Erikoisjoukko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Brittiläisiä SAS -erikoisjoukkojen sotilaita Afrikassa vuonna 1943.

Erikoisjoukko on asevoimien sotilasyksikkö, joka eroaa tehtäviensä ja toimintatapojensa vuoksi tavanomaisista joukko-osastosta. Erikoisjoukkoja käytetään vaativiin tiedustelutehtäviin ja iskuosastotoimintaan. Muita tehtäviä voivat olla esimerkiksi sissitoiminta, terrorismin vastaiset operaatiot ja panttivankien vapauttaminen. Erikoisjoukot koostuvat fyysisesti ja henkisesti kestävistä sotilaista, jotka kykenevät pitkäaikaiseen toimintaan pienryhmissä kaikissa olosuhteissa. Erikoisjoukkojen toiminta perustuu hyvään koulutukseen, perusteelliseen tehtäviin valmistautumiseen sekä yllätykseen ja nopeuteen.[1]

Määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erikoisjoukoille tunnusomaisia piirteitä ovat:[2]

  • Vapaaehtoisuus ja tiukat valintakokeet
  • Tavanomaisia joukkoja parempi fyysinen ja psyykkinen suorituskyky
  • Monipuolinen ja kova koulutus
  • Vaativat tehtävät

Usein termit erikoisjoukko ja eliittijoukko sekoitetaan virheellisesti keskenään. Nimitys eliittijoukko voidaan liittää johonkin konventionaaliseen sotilasyksikköön esimerkiksi taistelussa kunnostautumisen tai tavallista kovemman koulutuksen perusteella. Tällaisia joukkoja ovat esimerkiksi maahanlaskujoukot ja merijalkaväki (joilla molemmilla on toki omat erikoisjoukkonsa).

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erikoisjoukkoihin pyrkivien täytyy läpäistä vaativa valintaprosessi, jonka aluksi selvitetään kokelaan fyysiset valmiudet ja suoritetaan psykologiset testit. Hyväksytyksi tulevilta edellytetään fyysistä ja henkistä kestävyyttä, aloitekykyä, itseluottamusta sekä kykyä toimia monimutkaisissa tilanteissa väsyneinä ja kovan paineen alaisina. Alkukarsinnan läpäisseet aloittavat erikoisjoukkojen koulutuksen, jonka aikana karsinta jatkuu ja kokelas voidaan hylätä missä vaiheessa tahansa. Yleensä 80-90 prosenttia kokelaista karsiutuu valintaprosessin aikana. Koulutukseen sisältyy muun muassa aseiden käsittely, viestitekniikka, räjähteiden käsittely, tarkka-ammunta, lähitaistelu, lääkintätaidot, toiminta helikopterien, ajoneuvojen ja veneiden kanssa, sekä taktinen tiedustelu. Muita koulutuksen aiheita ovat muun muassa ilmatoiminnan tulenjohto, vapaat laskuvarjohypyt korkealta ja matalalta, köysilaskeutumiset ja vuorikiipeily, sekä selviytymistaidot. Merivoimien erikoisjoukot ja osa muistakin erikoisjoukoista saa myös taistelusukeltajakoulutuksen.[3]

Tunnetuimpia erikoisjoukkoja ovat Britannian maavoimien SAS ja Britannian merivoimien SBS, jotka ovat olleet esikuvina monien muiden maiden erikoisjoukoille. Useiden maiden asevoimissa jokaisella puolustushaaralla on omat erikoisjoukkonsa.

Asevoimien ohella myös muilla viranomaistahoilla, kuten poliisivoimilla tai rajavartiostolla, voi olla omia erikoisjoukkoja. Tunnettuja esimerkkejä ovat esimerkiksi Saksan rajavartioston GSG 9 ja Ranskan poliisivoimien GIGN.

Asevoimien erikoisjoukkoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asevoimien erikoisjoukkoja maailmalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäläisiä Spetsnaz-joukkoja Afganistanissa vuonna 1988.

Maailmalla tunnettuja asevoimien erikoisjoukkoja ovat muun muassa:

Suomen puolustusvoimien erikoisjoukot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen puolustusvoimilla on seuraavat erikoisjoukkoyksiköt:

  • Merivoimat
    • Sukeltajakoulu (SUKK) kouluttaa varusmiehiä ja kantahenkilökuntaa sukeltajiksi. Sukeltajakoulussa annetaan erikoiskoulutusta taistelusukeltaja- ja raivaajasukeltajalinjalla.
    • Erikoistoimintaosasto (ETO) koostuu palkatusta sotilashenkilöstöstä.[6]
  • Puolustusvoimat
    • Elektronisen sodankäynnin keskus (ELSOK) kouluttaa elektronisten järjestelmien tiedusteluun ja häirintään.[7]

Poliisien erikoisjoukot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliisien erikoisjoukkoja maailmalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SWAT-yksikön jäseniä.

Maailmalla tunnettuja poliisin erikoisjoukkoja ovat muun muassa:

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Markku Salomaa: Erikoisjoukot iskevät ensimmäisinä, s. 28. Docenco 2015.
  2. Mika Suokas: "Fyysisesti ja psyykkisesti kestävien erikoisjoukkosotilaiden koulutus", Jalkaväen vuosikirja XXVIII 2011-2012, s. 129-131. Jalkaväen säätiö 2011.
  3. Mike Ryan: Erikoisjoukot. readme.fi 2007.
  4. Suomen erikoisjoukot pidetään piilossa julkisuudelta Helsingin Sanomat 7.3.2015.
  5. NLBG Erikoisoperaatio-osasto Puolustusvoimat. Viitattu 22.12.2010. fi
  6. Suomen erikoisjoukot pidetää piilossa julkisuudelta Helsingin Sanomat 7.3.2015.
  7. Elektronisen sodankäynnin koulutus Puolustusvoimat. Viitattu 21.4.2015.
  8. Erikoisrajajääkärikoulutus Rajavartiolaitos. Viitattu 3.5.2015.