Erikoisjoukko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakusana ”erikoisjoukot” ohjaa tänne. Erikoisjoukot on myös suomalainen televisiosarja.
Brittiläisiä SAS-erikoisjoukkojen sotilaita Pohjois-Afrikassa vuonna 1943.

Erikoisjoukko on asevoimien sotilasyksikkö tai poliisin yksikkö joka on koulutettu ja varustettu tavanomaisista operaatioista poikkeaviin tehtäviin. Erikoisjoukot suorittavat tehtäviä, joihin muilla joukoilla ei ole suorituskykyä tai joissa muiden joukkojen käyttö ei ole tarkoituksenmukaista.[1] Erikoisjoukkoja voidaan käyttää muun muassa kohteiden tiedusteluun, maalinosoituksiin, sekä rajoitettuihin hyökkäyksiin erityisesti vastustajan avainhenkilöstöä ja tietoliikenneyhteyksiä vastaan.[2] Muita tehtäviä voivat olla esimerkiksi terrorisminvastaiset operaatiot, sabotaasi ja panttivankien vapauttaminen. Erikoisjoukot koostuvat fyysisesti ja henkisesti kestävistä sotilaista, jotka kykenevät pitkäaikaiseen toimintaan pienryhmissä kaikissa olosuhteissa. Niiden toiminta perustuu hyvään koulutukseen, perusteelliseen tehtäviin valmistautumiseen sekä yllätykseen ja nopeuteen.[3]

Määritelmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erikoisjoukoille tunnusomaisia piirteitä ovat:[4]

  • Vapaaehtoisuus ja tiukat valintakokeet
  • Tavanomaisia joukkoja parempi fyysinen ja psyykkinen suorituskyky
  • Monipuolinen ja kova koulutus
  • Vaativat tehtävät

Usein termit erikoisjoukko ja eliittijoukko sekoitetaan virheellisesti keskenään. Nimitys eliittijoukko voidaan liittää sotilasyksikköön esimerkiksi taistelussa kunnostautumisen, poliittisten syiden tai tavallista kovemman koulutuksen perusteella. Termiä käytetään toisinaan esimerkiksi maahanlaskujoukoista, merijalkaväestä tai Ranskan muukalaislegioonasta. Eliittijoukoilla voi kuitenkin olla myös omat erikoisjoukkonsa.

Naton määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

”Erikoisjoukot ovat erikoistehtäviin tarkoitettuja, organisoituja, koulutettuja ja varustettuja joukkoja, joiden henkilöstö on valikoitu ja koulutettu toimimaan fyysisesti ja psyykkisesti vaativissa olosuhteissa ja jotka käyttävät tehtävien toteutukseen tavanomaisista joukoista poikkeavia tekniikoita ja menetelmiä.

Erikoisjoukkoja käytetään sotilasstrategisten tai operatiivisten tavoitteiden saavuttamiseksi rauhan, kriisien ja sodan aikana itsenäisesti tai yhteistoiminnassa muiden joukkojen kanssa.

Poliittiset ja sotilaalliset syyt saattavat edellyttää avointa, peitettyä tai salattua toimintatapaa ja mahdollisesti tavanomaisista operaatioista poikkeavan fyysisen sekä poliittisen riskin hyväksymistä.

Erikoisoperaatiot poikkeavat tavanomaisista operaatioista käytettävien toimintamenetelmien, itsenäisen toimintakyvyn, fyysisen ja poliittisen riskin osalta ja ne ovat yleensä toteutukseltaan epäsymmetrisiä. Erikoisjoukkojen ominaisuudet: nopeus, ketteryys, tarkkuus ja joustavuus poikkeavat tavanomaisten joukkojen ominaisuuksista. Keskeistä erikoisoperaatioissa on, että niillä pyritään strategisten tai kokonaisoperaation kannalta merkittävien tavoitteiden saavuttamiseen.” (Nato Special Operations Headquartes (NSHQ): Special Operation Task Grout (SOTG) Manual (Draft), 2014)

Karsinta ja koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erikoisjoukkoihin pyrkivien täytyy läpäistä vaativa valintaprosessi, jossa selvitetään kokelaan fyysiset valmiudet ja suoritetaan psykologiset testit. Hyväksytyksi tulevilta edellytetään fyysistä ja henkistä kestävyyttä, aloitekykyä, itseluottamusta sekä kykyä toimia monimutkaisissa tilanteissa väsyneinä ja kovan paineen alaisina. Alkukarsinnan läpäisseet aloittavat erikoisjoukkojen koulutuksen, jonka aikana karsinta usein jatkuu ja kokelas voidaan hylätä missä vaiheessa tahansa. Monissa koulutusprosesseissa suurin osa kokelaista karsiutuu koulutuksen aikana. Koulutukseen voi sisältyä muun muassa tiedustelua, ase- ja ampumakoulutusta, viestitekniikkaa, räjähteiden käsittelyä, selviytymistaitoja, lähitaistelua, lääkintätaitoja, laskuvarjohyppykoulutusta sekä toimintaa helikopterien, ajoneuvojen ja veneiden kanssa. Muita koulutuksen aiheita ovat muun muassa ilmatulenjohto, vapaat laskuvarjohypyt korkealta ja matalalta, köysilaskeutumiset ja vuorikiipeily. Merivoimien erikoisjoukot sekä osa muista erikoisjoukoista saavat myös taistelusukeltajakoulutuksen.[5] Erikoisjoukkojen sotilaan koulutus operatiiviseen valmiuteen kestää yleensä 2–3 vuotta, jota seuraa vielä jatkokoulutus.[6]

Tunnetuimpia erikoisjoukkoja ovat Britannian maavoimien SAS ja Yhdysvaltain laivaston Navy Seals, jotka ovat olleet esikuvina monien muiden maiden erikoisjoukoille. Useiden maiden asevoimissa jokaisella puolustushaaralla on omat erikoisjoukkonsa.

Asevoimien ohella myös muilla viranomaistahoilla, kuten poliisivoimilla tai rajavartiostolla, voi olla omia erikoisjoukkoja. Tunnettuja esimerkkejä ovat esimerkiksi Saksan rajavartioston GSG 9 ja Ranskan poliisivoimien GIGN.

Asevoimien erikoisjoukkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asevoimien erikoisjoukkoja maailmalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltain laivaston Navy SEAL -sotilaita.
Venäläisiä Spetsnaz-joukkoja Afganistanissa vuonna 1988.

Maailmalla tunnettuja asevoimien erikoisjoukkoja ovat muun muassa:

Suomen puolustusvoimien erikoisjoukot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen puolustusvoimilla on seuraavat erikoisjoukkoyksiköt:

Poliisien erikoisjoukot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliisien erikoisjoukkoja maailmalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SWAT-yksikön jäseniä.

Maailmalla tunnettuja poliisin erikoisjoukkoja ovat muun muassa:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kimmo Kinnunen & Kimmo Nordberg: Utin jääkärirykmentti. Jalkaväen vuosikirja 2017-2018, 2017. Jalkaväen säätiö.
  2. Pääesikunta/suunnitteluosasto: Kenttäohjesääntö, Yleinen osa, Puolustusjärjestelmän toiminnan perusteet, s. 84, 97. Edita Prima Oy, 2008.
  3. Markku Salomaa: Erikoisjoukot iskevät ensimmäisinä, s. 28. Docenco 2015.
  4. Mika Suokas: "Fyysisesti ja psyykkisesti kestävien erikoisjoukkosotilaiden koulutus", Jalkaväen vuosikirja XXVIII 2011-2012, s. 129–131. Jalkaväen säätiö 2011.
  5. Mike Ryan: Erikoisjoukot. readme.fi 2007.
  6. Arto Hildén: "Erikoisjoukkojen käyttö uudistetussa taistelutavassa". Jalkaväen vuosikirja 2013-2014, 2013. Jalkaväen säätiö.
  7. Jarmo Huhtanen: Suomen erikoisjoukot pidetään piilossa julkisuudelta Helsingin Sanomat 7.3.2015. Viitattu 6.11.2020.
  8. Jarmo Huhtanen: Suomen erikoisjoukot pidetään piilossa julkisuudelta Helsingin Sanomat 7.3.2015. Viitattu 6.11.2020.
  9. Erikoisrajajääkärikoulutus Rajavartiolaitos. Arkistoitu 30.11.2020. Viitattu 6.11.2020.
  10. Rajavartiolaitoksen valmiusjoukkueet Rajavartiolaitos. Arkistoitu 30.11.2021. Viitattu 30.11.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]