M270 MLRS

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
M270 MLRS.

M270 MLRS on yhdysvaltalaista alkuperää oleva raskas raketinheitinjärjestelmä. Heittimen M993-tyyppinen alusta perustuu M2 Bradley -rynnäkköpanssarivaunuun, johon on asennettu M269-raketinheitin. Tela-alustainen vaunu on varustettu 500 hv tehoisella dieselmoottorilla ja suurin nopeus tiellä on 64 km/h, maastossa 35 km/h. Vaunu painaa ilman raketteja 20 tonnia.

Raketit ovat tavanomaisten putkien sijasta asennettu kasetteihin joihin mahtuu kuusi rakettia kuhunkin. Heittimeen on mahdollista asentaa kaksi kasettia rinnakkain. Itsenäinen tulitoiminta on mahdollista oman paikantamislaitteiston ansiosta. Vaunun ohjaamo on suojattu ABC-aseiden vaikutukselta.

Ensimmäiset järjestelmät toimitettiin vuonna 1983 Yhdysvaltain armeijalle. Järjestelmä on yleisesti käytössä NATO-maissa, Lähi-idässä, Japanissa, Etelä-Koreassa ja Suomessa. Sen valmistus lopetettiin vuonna 2003.

M269-raketinheitin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuorma: 2 x 6 kpl 227 mm raketti tai 2 x ATACMS-tykistöohjus
  • Tulinopeus: 12 rakettia minuutissa korkeintaan 6 eri maalipisteeseen tai 2 rakettia 20 sekunnissa korkeintaan kahteen eri maalipisteeseen
  • Suuntaus: M270:llä maksimiaika 93 sekuntia, M270A1:llä maksimiaika 16 sekuntia
  • Lataus: M270 noin 4 minuuttia (12 rakettia), M270A1 noin 3 minuuttia (12 rakettia)

M993-alusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pituus: 7 m
  • Leveys: 3 m
  • Korkeus: 2,6 m
  • Taistelupaino: 24 tonnia
  • Moottori: 15 litran Cummins VTA-903T -V8-turbodiesel
  • Teho: 500 hv
  • Huippunopeus tiellä: 64 km/h

Käyttö Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asejärjestelmän hankinnasta päätettiin tammikuussa 2006. Kauppa edellytti Yhdysvaltain kongressin lupaa, joka oikeutti Alankomaat myymään järjestelmään kuuluvia heittimiä ja johtamisjärjestelmän osia Suomelle. Hankinnan arvo oli 30 miljoonaa euroa. Tällä rahalla saatiin heittimien lisäksi ampumatarvikkeita, johtamislaitteita, ajoneuvoja, työkaluja, varaosia ja muuta materiaalia. Hankintaan varattu budjetti oli 57,6 miljoonaa euroa. Ylijäänyt osa käytetään järjestelmän kehittämiseen.

Hankintapäätös perustui eduskunnassa käsiteltyyn valtioneuvoston vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon, minkä mukaan maavoimien iskukykyä kehitetään hankkimalla raskaita raketinheittimiä asevaikutuksen ulottamiseksi vastustajan operatiiviseen syvyyteen. Hankinta osui ajankohtaan, jolloin järjestelmän nykyiset käyttäjät olivat luopumassa siitä johtuen kylmän sodan jälkeisestä turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttumisesta. Länsieurooppalaiset käyttäjät olivat muuttaneet kalustoaan enemmän kriisinhallintatehtäviin soveltuvaksi ja tarve raskaille tukiaseille oli vähentynyt.

Suomen puolustusvoimat vastaanotti helmikuussa 2007 Alankomaista käytettynä ostamansa raskaat raketinheittimet. Niistä muodostettiin 8 heitintä käsittäviä tulipattereita Tykistöprikaatiin Niinisaloon. Kalustosta käytetään Suomessa nimeä 298 RSRAKH 06. Yhteensä heittimiä hankittiin 22 kappaletta ja noin 100 muuta ajoneuvoa. Ampuminen täysikokoisilla raketeilla on mahdollista vain Rovajärvellä, sillä niiden vaara-alue on liian suuri Niinisalon Pohjankankaalle. Varusmiesten koulutus M270 MLRS -kalustolla alkoi vuonna 2008.

Suomessa harkittiin rypälepommien käyttämistä heittimen ammuksina. Tämä on herätti huomiota ulkomailla, sillä useat maat olivat käyneet keskusteluja rypälepommeista luopumisesta ja käyttökiellosta. Suomessa korostettiin hankittavan ammuksia, jotka tuhoavat itsensä niin etteivät ammukset jää ansoiksi maastoon vuosikausiksi. Rypälepommikielto poisti kuorma-ammukset markkinoilta, jolloin asiaan ei tarvinnut palata. Vuonna 2011 raskaat raketinheittimet päivitettiin 45 miljoonan dollarin sopimuksella itseohjautuvien asejärjestelmien kuten ATACMS ja GMLRS käyttöä varten.[1] Hankinta ATACMS-tykistöohjuksen ilman tytärammuksia olevasta versiosta oli pitkällä kunnes se peruttiin vuonna 2014 kustannussyistä.[2]

Vuonna 2013 Tanskasta hankittiin 12 kappaletta M270A1-heittimiä ajoharjoitusta varten.[3]

Käyttö konflikteissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

M270 MLRS, kuvassa näkyvissä yhteensä 12 rakettia kahdessa erillisessä kasetissa.

Israel oli hankkinut Yhdysvalloista 52 M270 MLRS -raketinheitintä: 16 kpl 1997, 20 kpl 1998 ja 16 kpl 1999. [4] [5] Libanonin 34 päivää kestäneen sodan aikana Israel ampui Libanoniin ainakin 1 800 kuorma-ammusta, joissa oli noin 1 200 000 tytärammusta.[6]

Järjestelmää on käytetty myös Persianlahden sodassa ja Irakin sodassa.

Ampumatarvikkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuorma-ammus Tytärammus Lukumäärä Kantama (km) Suomessa
M26 M77 644 32 ei hankita[7]
M26A1-kuormaraketti 644 45 ei hankita
M26A2-kuormaraketti 644 45 ei hankita
M28-harjoitusraketti ei räjähtäviä tytärammuksia 644 32 käytössä[7]
M28A1-harjoitusraketti ei hankita
AT2-sirotemiinaraketti sirotemiina 28 38 varastoitu[7]
M30 (GMLRS) M85 404 70 tutkitaan[7]
M31 (GUMLRS) ei tytärammuksia 0 70 tutkitaan[7]
MGM-140A – Block I M74 950 128 ei hankita
MGM-140B – Block IA M74 275 165 ei hankita
MGM-168 – Block IVA ei tytärammuksia 0 300 hankinta peruttiin

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lockheed Martin Receives $45.3 Million Contract to Upgrade Finland’s Precision Fires Capability 18.5.2011. Lockheed Martin. Viitattu 2.6.2015. (englanniksi)
  2. Huhtanen, Jarmo: Suomi peruu sadan miljoonan ohjusoston Yhdysvalloista Helsingin Sanomat. 29.3.2014. Viitattu 2.6.2015.
  3. M270 (MLRS) 2014. Armyvehicles.dk. Viitattu 2.6.2015. (englanniksi)
  4. Kværners rakettbeholdere til Israel. Ny Tid 02.05.2003. (norjaksi)
  5. Haarez.com 789900
  6. Haarez.com 761910
  7. a b c d e Puolustusvoimat kaavailee satelliittiohjattavien rakettien hankkimista Ilta-Sanomat. 3.2.2008. Viitattu 2.6.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]