Ryhmä Wagner

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ryhmä Wagnerin logo.

Ryhmä Wagner (ven. Группа Вагнера, Gruppa Vagnera) on venäläinen yksityinen palkka-armeija, joka toimii puolisotilaallisena joukkona. Se ajaa Venäjän oligarkkien ja hallituksen asioita niissä maissa, joissa on oligarkkien omistamaa liiketoimintaa.[1][2] Sen palkkalistoilla on sopimussotilaita. Ryhmän vahvuus oli vuonna 2017 noin 6 000 sotilasta.

Wagner-ryhmä on käynyt sotaa Syyriassa ja taistellut sekä Ukrainassa että useassa Afrikan maassa, kuten Khalifa Haftarin joukkojen mukana Libyan toisessa sisällissodassa.[1][3]

Keväällä 2018 julkisuuteen nousivat Wagnerin kärsimät suuret tappiot. Sen toiminta onkin sittemmin hieman hiipunut, ja sopimussotilaita on siirtynyt muihin sotilasyrityksiin.[2]

Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtajan Hanna Smithin mukaan Wagneria rahoittaa Jevgeni Prigožin (”Putinin kokki”[1]), joka tunnetaan myös Pietarin trollitehtaasta. Wagner on harjoitellut Venäjän sotilastiedustelupalvelun GRU:n kanssa. Tällaiset yritykset ovat Smithin mukaan Venäjälle keino kiistää vastuunsa operaatioistaan.[4] Wagnerin komentaja, Dmitri Utkin, joka tunnetaan myös nimellä sodan ”Wagner”, oli palkintojenjako­tilaisuudessa Moskovassa joulukuussa 2016. Tiedon on vahvistanut Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov, mutta edes uutislehti Fontanka ei saanut selville, mistä ansioista Utkin palkittiin ja minkä mitalin hän sai.[5][6][7]

Marraskuussa 2022 vihittiin käyttöön Wagnerin päämaja Pietarissa.[8]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neljä entistä Venäjän turvallisuuspalvelun (FSB) upseeria perusti Moran Security Groupin. Johtajaksi tuli eversti Vjatsheslav Kalashnikov. Yhtiö toimii ja tarjoaa koulutusta turva-alalla ympäri maailmaa, aluksi erityisesti nykyajan merirosvousta vastaan. Yhtiö rekisteröitiin Belizessä ja Moskovassa vuonna 2011. Seuraavana vuonna yhtiön johto rekisteröi Pietarissa ja Hong Kongissa Slaavilaisen armeijakunnan, jonka tarkoitus oli suojata öljykenttiä ja -putkia Syyriassa. Vuonna 2013 Syyriaan lähti 267 palkkasoturia. Latakian sotilastukikohdassa heistä muodostettiin kaksi yksikköä. Toista kerrotaan johtaneen Dmitri Utkin.[9][10][11]

Kesäkuussa 2014 ensimmäiset palkkasoturien ryhmät ylittivät Ukrainan rajan. Yhtä ryhmää johti eläkkeelle jäänyt GRU:n prikaatinkomentaja, everstiluutnantti Dmitri Utkin. Hänen johtamiaan ”wagnerilaisia” oli ollut Varsovan Instituutin mukaan jo helmi-maaliskuussa 2014 Krimillä.[6][11][12]

Asema, toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkkasoturit ovat Venäjällä laissa kiellettyjä (perustuslain art. 13 ja rikoslain art. 208 sekä 359). Niinpä Venäjän yksityiset sotilasyritykset on rekisteröity ulkomailla, kuten Belizessä (Moran Security) tai Brittiläisillä Neitsytsaarilla (RSB-ryhmä).[13] Palkkasotureille kuitenkin on käyttöä useissa konflikteissa, jos ei taisteluissa, niin vartioimassa öljylähteitä. Uskotaan, että GRU tai jokin muu korkea viranomaistaho loi Wagnerin ja pitää sitä yllä. Wagnerin koulutuskeskus on Krasnodarin alueella Molkinossa Etelä-Venäjällä, Venäjän sotilastukikohdan vieressä. Lännessä on usein väitetty, että Wagnerin ryhmä olisi ”Putinin kokkina” tunnetun suurliikemiehen Jevgeni Prigožinin valvonnassa.[12][14]

Duumassa tehtiin 2010-luvulla useita palkkasoturiyritysten laillistamisehdotuksia, mutta ne kumottiin perustuslain vastaisina.[15] Ranskan strategian laitoksen tutkijan Emmanuel Dreyfusin mukaan Venäjän hallinto hyötyy laittomuudesta: se auttaa valtion roolin kiistämisessä. Silti raporttien mukaan Wagnerin joukkoja on koulutettu Venäjän erikoisjoukkojen tukikohdan yhteydessä Krasnodarissa. Samanlaisia palkkasoturijoukkoja Kreml käytti jo 1990-luvulla tukiessaan Transnistrian ja Georgian kapinallisia.[1]

Venäjän väitetään käyttävän ulkoisia sotilasyrityksiä sen takia, että se vähentää armeijan tappioita. Toinen syy ulkoisen yrityksen käyttöön lienee se, ettei sen toimia voi suoraan kytkeä Venäjän hallintoon.[11][16]

Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI on tarjonnut jopa 250 000 dollarin palkkion tiedoista, jotka johtavat Jevgeni Prigožinin pidättämiseen. Syynä on Yhdysvaltain vaaleihin vaikuttaminen vuosina 2016–2018. FBI:n mukaan Prigožin yritti heikentää vaalijärjestelmää ja viranomaisten työtä satojen valepersoonien ja identiteettivarkauksien avulla.[17]

EU asetti 13. joulukuuta 2021 pakotteita Wagner-ryhmää vastaan. Ne koskevat myös kolmea yritystä (Velada LLC, Mercury LLC ja Evro Polis LLC) ja kahdeksaa Wagnerin johtohenkilöä. Päätöksen mukaan ”Wagner-ryhmä on vastuussa vakavista ihmisoikeusrikkomuksista Ukrainassa, Syyriassa, Libyassa, Keski-Afrikan tasavallassa, Sudanissa ja Mosambikissa, kuten kidutuksesta ja laittomista, sattumanvaraisista tai mielivaltaisista teloituksista”. Pakotelistalle joutui myös Dmitri Utkin, joka päätöksen mukaan ”määräsi henkilökohtaisesti sotilaskarkurin kiduttamisen kuoliaaksi sekä teon kuvaamisen” Homsissa kesäkuussa 2017.[18][19]

Vuonna 2019 presidentti Putin erehtyi epäsuorasti myöntämään Wagner-ryhmän toiminnan. Toimittaja oli kysynyt: ”Syyrian sodan alusta lähtien Venäjä ei ole tunnustanut Jevgeni Prigožiniin kytköksissä olevan yksityisen sotilasurakoitsijan työntekijöiden kuolemia… Kertokaa meille, herra presidentti, miksi on ongelmallista kunnioittaa ja tunnustaa henkilöitä, jotka taistelivat maan etujen puolesta.” Putinin mukaan kyseessä oli öljyntuotantoon liittyvä puhtaasti taloudellinen asia, kuitenkin ”kaiken kaikkiaan tämä vahvistaa taistelua terrorismia vastaan, kun he palauttavat nämä kentät Isisiltä, mutta tällä ei ole mitään tekemistä Venäjän valtion tai Venäjän armeijan kanssa, joten me emme kommentoi tähän”.[20] Maaliskuussa 2021 moskovalaiseen oikeuteen jätettiin valitus kuuden venäläisen tekemästä silpomis- ja kidutusmurhasta Syyrian Homsissa. Ilja Novikov, yksi kantajan asianajajista sanoi, että valtiolla on velvollisuus tutkia kansalaisten ulkomailla tehtyjä rikoksia. Tutkintakomitea ei ollut aloittanut tutkintaa, vaikka kaikki todisteet oli jätetty yli vuotta aiemmin.[21] Helmikuussa 2022 Moskovan pääoikeusistuin vahvisti Basmannyn tuomioistuimen päätöksen. Tuomarin mukaan oli epäiltävissä, että video, jossa henkilöt puhuvat venäjää ja kiduttavat uhriaan, on epäaito. Novaja gazeta toimitti oikeudelle suurimman osan todisteista.[22]

Wagner-ryhmää ei ole rekisteröity missään valtiossa. Kevin Limonier, Wagnerin asiantuntija Pariisi 8 -yliopistossa, sanoo, että Wagner ei ole ryhmä vaan brändi. Yhdysvaltain Blackwaterista, joka ansaitsi miljardeja Irakissa ja Afganistanissa ja muutti sitten nimensä, Wagner eroaa juuri siinä, että ”se ei ole olemassa virallisesti”. Wagner kuuluu organisaatioiden galaksiin, ”jolla on monia nimiä ja jota on vaikea jäljittää”. Jevgeni Prigožinin monialayhtymä toimii kolmella alueella: 1) palkkasoturit ja turvallisuus, 2) disinformaatiobisnes ja informaatiosota sekä 3) luonnonvarojen riisto Afrikassa. Limonierin mukaan Wagnerin tulot ovat viime vuosina kasvaneet valtavasti Afrikan operaatioiden myötä.[16]

Ideologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

On väitetty, että armeijan perustajalla Dmitry Utkinilla olisi intohimo Kolmanteen valtakuntaan ja Adolf Hitleriin. Ryhmän nimi on peräisin Hitlerin suosikkisäveltäjältä Richard Wagnerilta. Ryhmän taistelupaikolla Keski-Afrikan tasavallassa ja Malissa näkyy propagandaa ja t-paitoja, jossa on ”Valkyyrioiden ratsastus” -tunnuksia. Vaikka perustajalla ja taistelijoilla on sympatioita äärioikeistolaisiin ryhmiin, se ei ole ideologinen ryhmä, vaan pikemminkin palkkasoturien verkosto, joka liittyy Venäjän valtion turvallisuuteen.[23]

Pietarin päämaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marraskuussa 2022 vihittiin käyttöön Wagnerin päämaja Pietarissa. Aikaisemmin salaperäisenä esittäytyneen palkkasoturijärjestön uusi päämaja on lasiseinäinen, monikerroksinen rakennus. Se toimii järjestön hallinnollisena keskuksena ja innovaatiokeskuksena, jossa on ”isänmaallisia startup-yrityksiä”.[24][8][25]

Ukrainassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wagner-ryhmän väitetään avustaneen ”pieniä vihreitä miehiä” (naamioituneita sotilaita, joiden univormuissa ei ole sotilastunnuksia) Krimin niemimaan valtauksessa vuonna 2014.[11][26]

BBC kertoi kesäkuussa 2014, että Venäjä-myönteiset kapinalliset olivat ampuneet alas armeijan Il-76 -kuljetuskoneen, minkä seurauksena 49 sotilashenkilöä kuoli. 3 vuotta myöhemmin Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU ilmoitti, että koneen alasampumiseen ja hyökkäykseen Luhanskin lentokenttää vastaan oli osallistunut 72 PMC Wagnerin taistelijaa, joista 15 kuoli. Vuonna 2015 Ryhmä Wagner riisui kilpailevia kapinallisjoukkoja aseista. Nämä kapinallisjoukot kun eivät olleet Luhanskin tasavallaksi itseään kutsuvan kapinallisjoukon ja Kremlin kontrollissa. Ryhmä toimi myös Debaltsevessa. Osia yksityisarmeija Wagnerista osallistui sotatoimiin, siviiliväestön brutaaleihin kidutuksiin ja tappoihin myös Syyrian sisällissodassa.[26][27][28][29] Ainakin osa tämän sotatoimiyrityksen sotilaista palasi Luhanskin alueelle tukemaan Luhanskin kapinallisjoukon ”sisäministeri” Igor Kornetia ”presidentti” Igor Plotnitskyn syrjäyttämisessä.lähde?

Britannian sotilastiedustelun mukaan hyökättyään Ukrainaan Venäjä lähetti maaliskuun lopussa 2022 Itä-Ukrainaan yli tuhat Wagner-yhtiön palkka-armeijaan kuuluvaa sotilasta. Heillä on määrä paikata Venäjän armeijan suuria tappioita kärsineitä joukkoja.[30]

”Liigaan 18 000 syyrialaista”[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

8. maaliskuuta 2022 Ukrainan puolustusministeriö ilmoitti, että ”Liigan (tunnettiin aiemmin nimellä Wagner) palkkaamat palkkasoturit osallistuvat jo taistelu­operaatioihin Ukrainassa osana Venäjän armeijaa”.[31] Huhtikuussa 2022 Helsingin Sanomat ilmoitti, että Wagner-ryhmä käyttää nykyisin nimeä Liga. Lisäksi lehti kertoi, että Syrian Observatory for Human Rights -järjestön (SOHR) johtaja oli sanonut 20. huhtikuuta 2022, että Syyriassa 40 000 vapaaehtoista oli rekisteröitynyt halukkaaksi taisteluun Ukrainaan Venäjän puolesta. Näistä 18 000 olisi ilmoittautunut Wagner-palkkasotilasyhtymälle.[32]

SOHR oli julkaissut 16. maaliskuuta 2022 samat luvut mainiten kuitenkin, että Syyrian hallituksen edustaja kiisti tiedot jyrkästi.[33] The Jerusalem Post ilmoitti 17. maaliskuuta 2022, että Ukrainan puolustusministeriö on kertonut, että Bašar al-Assad on luvannut Venäjälle 40 000 sotilasta Ukrainan sotaan.[34] Kesäkuun lopulla 2022 Carnegie Endowment -ajatushautomo ilmoitti, että väite 40 000 vapaaehtoisen rekisteröitymisestä muutamassa päivässä ei pidä paikkaansa. Syyria on kyllä yrittänyt värvätä vapaaehtoisia, mutta tulokset ovat olleet mitättömiä.[35]

Ukrainan isku päämajaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainan kerrotaan iskeneen Luhanskissa Popasnassa sijaitsevaan Wagnerin päämajaan viikonloppuna 13.–14. elokuuta 2022. Isku on ehkä tehty yhdysvaltalaisilla Himars-ohjuksilla. Kuvia tuhosta on julkaistu viestipalvelu Telegramissa. Päämajassa oli iskun aikana väitetty olleen ”Putinin kokiksi” kutsutun Wagnerin rahoittajan Jevgeni Prigožinin. Uhreista ei ole tarkkaa tietoa. Tiedon päämajan sijainnista livautti Telegramissa julkaisemillaan kuvilla venäläinen toimittaja. Kopio viestistä ja kuvista lähti kiertämään verkossa ennen kuin se poistettiin.[36][37]

Suuria tappioita Ukrainassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuussa 2022 Wagnerin entinen komentaja Marat Gabidullin arvioi ryhmän kärsineen Ukrainassa pahoja tappioita, ja sen sotilaiden taistelumoraalin olevan alhainen. Tuolloin Ukrainassa oli ainakin 5 000 Wagnerin sotilasta.[38][39] Ryhmän vanhempi komentaja Aleksei Nagin kuoli Ukrainan vastahyökkäyksessä 20. syyskuuta 2022.[40]

Syyriassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virallisesti Venäjä ei käynyt Syyrian sodassa maataisteluja. Ryhmä Wagner toimi siellä epävirallisesti GRU:n alaisuudessa,[41] paremmin koulutettuna kärkijoukkona, jonka turvin Syyrian armeija eteni kapinallisalueilla, kehui pietarilainen Oleg-niminen palkkasoturi. Hänen mukaansa Wagner oli ”nopean toiminnan joukko, joka lähetettiin paikalle kaikkein vaikeimpiin tilanteisiin”,[42] mutta Isisin itsemurhataktiikka oli tietenkin kova vastus. Palmyran toinen taistelu oli palkkasotureille erityisen tappiollinen: yli sata kuoli. Wagnerin sotilaita on haavoittunut ja kuollut myös amerikkalaisten ilmaiskuissa. Nettiin vuotaneen videon mukaan palkkasoturit syyllistyivät Syyrian armeijan sotilaskarkurin kidutusmurhaan Homsissa, al-Shairin öljykentän lähellä.[43][44][45]

Evro Polis, joka on kytketty Prigožiniin ja Wagneriin, ja Syyrian valtion omistama General Petroleum Corp. ovat tehneet sopimuksen, jonka mukaan venäläisyhtiö saa 25 % niiden öljy- ja kaasukenttien voitoista, jotka se valtaa ja suojaa Isisin taistelijoilta.[14][26]

Khashamin taistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Khashamin taistelu

Iltayöllä 7. helmikuuta 2018 lähestyi noin 500 sotilaan ja 25 ajoneuvon ja panssarivaunun vahvuinen sotajoukko Eufratin lähellä olevaa yhdysvaltalaisten vartioimaa Conocon kaasukenttää, joka on Deir al-Zourin maakunnassa. Kenttää puolusti vain noin 40 Yhdysvaltain erikoisjoukkojen sotilasta. Amerikkalais­asiakirjojen mukaan venäläiset (ilmeisesti wagnerilaiset) ja muut Syyrian hallitusta tukevat joukot tulittivat Conocon joukkoa panssarivaunuilla, raskaalla tykistöllä ja kranaatinheittimillä.

Yhdysvaltalaiset soittivat kuuman linjan kautta venäläisille, mutta ”Venäjän sodanjohto Syyriassa vakuutti meille, ettei kyse ollut heidän väestään”, kertoi puolustusministeri James Mattis myöhemmin senaatin kuulustelussa. Mattis määräsi vihollisjoukon hävitettäväksi. Yhdysvaltain ilmavoimat pommitti vihollista kolme tuntia.[46][47][48]

Yhdysvaltain sotilasviranomainen arvioi CNN:lle, että yhteenotossa kuoli yli 100 Syyrian hallitusta tukevaa taistelijaa.[49] Myöhemmin vihollisen tappioiksi arvioitiin 200–300 kuollutta. Puolustajista vain yksi yhdysvaltalaisten puolella taistellut syyrialaissotilas haavoittui.[46]

Venäjän ulkoministeriö vahvisti aluksi viiden venäläisen kuoleman. Myöhemmin se kertoi, että ”useita kymmeniä” oli kuollut tai haavoittunut, mutta nämä eivät kuuluneet Venäjän armeijaan eivätkä käyttäneet Venäjän armeijan kalustoa.[50][51]

Valko-Venäjällä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useita Wagnerin sotilaita pidätettiin Valko-Venäjällä heinäkuussa 2020. Valtiollisen uutistoimiston mukaan maassa olisi parisataa Wagnerin sotilasta sekaantumassa maan vaaleihin. 33:sta pidätetystä ainakin 14 oli aiemmin taistellut Itä-Ukrainassa. Svoboda-uutistoimisto arveli heidän olleen vain matkalla Sudaniin, jossa Wagner on toiminut vuodesta 2019.[52] Parin muun lähteen mukaan venäläisiä palkkasotureita saapui Sudaniin jo vuonna 2017.[15][53]

Myöhemmin on väitetty, että Valko-Venäjällä pidätetty ryhmä palkkasotilaita ei kuulunut Wagneriin vaan oli Ukrainan sotilastiedustelu GUR:n perustaman peiteyhtiön tehtävissä. Ukrainalaiset yrittivät saada heiltä tiedustelutietoja ja kaapata ryhmän Ukrainaan, jossa heidät voitaisiin pidättää. Valko-Venäjän tiedustelu kuitenkin suhtautui epäluuloisesti miesjoukkoon, joka noudatti sotilaallista kuria ja oleskeli selvin päin kylpylähotellissa odottamassa, ja pidätti heidät, koska epäili heidän tulleen vaikuttamaan presidentinvaaleihin.[54]

Afrikassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wagnerin soturit ovat olleet aktiivisia Malin, Keski-Afrikan tasavallan, Mosambikin ja Libyan sodissa. He liittoutuvat sellaisten taisteluun joutuneiden johtajien ja miliisin komentajien kanssa, jotka voivat maksaa palveluistaan ​​käteisellä tai tuottoisilla kaivostoimiluvilla arvokkaisiin mineraaleihin, kuten kultaan, timantteihin ja uraaniin. Wagnerin joukot ovat kohdanneet usein syytöksiä kidutuksesta, siviilien murhista ja muista väärinkäytöksistä.[55]

Varsinaisten sotilasoperaatioiden lisäksi Wagner sekaantuu politiikkaan, tukee itsevaltaisia johtajia ja järjestää digitaalisia propagandakampanjoita. Se lahjoittaa ruokaa köyhille ja tuottaa Afrikkaan sijoittuvia toimintaelokuvia.[55] Elokuva Tourist (2021) ylistää niin sanottujen venäläisten ”sotilasohjaajien” tehtävää Keski-Afrikan tasavallassa ja se on dubattu myös songoksi, paikalliseksi kieleksi.[56]

Wagneerin sotureita Keski-Afrikan tasavallassa.

Keski-Afrikan tasavalta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Prigožinilla on kulta- ja timanttikaivoksia Keski-Afrikan tasavallassa. Paikalliset louhivat näitä mineraaleja. Ryhmä Wagner tukee hallitusta varmistaakseen kaivostoiminnan maassa.[57][58] Keski-Afrikan tasavallassa kuoli tuntemattomien asemiesten väijytyksissä kolme journalistia, jotka olivat tutkimassa Ryhmä Wagnerin toimia maassa.[59]

Kymmenen aseistetun ajoneuvon luovutus Keski-Afrikan tasavallassa lokakuussa 2020.

Wagner toimii Keski-Afrikan tasavallassa yhä enemmän itsenäisesti. Vaikka Wagner-ryhmän palkkasoturit yhä kouluttavat Keski-Afrikan tasavallan asevoimia, he ovat toimineet riippumattomasti valtion joukoista vähintään 50 prosentissa poliittisen väkivallan tapahtumista toukokuusta 2021 alkaen, lukuun ottamatta lokakuuta 2021 sekä huhti- ja kesäkuuta 2022. Wagner-palkkasoturit ovat syyllistyneet siviileihin kohdistuvaan väkivaltaan useammin kuin toimiessaan valtion joukkojen rinnalla.[60]

Marraskuussa 2021 ilmestyi Wagner-ryhmää kunnioittava muistomerkki maan pääkaupunkiin Banquihin.[61]

Mali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2021 Malin hallitus pyysi Wagner-ryhmää apuun islamin taistelijoita vastaan. Wagnerin saapumisen jälkeen Ranska veti joukkonsa Malista.[12] Britannian ulkoministeriö on kuvaillut Wagneria ”konfliktin ajuriksi”, joka ”rahastaa epävakaudella omien etujensa hyväksi, kuten olemme nähneet muissa konfliktien koettelemissa maissa, kuten Libyassa ja Keski-Afrikan tasavallassa”.[62]

Maaliskuussa 2022 uutisoitiin, että Malin joukot ja Wagnerin venäläisiset palkkasoturit olisivat teloittaneet noin 300 ihmistä Keski-Malissa.[63]

Lokakuussa 2022 Yhdysvaltain korkea virkamies Victoria Nuland totesi Malin turvallisuustilanteen huonontuneen merkittävästi hallitsevan sotilas juntan valintojen vuoksi, joihin kuuluu päätös tehdä yhteistyötä Wagnerin kanssa. Terrorismin liittyvät tapaukset ovat lisääntyneet noin 30 prosenttia viimeisen kuuden kuukauden aikana.

Yhdysvallat, Ranska ja muut länsimaat syyttävät junttaa Wagnerin palkkaamisesta, minkä Malin viranomaiset kiistävät. He sanovat tekevänsä yhteistyötä Venäjän armeijan kanssa valtioiden välillä.

Alueilta, jossa Wagner-joukot työskentelevät, on tullut paljon raportteja ihmisoikeusloukkauksista. YK:n rauhanturvaoperaatiolta on estetty pääsy ”suuriin alueisiin” maasta. Sen edustusto MINUSMA on valittanut sitä, että juntta rajoittaa sen toimintaa. Nukand totesi: ”Olemme huolissamme siitä, että nämä joukot eivät ole kiinnostuneita Malin kansan turvallisuudesta, vaan sen sijaan ovat kiinnostuneita rikastuttamaan itsensä ja riisumaan maata - ja pahentavat terrorismitilannetta.”[64]

Sudan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

20. maaliskuuta 2022 Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Norja antoivat Al-Sudani -lehdessä yhteislausuman, jonka mukaan Wagner-ryhmä on sekaantunut ”laittomiin toimintoihin” kullankaivuussa ja disinformaation levittämisen Sudanissa. Sudanin ulkoministeriö vastasi, että ”hallitus haluaisi kieltää kokonaan” Wagnerin läsnäolon kaivosteollisuudessa ja sen antaman koulutuksen maan armeijalle. Turkin valtion uutistoimisto Anadolu Ajansi nimesi yhdeksän Afrikan maata, joissa Wagner toimii.[65][66]

Prigožin toimii peiteyhtiöiden kautta ja lentää yksityisellä suihkukoneella tapaamaan Afrikan presidenttejä ja sotilasjohtajia. Peiteyhtiöt kuitenkin jättävät paperijäljen. Yhdysvaltain valtiovarainministeriö asetti vuonna 2020 pakotteita Prigožinin Meroe Gold -yhtiölle, jonka Sudanin-johtaja, Mikhail Potepkin, oli aiemmin töissä Pietarin trollitehtaalla.

Sudanin kullantuotanto kasvoi huimasti vuoden 2011 jälkeen, kun Etelä-Sudanin itsenäistyminen oli vienyt suurimman osan maan öljyvarallisuudesta. Vain kourallinen sudanilaisia on rikastunut kullalla, jonka kauppaa hallitsee kenraali Hamdanin perhe. Sudanin keskuspankin mukaan noin 70 prosenttia kullasta salakuljetetaan maasta. Wagner tukee Hamdania ja se tuki myös hänen edeltäjäänsä, Omar al-Bashiria.[53][67]

Sudanilaiset kullankaivajat syyttivat heinäkuussa 2022 Wagnerin palkkasotureita joukkomurhista Etelä-Darfurin osavaltion ja Keski-Afrikan tasavallan (CAR) välisellä rajalla. Silminnäkijöiden mukaan Wagner-ryhmä on taistellut ryöstääkseen alueen rikkaat kultakaivokset edellisinä kuukausina, kun venäläiset palkkasoturit tappoivat useita kaivostyöläisiä ainakin kolmessa suuressa iskussa. Kaksi sudanilaista kaivostyöläistä, jotka selvisivät maaliskuussa Wagnerin palkkasoturien hyökkäyksistä, kertoivat olevansa pidätettyinä päiviä ja kidutettuina.[68]

Slaavilainen armeijakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Slaavilainen armeijakunta (SC, Slavonic Corps) oli Moran Groupin pilottiprojekti vuonna 2013, jossa kokeiltiin laajemman turvajoukon toimivuutta Syyriassa. Kaksi Moranin johtohenkilöä, Vadim Gusev ja Jevgeni Sidorov, kokosi 267 miehen joukon ja lupasi kullekin 5 000 dollaria kuussa öljy- ja kaasulaitosten suojelusta.

Hyökkäys Syyriaan vuonna 2013 epäonnistui, koska aseistus oli vanhaa ja heikkoa, eikä Syyrian armeija ja hallitus tehneet yhteistyötä heidän kanssaan. Venäläisille ei myöskään kerrottu kohdealueen kapinallisista, jotka pitivät hallussaan Deir al-Zourin öljykenttää.[10][69]

Saattue joutui väijytykseen Homsissa, jossa Venäläiset saartanut Jaysh al-Islamin joukko oli moninkertaisesti sitä suurempi. Venäläiset ajoivat hiekkamyrskyn urvin he ajoivat saarron läpi Al-Suknahiin. Kapinalliset kuitenkin löysivät SC:n kadottaman kansion ja hälyttivät ilmoittaen, että venäläiset taistelevat Syyriassa.

Sen jälkeen SC kutsuttiin kotimaahan. Palkkasoturit pidätettiin ja he saivat varoituksen. Gusev ja Sidorov saivat kolmen vuoden vankeustuomiot rikoslain artiklan 359 rikkomisesta.[11][69] Vankeuden jälkeen Sidorov perusti uuden yhtiön, joka käsitteli ammusten ja erikoisvarusteiden hankintasopimuksia Venäjän sisäministeriön joukoille.[9]

Noin kaksi kolmasosaa SC:n joukoista ryhmittyi Dmitri Utkinin ympärille.[9] Toukokuusta 2014 helmikuuhun 2015 wagnerilaiset taistelivat Itä-Ukrainassa. Sitten heidät lähetettiin takaisin moneksi vuodeksi Syyriaan, jossa Assad oli pulassa.[11]

SC:n epäonnistuminen oli opettanut Wagnerin johtoa olemaan entistä näkymättömämpi.[9]

Toimittajasurmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolme Wagneria tutkinutta toimittajaa ammuttiin Keski-Afrikassa kesällä 2018. Huhtikuussa 2018 Wagnerin toimintaa Syyriassa tutkinut toimittaja putosi asuntonsa parvekkeelta Jekaterinburgissa ja kuoli.[4] Nämä Wagneriin liittyvät epäselvät kuolemat lyhyen ajan sisällä ovat herättäneet arveluita motiiveista. Toimittaja Julia Ioffen mukaan toimittajille on vaarallisinta asettua Putinin geopolitiikkaa vastaan.[70]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Koskinen, Matti: Venäläinen Wagner-ryhmä hoitaa valtion puolesta likaisia operaatioita – näin toimii yksityinen sodankäynti Ulkopolitiikka. 5.12.2019. Viitattu 6.1.2021.
  2. a b Lankinen, Jussi: Salamyhkäinen palkkasotilasyhtiö hoitaa Venäjän likaisia operaatioita ulkomailla – Wagner toimii sekä Venäjän että omien intressiensä mukaisesti Keski-Uusimaa. 2.1.2021. Viitattu 6.1.2021.
  3. Similä, Ville: Venäläisyhtiön palkkasoturit pakenevat Tripolista, sotapäällikkö Haftarin hyökkäys kuivumassa kokoon Helsingin Sanomat. 26.5.2020. Viitattu 24.6.2020.
  4. a b Vihonen, Elina: Palkka-armeijasta voi aina pestä kätensä: Wagner-ryhmä on Venäjälle edullinen tapa ulkoistaa ulkopolitiikkaa Turun Sanomat. 4.8.2018.
  5. Russian Mercenary Leader Attends Kremlin Banquet 15.12.2016. The Moscow Times. Arkistoitu .
  6. a b Gostev, Aleksandr & Coalson, Robert: Russia's Paramilitary Mercenaries Emerge From The Shadows Radio Free Europe / Radio Liberty. 16.12.2016. Viitattu 23.2.2018. (englanniksi)
  7. Wagner in the Kremlin 12.12.2016. Fontanka. Arkistoitu .
  8. a b Staff and agencies in Moscow: Russia’s Wagner Group opens defence tech centre in St Petersburg the Guardian. 4.11.2022. Viitattu 12.11.2022. (englanniksi)
  9. a b c d Oylupinar, Huseyin: Wagging “Wagner”: Genesis of a Russian Private Military Security Contractor 10.3.2022. Foreign Policy Institute. Arkistoitu .
  10. a b Sukhankin, Sergey: Russian PMCs in the Syrian Civil War: From Slavonic Corps to Wagner Group and Beyond 18.12.2019. The Jamestown Foundation. Arkistoitu .
  11. a b c d e f Kuczyński, Grzegorz: Putin’s Invisible Army 30.3.2018. Warsaw Institute. Arkistoitu .
  12. a b c What is Russia's Wagner Group of mercenaries in Ukraine? (Molkinon sijainti, GRU, Utkinin sotilasarvo, Mali) 5.4.2022. BBC.
  13. Klein, Margarete: Private military companies – a growing instrument in Russia’s foreign and security policy toolbox (PDF) Kesäkuu 2019. Hybrid CoE, Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus.
  14. a b Vasilyeva, Nataliya: Thousands of Russian private contractors fighting in Syria AP News. 12.12.2017. Viitattu 23.11.2019. (englanniksi)
  15. a b Dreyfus, Emmanuel: Private Military Companies in Russia: Not So Quiet on the Eastern Front? (PDF) (duuma s. 3, Sudan s. 11) 12.10.2018. Institut de Recherche Stratégique de l'Ecole Militaire.
  16. a b An ex-member of one of the world's most dangerous mercenary groups has gone public 6.6.2022. NPR.
  17. Yevgeniy Viktorovich Prigozhin FBI. Viitattu 6.7.2022.
  18. Toivonen, Janne: Eurooppa-kirje: Venäjän-pakotteet eivät ole paukkupanoksia vaan tekevät kipeää kaikille, ja siksi EU kiristää ruuvia vain jos on pakko 17.12.2021. Yle.
  19. L 445 I (PDF) (sivut 11, 14, 15) 13.12.2021. Euroopan unionin virallinen lehti.
  20. Answers to journalists’ questions following Direct Line 20.6.2019. Kremlin. Arkistoitu .
  21. Complaint filed in Moscow against Wagner paramilitary fighters, on behalf of Syrian victim 22.3.2021. International Federation for Human Rights.
  22. Wagner in Syria: Moscow court upholds decision in murder case, obstructing accountability 9.2.2022. International Federation for Human Rights.
  23. This secretive mercenary group has been accused of war crimes. Now it's fighting in Ukraine ABC News. 13.4.2022. Viitattu 13.11.2022. (englanniksi)
  24. The Moscow Times: Wagner Mercenary Group Opens Tech Center in St. Petersburg The Moscow Times. 4.11.2022. Viitattu 12.11.2022. (englanniksi)
  25. Russia's Wagner paramilitary group opens HQ in St Petersburg euronews. 4.11.2022. Viitattu 12.11.2022. (englanniksi)
  26. a b c Rabin, Alexander: Diplomacy and Dividends: Who Really Controls the Wagner Group? Foreign Policy Research Institute. 4.10.2019. Viitattu 29.7.2020. (englanniksi)
  27. Mackinnon, Amy: New Report Exposes Brutal Methods of Russia’s Wagner Group Foreign Policy. 11.6.2020. (englanniksi)
  28. Ukraine crisis: Military plane shot down in Luhansk 14.6.2014. BBC.
  29. Hrytsak: SBU uncovers involvement of Russian ‘Wagner PMC’ in destroying Il-76 in Donbas, Debaltseve events 7.10.2017. Kyiv Post.
  30. Haavisto, Antti: Palkka-armeijan joukkoja lähetetty Ukrainaan – kolme keskeistä uutista illalta ja yöltä Yle Uutiset. 29.3.2022. Viitattu 29.3.2022.
  31. Wagner private military contractors already dying in Ukraine - intelligence 8.3.2022. Ukrainska Pravda.
  32. Hakala, Pekka: Ukraina väittää surmanneensa ensimmäiset Lähi-idästä värvätyt taistelijat Itä-Ukrainassa 21.4.2022. Helsingin Sanomat. ”22 000 olisi ilmoittautunut Venäjän asevoimille ja 18 000 Wagner-palkkasotilas­yhtymälle, joka käyttää nykyisin nimeä Liga” Viitattu 22.4.2022.
  33. SOHR: Russia Recruits Thousands of Fighters in Syria for War in Ukraine 16.3.2022. SOHR.
  34. Syria to supply Russia with 40,000 mercenaries - Ukrainian Defense Min 17.3.2022. The Jerusalem Post.
  35. Boussel, Pierre: Syrian Mercenaries in Ukraine: Delusion or Reality? 23.6.2022. Carnegie Endowment for International Peace.
  36. Elina Saarilahti: Ukrainan väitetään iskeneen palkka-armeija Wagnerin päämajaan Itä-Ukrainassa (HS 16.8.2022 s. A 22) Helsingin Sanomat. 15.8.2022. Viitattu 16.8.2022.
  37. Kasperi Summanen: Venäjän propagandisti paljasti omien tukikohdan - Ukraina räjäytti Verkkouutiset. 15.8.2022. Viitattu 7.10.2022.
  38. CNN: Wagner-palkkasotilaiden taistelutahto Ukrainassa on alhainen Yle Uutiset. 12.2.2022. Viitattu 7.10.2022.
  39. Saskya Vandoorne,Melissa Bell,Joseph Ataman,Renee Bertini: Morale is plummeting in Putin's private army as Russia's war in Ukraine falters CNN. 7.10.2022. Viitattu 7.10.2022. (englanniksi)
  40. Ville Hardén: Wagner-ryhmän komentaja on kuollut Ukrainassa Itä-Savo. 2.10.2022. Viitattu 7.10.2022.
  41. Batanov, Vasiliy: Russia’s Wagner group fighters sighted in Syria RBC Magazine. 31.8.2016. Viitattu 23.2.2018. (englanniksi)
  42. Eerola, Antero: Salaperäinen ”Ryhmä Wagner” teki likaisen työn – Venäjällä palkkasotureita Syyriassa Iltalehti. 31.12.2016. Viitattu 23.2.2018.
  43. Summanen, Kasperi: Venäjän palkkasotilaista video raa’assa kidutussurmassa Verkkouutiset.fi. 21.11.2019. Viitattu 22.11.2019.
  44. Koskinen, Matti: Lehti: Syyriassa kuvatulla mestausvideolla esiintyy venäläisiä palkkasotureita Helsingin Sanomat. 21.11.2019. Viitattu 22.11.2019.
  45. Summanen, Kasperi: Venäjää puhuvat sotilaat mestaavat videolla – Näin Kreml selittää Verkkouutiset.fi. 24.11.2019. Viitattu 24.11.2019.
  46. a b Summanen, Kasperi: Näin eteni USA:n kommandojen ja Venäjän palkkasotilaiden verinen taistelu Syyriassa Verkkouutiset.fi. 25.5.2018. Viitattu 25.5.2018.
  47. Summanen, Kasperi: Venäjän ja USA:n taistelu Syyriassa: Ääninauhat paljastavat venäläisten rökäletappion Verkkouutiset.fi. 25.5.2018. Viitattu 25.5.2018.
  48. Myllyniemi, Timo: Näin amerikkalaiset tuhosivat venäläisten palkkasotilaiden armeijan Syyriassa Ilta-Sanomat. 25.2.2018. Viitattu 25.2.2018.
  49. Starr, Barbara & Browne, Ryan: US-led coalition strikes kill pro-regime forces in Syria CNN. 8.2.2018. Viitattu 26.5.2018. (englanniksi)
  50. Myllyniemi, Timo: Venäjä: Viisi venäläistä kuollut Yhdysvaltain koalition iskuissa Syyriassa Ilta-Sanomat. 15.2.2018. Viitattu 25.5.2018.
  51. Russia admits dozens of Russian casualties in Syria battle 20.2.2018. BBC.
  52. Halminen, Laura: Valko-Venäjä pidätti 33 Venäjän yksityisarmeija Wagnerin sotilasta – presidentti Lukašenka määräsi hätäkokouksen ja syyttää Venäjää vaalien häirinnästä Helsingin Sanomat. 29.7.2020. Viitattu 29.7.2020.
  53. a b Walsh, Declan: ‘From Russia With Love’: A Putin Ally Mines Gold and Plays Favorites in Sudan 5.6.2022. The New York Times. Arkistoitu 5.6.2022. Viitattu 6.7.2022.
  54. Halminen, Laura: Bellingcat: Venäläisten palkkasotilaiden pidätys Valko-Venäjällä viime vuonna oli Ukrainan tiedustelun juoni, joka meni pieleen Helsingin Sanomat. 18.11.2021.
  55. a b Walsh, Declan: Putin’s Shadow Soldiers: How the Wagner Group Is Expanding in Africa. The New York Times, 31.5.2022.
  56. ”Turist”. Andrey Batov (käsikirjoitus). 3xMedia, Vesta. 2021-11-06.
  57. Jarmala, Veikko: ”Venäjä palaa Afrikkaan” Verkkouutiset.fi. 18.8.2019. Viitattu 6.1.2021.
  58. Hakala, Pekka: Venäjä haastaa Ranskan vaikutusvallan Afrikassa – Venäjä lähetti 300 sotilasta varmistamaan sille suosiollisen vaalituloksen Keski-Afrikan tasavallassa Helsingin Sanomat. 16.12.2020. Viitattu 6.1.2021.
  59. STT: Keski-Afrikassa surmatut venäläisjournalistit tutkivat venäläistä palkka-armeijaa 1.8.2018. Turun Sanomat.
  60. Wagner Group Operations in Africa: Civilian Targeting Trends in the Central African Republic and Mali - Central African Republic | ReliefWeb reliefweb.int. Viitattu 12.11.2022. (englanniksi)
  61. Wagner Group: Why the EU is alarmed by Russian mercenaries in Central Africa BBC News. 19.12.2021. Viitattu 12.11.2022. (englanniksi)
  62. Mali's plan for Russia mercenaries to replace French troops unsettles Sahel 2.10.2021. BBC.
  63. Mali troops and suspected Russian fighters accused of massacre BBC News. 5.4.2022. Viitattu 12.11.2022. (englanniksi)
  64. US blames Russia's Wagner Group for worsening security in Mali France 24. 27.10.2022. Viitattu 12.11.2022. (englanniksi)
  65. Sudanese Government Denies Presence of Russian Mercenaries 22.3.2022. Bloomberg.
  66. Troika countries say Russian Wagner Group's activities in Sudan undermine rule of law 22.3.2022. AA.
  67. How Russian mercenaries colluded with Khartoum regime to exploit Sudan's gold RFI. 6.11.2022. Viitattu 12.11.2022. (englanniksi)
  68. ADF: Wagner Group Terrorizing Sudanese Gold Miners Africa Defense Forum. 19.7.2022. Viitattu 13.11.2022. (englanniksi)
  69. a b Heiskanen, Heikki: Palkkasoturit isänmaan asialla – Yksityinen venäläinen sotilasfirma Syyrian taisteluissa Yle Uutiset. 31.3.2016. Viitattu 23.2.2018.
  70. Isoniemi, Jaakko: Kolme venäläistä toimittajaa surmattiin Keski-Afrikassa – tutkivat Putinin salamyhkäistä Wagner-varjoarmeijaa Iltalehti. 2.8.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Wagner Group