[58]

Serbiassa on noussut kohu venäläisestä Wagner-palkkasotilasryhmittymän rekrytointivideoista, joissa väitetään serbialaisten vapaaehtoisten harjoittelevan venäläisjoukkojen kanssa Ukrainassa. Serbian presidentti Aleksandar Vučić kommentoi vihaisesti asiaa kansallisessa televisiolähetyksessä. Serbialaisten osallistuminen sotatoimiin ulkomailla on lainvastaista.[59]

Perjantaina 20. tammikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjä kohdisti perjantaina sotilaallisia iskuja Ukrainan kahdeksalle alueelle; tulitusta on kohdistettu Zaporižžjan, Dnipropetrovskin, Harkovan, Donetskin, Luhanskin, Mykolaijivin, Sumyn ja Hersonin alueille. Iskuissa on kuollut ainakin viisi ja loukkaantunut 13 ihmistä. [60]

Saksan Ramsteinissa sijaitsevassa lentotukikohdassa pidettiin suuri Ukrainan tukea käsittelevä kokous perjantaina 20. tammikuuta. Ukrainan presidentti osallistui kokoukseen etäyhteydellä.

Saksan tuore puolustusministeri Boris Pistorius kertoi Ramsteinissa, yhdysvaltalaisessa lentotukikohdassa järjestetyn 40:n Ukrainaa tukevan maan kokouksen jälkeen, ettei vielä tiedä milloin Saksa tekee päätöksensä Leopard-panssarivaunusta ja mikä päätös olisi. Päätös kuitenkin tehtäisiin pikaisesti.[61] Myös kokoukseen osallistuneen Suomen puolustusministeri Mikko Savolan mukaan asia ei ollut vielä ”valmis päätettäväksi”. Toisaalta Savolan mukaan Suomi ei kertoisi Leopardien lähettämisestä julkisuuteen, vaikka päättäisikin lähettää aseita Ukrainaan. Suomen käytäntönä ei ole ollut kertoa aseapunsa sisältöä julkisuuteen.[62]

Useat maat kertoivat tällä viikolla mittavista aseapupaketeista Ukrainaan. Esimerkiksi Yhdysvallat kertoi uudesta 2,3 miljardin euron suuruisesta aseavusta ja Suomi 400 miljoonan euron suuruisesta avusta.[63] Muun muassa Patriot-ilmatorjuntajärjestelmiä lähetetään Ukrainaan useasta maasta. Yhdysvaltalaiseen apupakettiin ei kuulunut taistelupanssarivaunuja, mutta mukana oli esimerkiksi kahdeksan Avenger-ilmatorjuntajärjestelmää ja kymmeniä Ukrainan joulukuussa pyytämiä panssaroituja sotilasajoneuvoja (59 kpl Bradley, 90 kpl Stryker, yli 400 kevyempää panssaroitua sotilasajoneuvoa)[64]. Britannia ilmoitti edeltävänä viikonloppuna toimittavansa Ukrainalle muun muassa 14 Challenger 2 -taistelupanssarivaunua ja huoltotarpeita 100 panssarivaunun tai panssariajoneuvon kunnossapitämiseen. Kenraalimajuri evp Pekka Toverin mukaan viikon sisään kerrotut aseavut ovat merkittäviä, mutta tarvittaisiin myös Leopard 2 -tyylin taistelupanssarivaunuja, jotka kykenisivät murtamaan hyökkääjän puolustuksen. Toistaiseksi luvatuilla aseilla Ukraina jäisi vielä alakynteen Venäjään verrattuna.[63]

Yhdysvallat luokitteli Venäjän palkka-armeijayrityksen Wagner-joukot kansainväliseksi rikollisorganisaatioksi. Yhdysvallat on epäillyt yrityksen esimerkiksi ostaneen ohjus- ja rakettiaseita Pohjois-Koreasta. Luokitus Italian mafian sekä Japanin ja Venäjän järjestäytyneiden rikollisorganisaatioiden tapaiseksi kansainväliseksi rikollisorganisaatikoksi mahdollistaa aiempaa laajempien pakotteiden käyttöönoton.[65]

Lauantaina 21. tammikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moldovan ulkoministeri Nicu Popescun mukaan Moldova toivoo ja odottaa, että Venäjä kärsisi tappion Ukrainassa. Ulkoministerin mukaan tämä voisi johtaa siihen, että venäläisjoukot vetäytyisivät rauhanomaisesti myös Transnistriasta. Moldovan presidentti Maija Sandun mukaan venäläiset sotilaat ovat laittomasti Transnistriassa, ja Sandu on toivonut Venäjän noin 1 700 sotilaan joukkojen poisvetämistä. Transistrian asevoimien suuruus on noin 7 500 sotilasta, mutta liikekannallepanolla sotilaiden lukumäärää voidaan kasvattaa.[66]

Ukrainan tukijamaiden kokous Saksan Ramsteinissa sijaitsevassa yhdysvaltalaisessa lentotukikohdassa päättyi. Usean EU-maan edustajat kritisoivat Saksaa sen viivytellessä päätöstään, tukeeko se Saksalta Leopard 2 -panssarivaunuja ostaneiden maiden aikeita lähettää näitä aseita Ukrainaan, ja lähettäisikö se itse taistelupanssareita Ukrainaan.[67] Myös Saksan liittopäiviltä esitettiin kritiikkiä Saksan kannan viipymisestä; kritiikki kohdistui erityisesti liittokansleri Olaf Scholziin.[68] Ukrainassa tunnettiin kuitenkin tyytyväisyyttä luvatuista asepaketeista sekä siitä, että Ukraina sai lupauksen useista Patriot-ilmatorjuntajärjestelmistä. Osittaisena läpimurtona Ukrainan puolustusministeri Reznikov piti mahdollisuutta aloittaa ukrainalaissotilaiden koulutus Leopard 2 -taistelupanssareiden käyttöön maissa, joilla on näitä käytössään vaikkei Saksasta oltu vielä saatu hyväksymistä panssareiden toimittamiselle.[69]

Venäjän asevoimat kertoi käynnistäneensä hyökkäyksen Zaporižžjan alueella ja väitti saavuttaneensa ”edullisempia rintamalinjoja ja -asemia”. Alueen kuvernööri kertoi, että 21:tä kaupunkia tai taajamaa kohti oli ammuttu; yhteensä Venäjä olisi iskenyt tykistöasein 120 kertaa edellisyön aikana.[70] Lauantai-iltana myös Ukraina viestitti, että Venäjä on tulittanut tehostetusti tykistöllään 25:ttä asutuskeskusta Zaporižžjan alueella edellisen 24 tunnin aikana ja tehnyt myös ilmaiskun alueelle. Ainakin yksi siviili kuoli hyökkäyksissä. Ukrainan asevoimat vahvisti, että venäläiset testasivat pienillä sotilasryhmillä ukrainalaispuolustusta, joka ilmoituksensa mukaan torjui nämä pienten joukkojen etenemisyritykset alueella.[71]

Ruotsissa tanskalais-ruotsalainen äärioikeistolaisen Stram Kurs -pienpuolueen perustanut poliitikko, oikeustieteen kandidaatti ja oman kirkkokunnan perustanut teologian opiskelija Rasmus Paludan järjesti mielenilmauksen. Siinä hän (taas) poltti Koraanin, tällä kertaa Turkin suurlähetystön edessä. Turkki suuttui provokatiivisesta tapahtumasta, ja jäädytti Ruotsin Natoon liittymiseksi tarvittavaan Turkin kannatukseen liittyvät neuvottelut Ruotsin kanssa. Joidenkin uutislähteiden mukaan ehdotus mielenilmaisusta oli lähtöisin osin venäläiselle uutiskanava Russia Todaylle (RT) työskentelevältä ruotsalaistoimittaja Chang Frickiltä, joka oli myös maksanut mielenosoitusluvan.[72]

Monet ihmiset ovat Moskovassa laskeneet kukkia sekä tuoneet valokuvia ja leluja ukrainalaisrunoilija Lesja Ukrajinkan patsaalle. Tällä improvisoidulla muistotavalla on osoitettu osanottoa Venäjän ohjusiskussa Dniprossa surmansa saaneiden siviilien muistolle. Tuntemattomat henkilöt ovat poistaneet toistuvasti muistomerkille tuotuja kukkia, ja joitain surijoita on pidätetty muistomerkin ääreltä. Tämä ei ole lopettanut uusia surijoita tuomasta kukkien muistomerkille.[73]


Maanantaina 23. tammikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Afrikan Marokko on lähettänyt Ukrainaan noin 20 neuvostoaikaista T-72B-panssarivaunua. Ukrainan ostamat panssarivaunut on modernisoitu Tšekissä ennen niiden toimittamista Ukrainaan.[74]

Torstaina 26. tammikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjä teki yöstä alkaen jälleen laajemman mittakaavan ohjus- ja räjähdelennokkihyökkäyksiä Ukrainaan päivittäisten tykistöiskujen ja rintamasodakäynnin lisäksi.[75] Torstain vastaisena yönä Venäjä laukaisi Asovanmeren suunnalta 24 iranilaista räjähdelennokkia, jotka Ukraina väitti torjuneensa. Tämän jälkeen Venäjä hyökkäsi 55 ohjuksella Ukrainaan. Ohjukset olivat muun muassa tyyppiä H-59, Kalibr ja Kinžal; Ukraina kertoi pudottaneensa 47 ohjusta. Iskujen seurauksena on kuollut ainakin 11 ihmistä ja loukkaantunut monia. Osa ohjusiskuista tuhosi muun muassa energiantuotannon tai -siirron rakenteita, jolloin Ukrainassa jouduttiin toteuttamaan hätäsähkökatkoja.[76]

Useat maat ovat edellisen viikon aikana luvanneet Ukrainalle aseapua. Tähän apuun kuuluisi myös taistelupanssarivaunuja.[77] Venäjä esitti väitteen, että tällainen materiaalinen tukeminen tekisi aseavun antajista sodan osapuolia.[76] Väite on tyrmätty laajalti kansainväliseen oikeuskäytäntöön pohjautumattomana.

Venäjä on julistanut uutissivusto Meduzan ei-toivotuksi toimijaksi ”turvallisuusuhkana Venäjälle”. Maa pyrkii tällä tiukennuksella estämään ulkomaille muuttaneen, suositun verkkosivuston käytön, sivuston toimittajien ja avustajien toiminnan sekä esimerkiksi kriminalisoimaan sivuston lukijoita edelleenjakamasta sen uutisia Venäjällä.[78][79] Uutissivusto on todentanut esimerkiksi sosiaalisen median tietojen avulla Venäjän virallista ilmoitusta useampien Venäjän asevoimien sotilaiden kuoleman Ukrainan sotatoimissa. Meduza on tuonut myös esille, kuinka Venäjä on liikekannallepanossaan kutsunut miehiä sotilaspalvelukseen korostetusti etnisten vähemmistöjen ja alhaisemman tulotason alueilta. Helsingin Sanomien pääkirjoituksen mukaan Meduzan toiminnan estämisyrityksen ohella myös ihmisoikeusjärjestö Moskovan Helsinki-ryhmän hajottaminen, ja rauhannobelisti Andrei Saharovin keskuksen häätäminen, kertovat totalitarismin syventymisestä Venäjällä.[80]

Ukrainalainen Haluan elää -puhelinpalvelu, joka on tarkoitettu venäläisille ja sen nukkevaltioiden Ukrainassa taisteleville sotilaille ja heidän läheisilleen, on Ukrainan hallituksen mukaan ollut edesauttamassa yli 6 500 hyökkäävän osapuolen sotilaan antautumisessa ukrainalaistaistelijoille.[81]

Perjantaina 27. tammikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EU:n oikeusministerit kokoontuivat Tukholmassa. Kokouksen aiheina olivat oikeudellinen yhteistyö organisoitua rikollisuutta vastaan ja Venäjän Ukrainassa tekemien keskeisimpien kansainvälisten rikosten syyllisyyttä koskevista kysymyksistä keskusteleminen.[82]

Venäläisjoukot ovat hyökänneet Donetskin alueen Vuhledariin.[83][84]

Lauantaina 28. tammikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Donetskin alueen Kostjantynivkassa kolme ihmistä kuoli Venäjän aamuisessa ohjusiskussa 28. tammikuuta.

Bah’mutin suunnalla Venäjän asevoimien joukkojen arvellaan olevan korvaamassa Wagner-palkkasotilasryhmittymän kuukausien hyökkäyksissä kuluneet joukot.[84]

Venäjä väittää Ukrainan asevoimien iskeneen tahallisesti itäisessä Ukrainassa, Venäjän miehitysalueella Novoaidarissa sijaitsevaan sairaalaan. Väitteen mukaan raketti-iskussa olisi kuollut 14 ja loukkaantunut 24 potilasta tai henkilökunnan jäsentä. Reuters ei ole pystynyt vahvistamaan väitettä.[85]

Ukrainan pohjoispuolella sijaitsevalla Venäjän Brjanskin alueella on ainakin kuutta alakoulua kehotettu varautumaan siihen, että tilat otetaan sotilaiden majoituskäyttöön. Brjanskin alueella varaudutaan sotatilalain julistamiseen.[86]

Ukrainan syyttäjäviraston tammikuun 28. päivän katsauksen mukaan Venäjän asevoimat olisi tehnyt 66 743 sotarikosta tai muuta aggressioon (hyökkäykseen) kytkeytyvää rikosta Ukrainassa Venäjän laajemman, helmikuussa 2022 alkaneen hyökkäyssodan aikana.[87]

Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö UNHCR:n johtaja Filippo Grandin mukaan Venäjä rikkoo sodanaikaisen lastensuojelun perusperiaatteita Ukrainassa, kun se jakaa miehitysalueillaan ukrainalaisille lapsille Venäjän passeja ja ohjaa näitä lapsia adoptoitavaksi. Grandin mukaan tulisi perustaa puolusta-ja-palauta -mekanismeja hyökkäyssodan aikana Venäjälle siirrettyjen lasten ja aikuisten avustamiseksi ja rikoksiin syyllistyneiden rankaisemiseksi.[88]

Sunnuntaina 29. tammikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän opetusministeriö militarisoi korkeakouluopetusta. Syyskuusta 2023 alkaen ministeriö on määrännyt pakolliseksi yliopisto-opintojen osaksi ”Elämän turvallisuuden perusteet” -kurssiin liittyvän opetusjakson, johon kuuluu Ak-sarjan konepistoolilla ja käsikranaateilla harjoittelu, sotilaallisten harjoitteiden ja tervehdysten sekä henkilökohtaisten suojainten käytön opettelu. Samantapaiset harjoitteet olivat pakollisia Neuvostoliitossa ja Venäjällä vuoteen 1993 saakka.[89][90]

Maanantaina 30. tammikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainan presidentti kuvasi taistelujen tilannetta sekä Donetskin alueen Bah’mutissa että Vuhledarissa hyvin ankaraksi. Venäjä hyökkäsi jatkuvasti molempiin kaupunkeihin ja muuallekin Donetskin alueen rintamilla.[91]

Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) pitää todennäköisenä, että Venäjä valmistelisi laajempaa hyökkäystä Itä-Ukrainassa. Helmi-maaliskuussa hyökkäykseen voitaisiin tuoda mukaan suurempi joukko syksyllä liikekannallepantuja reserviläisiä.[92][93]

Tiistaina 31. tammikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainan pääministeri Denys Šmyhal linjasi viisi kotimaansa kiireellisintä jälleenrakennuksen osa-aluetta. Nämä ovat 1) energiasektori, jonka rakennetta tulisi hajauttaa haavoittuvuuden vähentämiseksi; 2) asuntojen korjaaminen ja rakentaminen ukrainalaisten kotiinpaluun mahdollistamiseksi; 3) humanitaarinen miinanraivaus, koska yli 30 prosentissa Ukrainaa on mahdollisesti räjähtämättömiä ammuksia tai miinoja; 4) kriittisen infrastruktuurin ja sosiaalisten rakenteiden kuntoonsaattaminen - tiet, sillat, peruspalvelut, vesi-, lämpö- ja kaasuverkot, koulut ja sairaalat; sekä 5) yksityisen sektorin tukeminen.[94] Šmyhal oli jo aiemmin tammikuussa Maailman talousfoorumissa Davosissa todennut, että Ukrainan sodanjälkeinen jälleenrakentaminen olisi toisen maailmansodan jälkeen suurin jälleenrakennushanke.[94]

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) mukaan Ukraina olisi käyttänyt henkilömiinoja taistellessaan venäläisjoukkoja vastaan.[95] Venäjä ei ole Ukrainan tavoin henkilömiinojen kieltosopimusta ratifioinut eikä näitä miinoja hävittänyt.

Useat yksityiset asekauppiaat nostivat voimakkaasti hintojaan Venäjän hyökkäyssodan johdosta kasvaneen kysynnän tilanteessa keväällä 2022. Osaksi hintojen nousua selittivät asevälittäjien toimitusketjut; tämä tuli esimerkiksi esille olalta laukaistavien RPG-7-sinkojen ammusten hinnoissa. Osaksi välimiesten tarvetta oli selitetty sodanaikaisena turvallisuustoimena, alkuperäisesen myyjien tarpeena etäännyttää tietoa osuudestaan asetoimituksessa. Toisaalta sotatilan aikainen asekauppa – jolloin kauppoja ei tuoda julkisuuteen – tarjoaa mahdollisuuksia myös korruptiolle.[96] Yksityinen, noin 500 käytetyn panssaroidun taisteluajoneuvon belgialainen varastoija- ja asekauppayritys OIP on saanut useita kyselyjä varastoistaan. Britannia on ostanut jo yritykseltä panssaroituja M113-miehistönkuljetusvaunuja Ukrainaan toimitettavaksi. Esimerkiksi Belgia, joka 2010-luvulla myi vanhat Leopard 1 -taistelupanssarivaununsa yritykselle, on äskettäin tiedustellut mahdollisuutta ostaa varastoidut, mutta mahdollisesti mittavia kunnostuksia vaativat vaunut takaisin, Ukrainaan toimittamista varten.[97][98] Aseiden myyminen tähän tarkoitukseen tuli mahdolliseksi, kun Saksa myöntyi antamaan vientiluvan uudemmille Leopard 2 -taistelupanssarivaunuille. Sen sijaan (pankki- ja yrityssektoriaan vain niukasti Venäjän markkinoilta poisvetänyt) Itävalta ei ole myöntänyt OIP:lle edelleenmyyntilupaa Ukrainaan kevyemmille, mutta parempikuntoisille SK-105-tankeille.[98]

Helmikuu 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskiviikkona 1. helmikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainan opetusministerin mukaan lähes 4 500 (4 463) ukrainalaista koulua, eli runsas 30 prosenttia kaikista Ukrainan oppilaitoksista, antaa opetusta ainoastaan verkkopohjaisen etäopetuksen kautta. Turvallisuussyistä kaikki kouluopetus Donetskin, Harkovan, Luhanskin, Hersonin ja Zaporižžjan alueilla tapahtuu etäopetuksena. Runsas 8 500 oppilaitosta antaa lähiopetusta tai yhdistää lähi- ja etäopetusta. Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen 406 oppilaitosta on tuhoutunut täysin ja lisäksi 2 600 oppilaitoksen rakennuksia on vaurioitunut.[99]

Venäjän ilmoituksen mukaan Ukrainan asevoimien joukoista menehtyi tammikuussa 6 500 taistelijaa.[100] Ukrainan asevoimien päiväkatsausten perusteella Venäjän asevoimien vahvuudesta poistui puolestaan 21 700 taistelijaa tammikuussa 2023. Tämä vastasi 16,9 prosenttia koko Venäjän sodanaikaisista miestappioista (yhteensä 128 420 kaatunutta tammikuun loppuun 2023 mennessä); tappiotilastojen perusteella tammikuu 2023 oli Venäjän joukoille verisin sotakuukausi tähän mennessä.[101][5]

Tammikuussa (suluissa kertymä koko sodassa helmikuun 24 päivästä 2022 lähtien eli 342 sotapäivän aikana) Venäjä olisi Ukrainan asevoimien mukaan menettänyt 178 (3 209) panssarivaunua, 298 (6 382) panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, 341 muuta ajoneuvoa (5 061, luku sisältää tankkiautot), 186 (2 207) tykkiä, 35 (458) raketinheitintä, 8 (221) ilmatorjuntajärjestelmää, 10 (293) lentokonetta, 14 (283) helikopteria, 19 (200) erikoislaiteyksikköä sekä kaksi alusta tai venettä. Lisäksi Ukraina olisi pudottanut tammikuussa 2023 yhteensä 73 (sodassa yhteensä 796) venäläistä risteilyohjusta ja 159 (1951) taktista UAV-laitetta.[101][5] Luvut ovat sodan toisen osapuolen yksipuolisia ilmoituksia, eikä niitä ole voitu riippumattomasti varmentaa.

Torstaina 2. helmikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan komissio kertoi lahjoittavansa 2 400 sähkögeneraattoria Ukrainalle aiemmin lahjoitettujen 3 000 generaattorin lisäksi. Komissio tarjosi Ukrainalle myös mahdollisuutta tulla mukaan Euroopan unionin yhteisiin maakaasuostoihin kutsumalla Ukrainan EU:n energiayhteistyön (engl. EU Energy Platform) piiriin.[102]

Perjantaina 3. helmikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvallat on luvannut toimittaa uuden 2,17 miljardin dollarin suuruisen tukipakettinsa osana Ukrainaan 150 kilometriä kantavia GLSDB-tykistöohjuksia (engl. ground-launched small-diameter bombs). Nämä ovat verraten edullisia, mutta jopa metrin tarkuudella maaliin ohjattavia ammuksia, jotka yhdysvaltalainen Boeing ja ruotsalainen Saab ovat yhdessä kehittäneet. Tykistöohjukset voidaan ampua MRLS-raketinheitinjärjestelmien kanssa yhteensopivilla asejärjestelmillä, kuten Himars-raketinheittimillä.[103][104] GLSDB-täsmäammusten toimitus ei tapahtune lähikuukausina muun muassa, koska näitä aseita ei ole varastoituna vielä missään. Näitä pitkän kantaman tarkkuusammuksia ei vielä ole myyty kaupallisesti yhdellekään asevoimalle. Siten suunniteltu GLSDB:ien toimitus ja niistä saatava kenttäkokemus voisi toimia valmistajille referenssinä myöhemmissä kaupoissa.[104] Mahdollisina pitkän kantaman tykistöohjusten käyttökohteina on mainittu miehittäjän rintamalinjan takana sijaitsevat asevarastot ja tukikohdat Ukrainassa, mukaan luettuna miehitetyllä Krimin niemimaalla. Ukraina on vakuuttanut, ettei se ampuisi saamiaan kauaksi kantavia ammuksia Venäjän puolelle. Tämän on arvioitu viittaavan myös Ukrainan toiveeseen saada käyttöönsä Himars-raketinheittimiin sopivia pitemmän kantaman ATACMS-tykistöohjuksia, joita on jo usean valtion asevarastoissa.[104]

Lauantaina 4. helmikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainan asevoimien mukaan Venäjän asevoimat kumppaneineen olisi kärsinyt jo yli 130 tuhannen sotilaan tappion helmikuussa 2022 alkaneessa hyökkäyssodassaan. Aamukatsauksen mukaan arvioitu luku olisi 130 590, josta edellispäivän aikana kuolleiksi kerrottiin 720 sotilasta.[105] Osa länsimaisista lähteistä on viikon aikana arvioinut tappioluvut selvästi suuremmiksi. Arvioissa on suurta määrällistä ja sisällöllistä vaihtelua. Osassa arvioista tappioiksi katsotaan kuolleet, toisissa myös loukkaantuneet. Sotatilan aikana kumpikaan osapuoli ei ole halunnut kertoa todellisia sotilasjoukkojensa uhrilukuja.

Vankienvaihdossa Ukrainaan palasi 116 ja Venäjälle 63 sotavankia. Vaihtoon sisältyi myös menehtyneiden sotilaiden palautuksia.[106]

Venäjä on siirtänyt Mariupoliin runsaasti sotilaita. Kaupungin pormestarin avustajan arvion mukaan siellä olisi siirtojen jälkeen noin 30 000 sotilasta.[106]

Ukrainan mukaan ukrainalaisten henkilötietoja sisältäviä rekistereihin on kohdistetty virallisten tietojen mukaan yli 2 000 venäläistä kyberhyökkäystä edellisen vuoden aikana (24. helmikuuta 2022 lähtien). Todellinen kyberoperaatioiden lukumäärä voi olla huomattavasti suurempi. Ukrainalaisten henkilötietoja sisältäviin järjestelmiin kohdistettujen kyberoperaatioiden ohella kyberiskuja on kohdistettu erityisesti energiajärjestelmiin sekä Ukrainan ulkoministeriön ja puolustusministeriön tietojärjestelmiin. Myös kansalaisten käyttämää Diia-palveluun on yritetty tunkeutua.[107]

Sunnuntaina 5. helmikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Harkovan kansallisen kaupunkitalouden yliopiston rakennus Venäjän tekemän raketti-iskun jälkeen (5.2.2023).

Venäläisjoukot ovat Ukrainan kansallisen vastarintakeskuksen mukaan poistaneet miehitetyllä Luhanskin alueella runsaasti ukrainalaista kirjallisuutta yleisistä kirjastoista ja kouluista. Poistetut kirjat olisi sitten poltettu paikallisissa lämpövoimaloissa. Jo aiemmin oli Venäjän nukkehallintoa Luhanskin alueella kehotettu takavarikoimaan 365 ukrainalaita kirjanimikettä alueen kouluista ja kirjastoista.[108]

Maanantaina 6. helmikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luhanskin alueen kuvernööri Serhi Haidain mukaan Venäjän tykistötuli alueella on ollut viime aikoina aiempaa vähäisempää, koska venäläisjoukot ovat säästelleet ammuksia laajamittaista hyökkäystä varten. Hänen mukaansa kasvava joukko Venäjän reserviläisiä ja tankkeja (mukaan luettuna T-90-taistelupanssarivaunuja) on suuntaamassa Luhanskin alueelle. Joukkojen kokoamiseen Venäjä tarvitsisi hänen arvionsa mukaan ”mahdollisesti vähintään kymmenen päivää”. Tämän arvion mukaan Venäjän hyökkäys voisi ajoittua helmikuun loppupuolelle.[109]

Venäjän mahdollisen hyökkäyksen on arvioitu kohdistuvan todennäköisesti Luhanskin alueen länsiosaan. Tätä näkemystä tukee Ukrainan yleisesikunnan havainto, että Venäjä olisi tuonut Luhanskin alueelle haavoittuneiden hoitoa tarjoavia sotasairaalayksiköitä.[109] Vaihtoehtoisena Venäjän hyökkäyssuuntana pidetään etelää. Toisaalta Ukrainan eteläosien suunnalta tehtävällä Venäjän hyökkäyksellä saatettaisiin pyrkiä ohjaamaan Ukrainan pääjoukkoja puolustusryhmitykseen, ennen kuin Venäjä tekisi päähyökkäyksensä toisaalle Donbasissa.[109]

Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri António Guterresin mukaan rauhan näkymät ovat pienenemässä Ukrainassa. Sodan laajenemisen ja verisemmäksi muuttumisen mahdollisuus on hänen mukaansa kasvamassa.[109]

Itä-Ukrainan sodan ja Venäjän hyökkäyssodan (2022–) aiempien vaiheiden seurauksena ukrainalaisia evakkoja on sijoittunut runsaasti Kiovan, Harkovan, Zaporižžjan ja Dnipron suurkaupunkeihin. Toisaalta Venäjä on tuhonnut sähkö- ja lämpövoimaloita sekä asuinrakennuksia paljon maan itä- ja keskiosista. Siviili-infrastruktuuriin kohdistetut tuhotyöt kärjistävät erityisesti talvikaudella alueelle tilapäisesti muuttaneiden ja siellä asuvien humanitaarista kriisiä. Viisitoista erityisen haavoittuvaa Ukrainan piiriä sijoittui Dnipron, Donetskin ja Harkovan alueille. Näissä piireissä asui yhteensä lähes 800 000 evakkoa.[110]

Tiistaina 7. helmikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainan asevoimat raportoi surmanneensa yli tuhat (1 030 ”eliminoitu”) venäläissotilasta edellisen vuorokauden aikana.[111][112][100] Päiväkohtaisesti raportoitu maahantunkeutujan uhriluku on yksi Venäjän hyökkäyssodan suurimpia tai suurin. On huomattava, että Ukrainan ilmoittamaa venäläistappion suuruus on yksipuolinen arvio, jota ei ole voitu riippumattomasti varmentaa.[112][100]

Britannian puolustusministeriön mukaan Venäjän sotilasjohto saattaa kiirehtiä laajemman hyökkäyksen aloittamista vallatakseen Ukrainan Donetskin alueen epärealistisessa aikataulussa ja todennäköisesti riittämättömällä aseellisella voimalla. Britannian puolustusministeriön mukaan Venäjä on ilmeisesti pyrkinyt käynnistämään laajempaa hyökkäystä jo tammikuun alkuvaiheesta lähtien, muttei ole pystynyt etenemään kuin joitain satoja metrejä viikoittain.[113]

Usean maan tutkivien journalistien järjestäytynyttä rikollisuutta ja korruptiota selvittelevä OCCRP-hanke (engl. Organized Crime and Corruption Reporting Project) esittää, että Venäjä on vuodesta 2014 lähtien maksanut usean EU-maan poliitikoille heidän tuestaan Krimin miehityksen laillistamiseksi ja tästä syystä Venäjään kohdistettavien pakotteiden estämiseksi. Lahjontaa olisi tapahtunut ainakin Italiassa (Veneto, Liguria ja Lombardia) ja Kyproksella. Venäläislobbarit järjestivät ja maksoivat myös matkoja miehitetylle Krimille ainakin Italian, Itävallan, Puolan, Saksan ja Tšekin poliitikoille.[114]

Keskiviikkona 8. helmikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltalainen ajatuspaja ISW arvioi venäläisten tiedotusvälineiden kertoman pohjalta, että Venäjän asevoimat olisi aloittanut suuremman hyökkäyksen Luhanskin alueen länsiosassa, Svatoven ja Kreminnan suunnalla konventionaalisilla joukoilla. Ukrainan asevoimat ovat toistaiseksi estäneet venäläisjoukkojen merkittävän etenemisen.[115] ISW arvioi, että aloite tällä rintamaosuudella olisi siirtynyt ukrainalaisilta venäläisjoukoille. Arvion mukaan Venäjän asevoimat ei vielä hyökkää täydellä voimallaan vaan on asteittain voimistanut hyökkäystään. ISW esittää, ettei Venäjä olisi vielä tuonut esimerkiksi kaikkia Luhanskin alueelle jo siirrettyjä, aiemmin Valko-Venäjällä harjoitelleita panssaroituja joukkojaan taisteluihin.[115]

ISW:n mukaan Donetskin kansantasavallaksi kutsutun Venäjän nukkevaltion asevoimien alaisuuteen olisi siirretty venäläinen tykistöpataljoona, ja mahdollisesti muitakin venäläisjoukkoja. Arvion mukaan tällä on pyritty vahvistamaan taistelutappioiden heikentämiä Donetskin nukkevaltion asevoimia, joka taistelisi muun muassa Donetskin kaupungin läheisyydessä. ISW:n arvioiden mukaan Venäjän asevoimien johto yrittää integroida sekä Donetskin että Luhanskin niin sanottujen kansantasavaltojen (Venäjän nukkevaltioiden) asevoimia osaksi Venäjän asevoimia, mutta ennakoi tästä integrointipyrkimyksestä syntyvän vaikeuksia.[115]

Venäjän pääministeri Mihail Mišustinin mukaan Venäjän valtio pyrkii tukemaan taloudellisesti asevoimien hyväksi toimivien yritysten uusiutumista ja varaa huomattavan suuren rahasumman aseostoihin.[115]

Yhdysvaltain presidentti Biden totesi kansakunnan tilaa käsittelevässä puheensa aikana Yhdysvaltain kongressissa, osoittaen sanansa läsnä olleelle Ukrainan suurlähettiläälle, että Yhdysvallat pysyy Ukrainan tukena ”niin kauan kuin on tarpeen” (engl. Ambassador, America is united in our support for your country. We will stand with you as long as it takes).[116]

Siperialaista toimittaja Maria Ponomarenkoa syytettiin Barnaulin oikeusistuimessa ”asevoimia koskevan valeuutisen” julkaisemisesta 17. maaliskuuta 2022; syyttäjä vaati hänelle yhdeksän vuoden vankeutta. Hänen kirjoitti uutisen venäläisten Mariupolin teatteritalon pommittamisesta ja siellä surmansa saaneista siviileistä edellisiltana julkaistuihin ukrainalaisiin lähteisiin nojautuen. Ponomarenko tuli uutisoineeksi asiasta eri tavalla, kuin mitä vasta Ponomarenkon uutisen jälkeen julkaistu Venäjän ulkoministeriön ja puolustusministeriön virallinen muotoilu asiasta esitti.[117]

Perjantaina 10. helmikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjä teki jälleen mittavia ohjus- ja räjähdelennokki hyökkäyksiä Ukrainan infrastruktuurikohteita kohtaan.[118] Risteilyohjuksista 61 ja lennokeista ainakin 20 ammuttiin alas. Venäjän havaittiin iskeneen Odessan alueella sijaitsevaa rautatiesiltaa kohtaan miehittämättömällä pinta-aluksella (USV), mitä asetyyppiä Venäjä ei aiemmin ollut hyökkäyssodassaan käyttänyt. Venäjä pyrki rajusti etenemään esimerkiksi Bah’mutin seudulla. Ukrainan mukaan Venäjän asevoimat teki Bahmutin rintamaosuudella 124 tykistöiskua ja tuli yli 50 kertaa taistelukosketukseen maajoukoillaan Ukrainan asevoimia vastaan.[119][120]lähde?

Alankomaalaisen avoimiin lähteisiin pohjautuen sotatappioita seuraavan Oryx-sivuston mukaan Venäjä olisi menettänyt varmasti 1 012 panssarivaunua sotiessaan Ukrainaa vastaan. Tämän lisäksi ukrainalaiset ovat kaapanneet 546 panssarivaunua. Oryx-sivuston mukaan määrä vastaa noin puolta Venäjän asevoimien sodan alkuvaiheessa Ukrainan taisteluihin tuoduista panssarivaunuista.[121] Ukrainan asevoimien päiväraporteissaan raportoima Venäjän asevoimien panssarivaunujen tappioluku on selvästi tätä korkeampi, mutta ei ole riippumattomasti vahvistettavissa.

Lauantaina 11. helmikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainan asevoimat raportoi jälleen Venäjän hyökkäyssodan alkupäivien jälkeen korkeimman venäläistaistelijoiden päiväkohtaisen kaatuneiden määrän. Ukrainan mukaan edellispäivän aikana kaatui 1 140 venäläissotilasta. [122]

Sunnuntaina 12. helmikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaisen tutkijan, sotatieteen dosentti Ilmari Käihkön mukaan ei toistaiseksi ole esitetty selkeää näyttöä mistään venäläisten suurhyökkäyksestä, vaikka paikoin hyökkäys onkin käynnistynyt.[123]

Maanantaina 13. helmikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taistelut ovat jatkuneet kiivaina Bah’mutin läheisyydessä.[124] Ukraina torjui Venäjän panssaroiduilla joukoilla tehtyjä hyökkäysyrityksiä Vuhledarin seudulla, jolloin jopa satoja venäläistaistelijoita sai surmansa tai haavoittui. Useita kymmeniä venäläisjoukkojen panssarivaunuja tai miehistönkuljetusvaunuja tuhottiin.[125][126]

Tiistaina 14. helmikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ankarat taistelut Bah’mutissa ja sen ympäristössä ovat jatkuneet.[125]

Keskiviikkona 15. helmikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaistutkija, sotatieteen dosentti Ilmari Käihkö tuo esille, että ammuspula haittaa ja on haitannut viime aikoina Ukrainan puolustamista. Esimerkiksi tykistöammuksia Ukraina kuluttaa enemmän, kuin niitä tukijamaissa samanaikaisesti tuotetaan. Tämä on vähentänyt Ukrainan käyttöön annettavien ammusten määrää ja Ukrainan kyvykkyyttä puolustaa maataan. Monet tukijamaista ovat heränneet tarpeeseen täydentää omiakin asevarastoja, mikä pyrkimys kilpailee Ukrainalle toimitettavien aseiden ja ammusten toimittamisen kanssa. Lisäksi useisiin Ukrainan asevoimille tuttuihin, neuvostoajalta peräisin oleviin asemalleihin ei ole ollut korvaavaa ammustuotantoa tukijamaissa, mikä on ohjannut Ukrainaa käyttämään kasvavassa määrin lännestä saatuja aseita. Myös Venäjällä on ollut ammuspulaa, mutta siellä sotateollisuustuotantoa on käynnistetty nopeammin kuin länsimaissa.[127]

Financial Timesin mukaan Venäjä olisi kokoamassa lentokalustoa eli helikoptereita ja lentokoneita Ukrainan rajan lähistölle. Lehti tulkitsee, että Venäjä valmistautuisi hyökkäämään Ukrainaan laajemmin ilma-asetta käyttäen. Yhdysvaltain puolustusministeri Lloyd Austin kuitenkin totesi, ettei Yhdysvallat odota Venäjältä välitöntä ”massiivista ilmahyökkäystä” Ukrainaan. Naton edustaja puolestaan arvioi, että Venäjä valmistelee ilmahyökkäysten kampanjaa.[128]

Torstaina 16. helmikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norjan valtio käyttää paljolti sodan vuoksi hinnaltaan kohonneen maaöljyn ja -kaasun myyntivoitoistaan huomattavan osan Ukrainan avustamiseen. Norjan suurkäräjät julkisti viisi vuotta kestävän, 75 miljardin Norjan kruunun (noin 7,3 miljardin Yhdysvaltain dollarin) suuruisen Nansen-tukiohjelman, jolla tuetaan Ukrainaa. Vuosittain Ukraina saa 15 miljardia Norjan kruunua. Tukiohjelma on nimetty Nobelin rauhanpalkinnon saaneen Fridtjof Nansenin mukaan. Tuki on tarkoitettu Ukrainan sotilaallisen itsepuolustuksen tukemiseen (minkä YK:n peruskirjakin toteaa valtioiden lailliseksi oikeudeksi), lyhytaikaiseen humanitariseen tukeen sekä Ukrainan yhteiskunnan jälleenrakentamiseen.[129][130]

Maanantaina 20. helmikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden teki yllätysvierailun Kiovaan, tapasi presidentti Volodymyr Zelenskyin ja osoitti tukeaan Ukrainalle.[131][132][133]

Perjantaina 24. helmikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Valoa Ukrainaan -tapahtumassa Helsingin Senaatintorilla kunnioitettiin sodan alkamisen vuosipäivänä Ukrainassa sodan uhreja ja valettiin uskoa tulevasta (24.2.2023).
    Valoa Ukrainaan -tapahtumassa Helsingin Senaatintorilla kunnioitettiin sodan alkamisen vuosipäivänä Ukrainassa sodan uhreja ja valettiin uskoa tulevasta (24.2.2023).
  • Tukholman Sergels torgilla osoitettiin mieltä Venäjän hyökkäyssotaa vastaan (24.2.2023).
    Tukholman Sergels torgilla osoitettiin mieltä Venäjän hyökkäyssotaa vastaan (24.2.2023).
  • Saksan Berliinissä Brandenburgin portti valaistiin Ukrainan lipun värein (24.2.2023).
    Saksan Berliinissä Brandenburgin portti valaistiin Ukrainan lipun värein (24.2.2023).
  • Ukrainan puolustusministeri Oleksi Reznikov (vasemmalla) ja pääministeri Denys Šmyhal tutustumassa Ukrainan puolustustaisteluun luvattuihin Leopard 2 -taistelupanssari-vaunuihin. (24.2.2023).
    Ukrainan puolustusministeri Oleksi Reznikov (vasemmalla) ja pääministeri Denys Šmyhal tutustumassa Ukrainan puolustustaisteluun luvattuihin Leopard 2 -taistelupanssari-vaunuihin. (24.2.2023).

On kulunut vuosi hyökkäyssodan maa- ja ilmasotavaiheen alkamisesta.

Maaliskuu 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskiviikkona 1. maaliskuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen eduskunta hyväksyi suurella enemmistöllä (äänin 184–7) Suomen liitymisen Natoon.[134] Natoon liittymisen hidasteena ovat tässä vaiheessa yhä Unkarin ja Turkin parlamenttien viivyttely Suomen hyväksymisestä puolustusliiton jäseneksi.

Ukrainan asevoimien päiväkatsausten perusteella Venäjän asevoimat menetti 21 470 sotilasta helmikuussa 2023. Tämä vastasi 14,3 prosenttia koko Venäjän sodanaikaisista miestappioista (yhteensä 149 890 kaatunutta helmikuun loppuun 2023 mennessä). Tappiotilastojen perusteella helmikuu 2023 oli Venäjän päiväkohtaisesti verisin sotakuukausi sodan alun jälkeen. Helmikuussa 2023 Venäjän asevoimien vahvuudesta poistui ukrainalaislähteiden mukaan keskimäärin noin 795 taistelijaa päivittäin.[101][135] Venäjän hyökkäyssodan alussa, sodan ensimmäisen viikon arvioidut venäläistappiot olivat tätä karmivampia, keskimäärin 1 286 henkeä päivässä (24.2.-3.3.2022: yhteensä 9 000 kaatunutta).[136]

Lisäksi Venäjä olisi Ukrainan asevoimien mukaan menettänyt helmikuussa 2023 yhteensä 186 (3 395; suluissa kertymä 370 sotapäivän aikana eli helmikuun 24 päivästä 2022 helmikuun 2023 loppuun) panssarivaunua, 256 (6 638) panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, 196 muuta ajoneuvoa (5 257, luku sisältää tankkiautot), 186 (2 393) tykkiä, 21 (479) raketinheitintä, 26 (247) ilmatorjuntajärjestelmää, 7 (300) lentokonetta, 5 (288) helikopteria ja 30 (230) erikoislaiteyksikköä. Tämän ohella Ukraina pudotti helmikuussa 2023 yhteensä 77 (sodassa yhteensä 873) venäläistä risteilyohjusta ja 104 (2 055) taktista UAV-lennokkia tai -laitetta.[135][101] Luvut ovat sodan toisen osapuolen yksipuolisia ilmoituksia, eikä niitä ole voitu riippumattomasti varmentaa.

Jatkuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jatkuu artikkelissa Venäjän hyökkäys Ukrainaan – huhti–kesäkuu 2023

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c Pavel Polityuk: / Anger in Russia as scores of troops killed in one of war's deadliest strikes 2.1.2022. Reuters, reuters.com. Viitattu 2.1.2023. (englanniksi)
  2. ↑ a b Josh Pennington& Karen Smith: Russia updates toll on number of service members killed in New Year's Day strike 3.1.2022. CNN, cnn.com. Viitattu 4.1.2023. (englanniksi)
  3. ↑ a b Thaisa Semenova: Ukraine war latest: Russia unleashes another drone attack on Ukraine overnight on Jan. 2 Kyiv Independent. 2.1.2022. Viitattu 3.1.2022. (englanniksi)
  4. ↑ a b War in Ukraine: situation report from WHO Ukraine country office. Issue No. 41, 18 January 2023 18.1.2023. Maailman terveysjärjestö WHO, who.int via ReliefWeb, reliefweb.int. Viitattu 20.1.2023. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d Russian military death toll in Ukraine up to 106,720 ukrinform.net. 1.1.2023. Arkistoitu 1.1.2023. Viitattu 8.2.2023. (englanniksi)
  6. ↑ a b Ukraine Army eliminates about 89,440 enemy troops ukrinform.net. 1.12.2022. Arkistoitu 1.12.2022. Viitattu 20.2.2023. (englanniksi)
  7. ↑ Ukrainian attack cut power in Russian region for a time - governor 2.1.2022. Reuters, reuters.com. Viitattu 2.1.2023. (englanniksi)
  8. ↑ HIMARS Hits: AFU Destroy SID Special Forces Base In Kherson Oblast 3.1.2023. charter97.org. Viitattu 4.1.2023. (englanniksi)
  9. ↑ Хуевый Херсон (video raketti-iskujen tuhoamasta lomakeskuksesta) Telegram-kanava, t.me. 3.1.2023. Viitattu 4.1.2023. (englanniksi)
  10. ↑ Asami Terajima: Ukraine war latest: Kyiv expects Russia to lose up to 70,000 troops in the next 4-5 months 3.1.2022. Kyiv Independent, kyivindependent.com. Viitattu 5.1.2023. (englanniksi)
  11. ↑ James FitzGerald: Ukraine war: Putin should face trial this year, says top lawyer 4.1.2022. BBC, bbc.com. Viitattu 6.1.2023. (englanniksi)
  12. ↑ Riley Bailey, Karolina Hird, Kateryna Stepanenko, Grace Mappes, Madison Williams, Layne Philipson & Frederick W. Kagan: Russian Offensive Campaign Assessment, January 4, 2023 4.1.2022. ISW, understandingwar.org. Viitattu 6.1.2023. (englanniksi)
  13. ↑ Martti J. Kari: Putin suunnittelee liikekannallepanoa ja sotatilalakia. (Näkökulma) Savon Sanomat, 6.1.2022, s. 18. Tilaajille (julkaistu myös Karjalainen-lehdessä). Viitattu 7.1.2022. (suomeksi)
  14. ↑ Russia has damaged, destroyed over 1,100 cultural sites in Ukraine since Feb. 24 5.1.2022. Kyiv Independent, kyivindependent.com. Viitattu 6.1.2023. (englanniksi)
  15. ↑ Putin ally fighting to control salt and gypsum mines near Ukraine city of Bakhmut, says US 6.1.2022. theguardian.com. Viitattu 6.1.2023. (englanniksi)
  16. ↑ Isobel Koshiw & Pjotr Sauer: Russia preparing to mobilise extra 500,000 conscripts, claims Ukraine 6.1.2022. The Guardian, theguardian.com. Viitattu 8.1.2023. (englanniksi)
  17. ↑ Danya Hajjaji, Harry Taylor & Adam Fulton: Russia-Ukraine war, as it happened: Kyiv accuses Putin of breaking his own ceasefire 7.1.2022. The Guardian, theguardian.com. Viitattu 12.1.2023. (englanniksi)
  18. ↑ Invaders force nearly 3,000 workers at Zaporizhia NPP to obtain Russian passports 7.1.2022. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 5.2.2023. (englanniksi)
  19. ↑ Kathleen Magramo, Amy Woodyatt, Kathryn Snowdon, Mike Hayes & Leinz Vales: January 9, 2023 Russia-Ukraine news 10.1.2023 (updated). cnn.com. Viitattu 16.1.2023. (englanniksi)
  20. ↑ Jari Himanen, Atte Lehtonen & Leo Kirjonen: Ukrainan sota, päivä 319: Venäjä väittää tappaneensa satoja Kramatorskissa – ei jälkiä kuolonuhreista 8.1.2023. Iltalehti, iltalehti.fi. Viitattu 17.1.2023. (suomeksi)
  21. ↑ Uliana Pavlova, Olga Voitovych & Ben Wedeman: Kyiv dismisses Russia’s claim hundreds of Ukrainian soldiers killed in Kramatorsk attack 9.1.2023 (updated). cnn.com. Viitattu 17.1.2023. (englanniksi)
  22. ↑ Atte Lehtonen: Valehteliko Venäjä räikeästi? Kramatorskissa ei jälkeäkään sadoista kuolonuhreista 8.1.2023. Iltalehti, iltalehti.fi. Viitattu 17.1.2023. (suomeksi)
  23. ↑ Karolina Hird, Grace Mappes, George Barros, Katherine Lawlor & Mason Clark: Russian Offensive Campaign Assessment, January 10, 2023 10.1.2022. ISW, understandingwar.org. Viitattu 11.1.2023. (englanniksi)
  24. ↑ Léonie Chao-Fong, Jamie Grierson, Emily Dugan & Helen Sullivan: Family of Briton missing in Ukraine ‘very worried’; German foreign minister pledges more weapons – as it happened 10.1.2022. The Guardian, theguardian.com. Viitattu 11.1.2023. (englanniksi)
  25. ↑ Poland to deliver Leopard tanks to Ukraine 11.1.2022. Kyiv Independent, kyivindependent.com. Viitattu 12.1.2023. (englanniksi)
  26. ↑ Wer hat welche Panzer - und welche Bedenken? tagesschau.de. 12.1.2022. Viitattu 14.1.2023. (saksaksi)
  27. ↑ Politico: More than 2,000 cyber attacks aimed at Ukraine in 2022 12.1.2022. Kyiv Independent, kyivindependent.com. Viitattu 12.1.2023. (englanniksi)
  28. ↑ Moskau meldet Eroberung von Soledar tagesschau.de. 13.1.2022. Viitattu 13.1.2023. (saksaksi)
  29. ↑ Riley Bailey, Madison Williams, Layne Philipson, Kateryna Stepanenko, George Barros, Karolina Hird & Mason Clark: Russian Offensive Campaign Assessment, January 12, 2023 12.1.2022. ISW, understandingwar.org. Viitattu 13.1.2023. (englanniksi)
  30. ↑ Night in Soledar was 'hot,' battles continued – Ukraine's deputy defense minister ukrinform.net. 13.1.2022. Viitattu 13.1.2023. (englanniksi)
  31. ↑ Battle for Soledar ongoing – Ukraine's General Staff ukrinform.net. 13.1.2022. Viitattu 13.1.2023. (englanniksi)
  32. ↑ Rob Picheta, Tim Lister & Olga Voitovych: Why Russia is so intent on capturing the town of Soledar cnn.com. 11.1.2022. Viitattu 14.1.2023. (englanniksi)
  33. ↑ Isabel van Brugen: Capture of Soledar Only 'Pyrrhic' Victory for Russia—ISW newsweek.com. 13.1.2022. Viitattu 14.1.2023. (englanniksi)
  34. ↑ NATO verlegt Awacs-Flugzeuge nach Rumänien tagesschau.de. 13.1.2022. Viitattu 13.1.2023. (saksaksi)
  35. ↑ Onni Kari: Pekka Toveri: Venäjän suurhyökkäys jopa lähiviikkoina iltalehti.fi. 13.1.2023. Viitattu 14.1.2023.
  36. ↑ Ukraine faces major electricity production deficit after Russia’s mass attack on Jan. 14 kyivindependent.com. 15.1.2023. Viitattu 16.1.2023. (englanniksi)
  37. ↑ 18 killed, 34 injured in Russian attacks on Ukraine over past day Ukrinform, ukrinform.net. 16.1.2023. Viitattu 16.1.2023. (englanniksi)
  38. ↑ Francis Farrell: Ukraine faces major electricity production deficit after Russia’s mass attack on Jan. 14 Kyiv Independent, kyivindependent.com. 15.1.2023. Viitattu 16.1.2023. (englanniksi)
  39. ↑ Forty-five civilians, including six children, killed in missile strike on Dnipro Ukrinform, ukrinform.net. 17.1.2023. Viitattu 17.1.2023. (englanniksi)
  40. ↑ Kateryna Tyshchenko: Prosecutor General’s Office names Russian military unit that targeted residential building in Dnipro Ukrainska Pravda, pravda.com.ua. 15.1.2023. Viitattu 16.1.2023. (englanniksi)
  41. ↑ Death toll reaches 40 in Ukraine strike; German defence minister resigns Reuters. 16.1.2023. Viitattu 16.1.2023. (englanniksi)
  42. ↑ Jenny Stjernström: Senaste nytt om kriget i Ukraina: Kristersson (M) fördömer ryska attackerna STV, stv.se. 16.1.2023. Viitattu 16.1.2023. (ruotsiksi)
  43. ↑ Ilona Tyystjärvi, Ville Soininen: Britannia lähettää ensimmäisenä länsimaisia taistelu­panssari­­vaunuja Ukrainaan Helsingin Sanomat, hs.fi. 14.1.2023. Viitattu 22.1.2023. (suomeksi)
  44. ↑ Jukka Harju: ”Komppaniallinen olisi kiusan­­tekoa” – asian­­tuntija arvioi, kuinka paljon Ukraina tarvitsisi Leopard-panssari­vaunuja Helsingin Sanomat, hs.fi. 14.1.2023. Viitattu 22.1.2023. (suomeksi)
  45. ↑ a b c Daria Dzysiuk: Sunday, January 15. Russia’s War On Ukraine: Daily News And Information From Ukraine Forbes Ukraine, forbes.com. 16.1.2023. Viitattu 22.1.2023. (englanniksi)
  46. ↑ Five civilians injured as Russians strike Zaporizhzhia with S-300 missile Ukrinform, ukrinform.net. 16.1.2023. Viitattu 16.1.2023. (englanniksi)
  47. ↑ Kateryna Stepanenko, George Barros & Mason Clark: Russian Offensive Campaign Assessment, January 15, 2023 understandingwar.org. 15.1.2023. Viitattu 16.1.2023. (englanniksi)
  48. ↑ Valentyna Romanenko: Ukrainian units defend positions in Soledar and its outskirts Ukrainska Pravda, pravda.com.ua. 16.1.2023. Viitattu 17.1.2023. (englanniksi)
  49. ↑ Kateryna Stepanenko, Angela Howard, Grace Mappes, George Barros & Mason Clark: Russian Offensive Campaign Assessment, January 16, 2023 understandingwar.org. 16.1.2023. Viitattu 17.1.2023. (englanniksi)
  50. ↑ a b Jari Himanen, Atte Lehtonen, Meri Naski & Jussi Ojala: Ukrainan sota, päivä 327: Krimin kuvernööri: Sevastopolissa ammuttu alas 10 ukrainalaisdroonia iltalehti, iltalehti.fi. 17.1.2022. Viitattu 21.1.2022.
  51. ↑ Putin instructs Gerasimov to seize Donbas by March – intelligence Ukrinform, ukrinform.net. 16.1.2023. Viitattu 17.1.2023. (englanniksi)
  52. ↑ Ukraine renewing railway passenger traffic to Romania Ukrinform, ukrinform.net. 17.1.2023. Viitattu 17.1.2023. (englanniksi)
  53. ↑ Germany’s no-nonsense new defence minister faces early test over Ukraine The Guardian. 17.1.2023. Viitattu 21.1.2023. (englanniksi)
  54. ↑ Martin Belam: Russia-Ukraine war at a glance: what we know on day 329 of the invasion The Guardian, theguardian.com. 18.1.2023. Viitattu 18.1.2023. (englanniksi)
  55. ↑ Brovary helicopter crash kills interior minister, top officials, children kyivindependent.com. 18.1.2023. Viitattu 18.1.2023. (englanniksi)
  56. ↑ Interior Ministry’s top officials killed in helicopter crash in Brovary Ukrinform, ukrinform.net. 18.1.2023. Viitattu 18.1.2023. (englanniksi)
  57. ↑ Sixteen people, including six children, are in hospitals after helicopter crash in Brovary Ukrinform, ukrinform.net. 19.1.2023. Viitattu 19.1.2023. (englanniksi)
  58. ↑ European Parliament approves resolution to establish tribunal on Russia’s crime of aggression against Ukraine Ukrinform, ukrinform.net. 19.1.2023. Viitattu 19.1.2023. (englanniksi)
  59. ↑ Guy Delauney: Ukraine war: Serbia uproar over Wagner mercenaries recruiting for Russia Ukraine war: Serbia uproar over Wagner mercenaries recruiting for Russia 19.1.2023. BBC, bbc.com. Viitattu 21.1.2023. (englanniksi)
  60. ↑ Russian attacks hit 8 regions, killing 5 civilians over past day Kyiv Independent, kyivindependent.com. 21.1.2023. Viitattu 21.1.2023. (englanniksi)
  61. ↑ Tomi Pyy & Ilona Tyystjärvi: Yhdysvaltain asevoimien komentaja: Sota päättynee neuvotteluihin Helsingin Sanomat, hs.fi. 20.1.2023. Viitattu 23.1.2023.
  62. ↑ Elina Kervinen: Puolustusministeri Savola: Suomi ei kerro Leopardien lähettämisestä, vaikka asiasta päätettäisiinkin Helsingin Sanomat, hs.fi. 20.1.2023. Viitattu 22.1.2023.
  63. ↑ a b Kaisa Rautaheimo: Pekka Toveri: Nyt annettavilla aseilla Ukraina jää alakynteen Helsingin Sanomat, hs.fi. 20.1.2023. Viitattu 22.1.2023.
  64. ↑ Biden Administration Announces Additional Security Assistance for Ukraine defense.gov. 19.1.2023. Viitattu 22.1.2023. (englanniksi)
  65. ↑ Washington designates Russia's Wagner 'criminal organization' Le Monde, lemonde.fr. 20.1.2023. Viitattu 22.1.2023. (englanniksi)
  66. ↑ Moldovan foreign minister: Ukraine’s victory could lead to Russia’s exit from Transnistria Kyiv Independent, kyivindependent.com. 21.1.2023. Viitattu 21.1.2023. (englanniksi)
  67. ↑ Germany faces backlash over reluctance to send tanks to Ukraine The Guardian, theguardian.com. 21.1.2023. Viitattu 21.1.2023. (englanniksi)
  68. ↑ Hanna Mahlamäki: Saksa ruoskii itseään Ramstein-kokouksen jälkeen – ”Historia katsoo meitä, ja Saksa on epäonnistunut” Helsingin Sanomat, hs.fi. 21.1.2023. Viitattu 22.1.2023.
  69. ↑ Voice of America: Reznikov ‘very satisfied’ over Ramstein summit kyivindependent.com. 21.1.2023. (englanniksi)
  70. ↑ Joe Middleton & Harry Taylor: Russian army announces new offensive in Zaporizhzhia – as it happened The Guardian, theguardian.com. 21.1.2023. Viitattu 21.1.2023. (englanniksi)
  71. ↑ Ukraine confirms Russian offensive attempts in Zaporizhzhia Oblast Kyiv Independent, kyivindependent.com. 21.1.2023. Viitattu 21.1.2023. (englanniksi)
  72. ↑ Leo Kirjonen: Ruotsin koraaninpoltossa jäljet johtavat Venäjän suuntaan Iltalehti, iltalehti.fi. 26.1.2023. Viitattu 29.1.2023.
  73. ↑ Bericht: Blumen in Moskau für Opfer von Dnipro Tagesschau, tagesschau.de. 23.1.2023 (valokuva 21.1.2023). Viitattu 21.1.2023. (saksaksi)
  74. ↑ Jari Himanen, Atte Lehtonen & Meri Naski: Ukrainan sota, päivä 334: Saksa ei ole asettumassa Leopard-toimitusten tielle, Wagner-johtaja Kremlin epäsuosiossa Iltalehti, iltalehti.fi. 23.1.2023. Viitattu 29.1.2023.
  75. ↑ James Waterhouse& Marita Moloney: Ukraine hit by Russian missiles day after West's offer of tanks BBC, bbc.com. 26.1.2023. Viitattu 26.1.2023. (englanniksi)
  76. ↑ a b Venäjä laukaisi Ukrainaan ohjussateen ja sanoo, että panssarivaunujen antaminen tekee lännestä sodan osapuolen 26.1.2023. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 26.1.2023. (suomeksi)
  77. ↑ Elina Saarilahti: Ukrainalle virtaa nyt aseapua – HS kokosi tiedot tärkeimmistä tukipaketeista Helsingin Sanomat, hs.fi. 26.1.2023. Viitattu 26.1.2023.
  78. ↑ Venäjä on kieltänyt uutissivusto Meduzan toiminnan, syyttää suositun sivuston olevan turvallisuusuhka 26.1.2023. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 26.1.2023. (suomeksi)
  79. ↑ If it’s a fight they want, it’s a fight they’ll get 26.1.2023. Meduza, meduza.io. Viitattu 29.1.2023. (englanniksi)
  80. ↑ Putin sammuttaa loppujakin heikkoja valoja (HS:n pääkirjoitus) Helsingin Sanomat, hs.fi. 29.1.2023. Viitattu 29.1.2023.
  81. ↑ Daniel Boffey: ‘I want to live’: the Ukraine hotline encouraging Russians to surrender The Guardian. 26.1.2023. Viitattu 26.2.2023. (englanniksi)
  82. ↑ EU justice ministers meet in Stockholm, discuss prosecution of Russian crimes in Ukraine 27.1.2023. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 29.1.2023. (englanniksi)
  83. ↑ Asami Terajima: Ukraine war latest: Russia claims breakthrough toward Vuhledar, Ukraine says Moscow ‘exaggerating’ 27.1.2023. kyivindependent.com. Viitattu 29.1.2023. (englanniksi)
  84. ↑ a b Russian Offensive Campaign Assessment, January 28, 2023 28.1.2023. ISW, understandingwar.org. Viitattu 29.1.2023. (englanniksi)
  85. ↑ Russia accuses Ukraine of killing 14 in 'deliberate' strike on hospital 28.1.2023. Reuters, reuters.com. Viitattu 29.1.2023. (englanniksi)
  86. ↑ Bryansk schools ordered to prepare to accommodate Russian military personnel 28.1.2023. Meduza, meduza.io. Viitattu 29.1.2023. (englanniksi)
  87. ↑ Prosecutor General’s Office records over 66,500 Russian war crimes, crimes of aggression in Ukraine 29.1.2023. kyivindependent.com. Viitattu 29.1.2023. (englanniksi)
  88. ↑ Max Hunder: U.N. refugee chief: Russia violating principles of child protection in Ukraine 28.1.2023. Reuters, reuters.com. Viitattu 29.1.2023. (englanniksi)
  89. ↑ Russia militarizing education to evocate Soviet Union – British intelligence 28.1.2023. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 29.1.2023. (englanniksi)
  90. ↑ Latest Defence Intelligence update on the situation in Ukraine - 29 January 2023 U.K. Ministry of Defence via twitter.com. Viitattu 29.1.2023. (englanniksi)
  91. ↑ Léonie Chao-Fong, Martin Belam & Samantha Lock: Russia-Ukraine war live: Kremlin warns west that sending more weapons to Kyiv will lead to ‘significant escalation’ – as it happened The Guardian. 30.1.2023. Viitattu 31.1.2023. (englanniksi)
  92. ↑ Karolina Hird, Grace Mappes, Layne Philipson, George Barros, Kitaneh Fitzpatrick, Nicole Wolkov & Frederick W. Kagan: Russian Offensive Campaign Assessment, January 30, 2023 30.1.2023. ISW, understandingwar.org. Viitattu 1.2.2023. (englanniksi)
  93. ↑ Elsa Osipova: Ajatushautomo ennustaa, että Venäjä aloittaa laajan hyökkäyksen Ukrainan itäosissa pian, ja kaksi seikkaa saattaa vauhdittaa sitä 31.1.2023. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 1.2.2023. (englanniksi)
  94. ↑ a b Shmyhal outlines five Ukraine’s reconstruction priorities 31.1.2023. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 31.1.2023. (englanniksi)
  95. ↑ Anita Powell: Human Rights Watch: Ukrainian Forces May Have Used Banned Mines voanews.com. 31.1.2023. Viitattu 31.1.2023. (englanniksi)
  96. ↑ Anna Myroniuk: IA rare glimpse into covert arms sales world: How Western companies make a fortune on brokering deals for Ukraine Kyiv Independent. 26.1.2023. Viitattu 31.1.2023. (englanniksi)
  97. ↑ Rikhard Husu: Asealan yritys osti Belgian tarpeettomiksi käyneet Leopard-vaunut – nyt hallitus olisi valmis ostamaan hylkäämänsä tankit takaisin 31.1.2023. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 31.1.2023. (suomeksi)
  98. ↑ a b Pjotr Sauer: Belgian buyer of Europe’s spare tanks hopes they see action in Ukraine 31.1.2023. The Guardian, theguardian.com. Viitattu 31.1.2023. (englanniksi)
  99. ↑ Almost 4,500 Ukrainian schools work only in online mode – Shkarlet01.02.2023 ukrinform.net. 1.2.2023. Viitattu 6.2.2023. (englanniksi)
  100. ↑ a b c Dan Peleschuk & Max Hunder: Moscow intensifies winter assault, Kyiv expects new offensive 8.2.2023 (päivitetty). Reuters (alkujaan, vrt. arkisto), via theprint.in. Arkistoitu 8.2.2023. Viitattu 8.2.2023. (englanniksi)
  101. ↑ a b c d Russian military death toll in Ukraine rises to 128,420 (kuukausitilastoja tulossa leipätekstiin lähteistettynä) ukrinform.net. 1.2.2023. Arkistoitu 1.2.2023. Viitattu 8.2.2023. (englanniksi)
  102. ↑ European Commission provides Ukraine with 2,400 additional generators ukrinform.net. 2.2.2023. Viitattu 5.2.2023. (englanniksi)
  103. ↑ Petteri Tuohinen: Ukraina saa viimein pidemmän kantaman ohjuksia Yhdys­valloilta – Yltää nyt iskemään Krimille 3.2.2023. Ilta-Sanomat, is.fi. Viitattu 5.2.2023. (suomeksi)
  104. ↑ a b c Howard Altman: Ukraine Situation Report: Kyiv Officially Getting Long-Range Rocket-Boosted Bomb (julkaistu The War Zone -artikkelisarjassa) The Drive, thedrive.com. 3.2.2023. Viitattu 5.2.2023. (englanniksi)
  105. ↑ Russian military death toll in Ukraine rises to 130,590 4.2.2023. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 5.2.2023. (englanniksi)
  106. ↑ a b Nadeem Badshah, Harry Taylor & Adam Fulton: Russia-Ukraine war: more than 100 soldiers returned to Kyiv in prisoner exchange 4.2.2023 09:15. The Guardian, theguardian.com. Viitattu 5.2.2023. (englanniksi)
  107. ↑ Ukraine reports over 2,000 cyber attacks since February 24 4.2.2023. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 6.2.2023. (englanniksi)
  108. ↑ Ukrainian military: Russia burns Ukrainian books in occupied Luhansk Oblast Kyiv Independent. 5.2.2023. Viitattu 8.2.2023. (englanniksi)
  109. ↑ a b c d Peter Beaumont: Russia assembles troops for possible offensive in Luhansk, Ukraine says The Guardian, theguardian.com. 6.2.2023. Viitattu 7.2.2023. (englanniksi)
  110. ↑ Antonio Voce, Ashley Kirk, Isobel Koshiw & Lucy Swan: Ukrainians endure grim winter as Russia destroys infrastructure – in maps The Guardian, theguardian.com. 6.2.2023. Viitattu 7.2.2023. (englanniksi)
  111. ↑ Ukrainian defense forces eliminate 1,030 invaders over past day 7.2.2023 08:33. Ukrinform, ukrinform.net. Arkistoitu 8.2.2023. Viitattu 7.2.2023. (englanniksi)
  112. ↑ a b Brendan Cole: Ukraine Inflicts Deadliest Day of Fighting on Russia So Far: Report Newsweek, newsweek.com. 7.2.2023. Viitattu 7.2.2023. (englanniksi)
  113. ↑ Kateryna Stepanenko, Karolina Hird, Grace Mappes, Angela Howard, Nicole Wolkov, & Frederick W. Kagan: Russian Offensive Campaign Assessment, February 7, 2023 7.2.2023. Institute for the Study of War, understandingwar.org. Viitattu 9.2.2023. (englanniksi)
  114. ↑ Anna Myroniuk & Alexander Khrebet: Investigative Stories from Ukraine: Kremlin-linked group pays European politicians for support 7.2.2023. Kyiv Independent, kyivindependent.com. Viitattu 9.2.2023. (englanniksi)
  115. ↑ a b c d Karolina Hird, Riley Bailey, George Barros, Layne Philipson, Nicole Wolkov & Mason Clark: Russian Offensive Campaign Assessment, February 8, 2023 8.2.2023. Institute for the Study of War, understandingwar.org. Viitattu 9.2.2023. (englanniksi)
  116. ↑ Anastasiya Gordiychuk: Biden to Congress: US will stand with Ukraine ‘as long as it takes’ 8.2.2023. Kyiv Independent, kyivindependent.com. Viitattu 9.2.2023. (englanniksi)
  117. ↑ Dima Shvets: Long sentence requested in a “fake news about the army” case. A Siberian journalist faces 9 years in prison for writing about Mariupol 8.2.2023. Mediazona, zona.media. Viitattu 17.2.2023. (englanniksi)
  118. ↑ Karolina Hird, Riley Bailey, Grace Mappes, George Barros, Layne Philipson, Nicole Wolkov & Mason Clark: Russian Offensive Campaign Assessment, February 10, 2023 10.2.2023. Institute for the Study of War, understandingwar.org. Viitattu 16.2.2023. (englanniksi)
  119. ↑ Fifty-four military clashes occurred in Bakhmut direction over past day 10.2.2023. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 16.2.2023. (englanniksi)
  120. ↑ Sophie Tanno, Laura Smith-Spark, Matt Meyer & Maureen Chowdhury: February 12, 2023 Russia-Ukraine news 12.2.2023. CNN, cnn.com. Viitattu 16.2.2023. (englanniksi)
  121. ↑ Russia trying to hide large-scale losses of equipment in Ukraine war - ISW 10.2.2023. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 12.2.2023. (englanniksi)
  122. ↑ Ukrainian defense forces eliminate 1,140 Russian invaders over past day 11.2.2023 09:35. Ukrinform, ukrinform.net. Arkistoitu 11.2.2023. Viitattu 16.2.2023. (englanniksi)
  123. ↑ Hanna Freyborg: Sotatieteilijä ei usko Venäjän suur­hyökkäykseen: "Jos vuorokaudessa edetään muutama sata metriä, läpimurrosta ei voi puhua” Helsingin Sanomat, hs.fi. 12.2.2023. Viitattu 16.2.2023.
  124. ↑ Russia-Ukraine war at a glance: what we know on day 356 of the invasion 14.2.2023. theguardian.com. Viitattu 14.2.2023. (englanniksi)
  125. ↑ a b Jyrki Saarikoski: Venäjä voimisti iskujaan rintaman itä- ja eteläosissa – tällainen on sotatilanne Ukrainassa nyt 14.2.2023. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 16.2.2023. (suomeksi)
  126. ↑ Tim Lister: ‘Like turkeys at a shooting range’: Mauling of Russian forces in Donetsk hotspot may signal problems to come 14.2.2013. CNN, cnn.com. Viitattu 16.2.2023. (englanniksi)
  127. ↑ Katriina Töyrylä: Pula ammuksista voi rajoittaa Ukrainan kykyä sotia – lännessä reagoitu hitaasti tarpeen kasvuun, sanoo tutkija Ilmari Käihkö 15.2.2023. Yleirsadio, yle.fi. Viitattu 16.2.2023. (suomeksi)
  128. ↑ Financial Times: ‘Western intelligence shows Russians amassing aircraft on Ukraine border' kyivindependent.com. 15.2.2023. Viitattu 16.2.2023. (englanniksi)
  129. ↑ Jonas Gahr Støre: Introduction and conclusion at the launch of the multi-year Nansen Support Programme for Ukraine 16.2.2023. regjeringen.no. (englanniksi)
  130. ↑ Allegra Goodwin: Russia's war in Ukraine - Norway commits to multi-year $7.3 billion aid program for Ukraine 16.2.2023. CNN, cnn.com. Viitattu 16.2.2023. (englanniksi)
  131. ↑ Joe Biden makes surprise visit to Kyiv 20.2.2023. Meduza, meduza.io. Viitattu 20.2.2023. (englanniksi)
  132. ↑ Joe Biden visits Kyiv in major show of support for Ukraine The Guardian, theguardian.com. 20.2.2023. Viitattu 20.2.2023. (englanniksi)
  133. ↑ Biden makes surprise visit to Kyiv, meets Zelensky (UPDATES) kyivindependent.com. 20.2.2023. Viitattu 20.2.2023. (englanniksi)
  134. ↑ Lauri Nurmi: Eduskunta hyväksyi Suomen Nato-jäsenyyden äänin 184–7 Iltalehti, iltalehti.fi. Viitattu 1.3.2023.
  135. ↑ a b Russian military death toll in Ukraine rises to 149,890 (kuukausitilastot leipätekstissä kunkin kuun 1. päivänä lähteineen) ukrinform.net. 1.3.2023. Viitattu 1.3.2023. (englanniksi)
  136. ↑ Russian army in Ukraine loses 217 tanks, 900 armored vehicles, about 9,000 KIA – AFU General Staff (kuukausitilastot leipätekstissä kunkin kk:n 1. päivänä) en.interfax.com.ua. 3.3.2022. Arkistoitu 3.3.2022. Viitattu 1.3.2023. (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Venäjän_hyökkäys_Ukrainaan_–_tammi–maaliskuu_2023&oldid=22303918”