Palkka-armeija
Palkka-armeija ((englanniksi) Private military company, PMC) tarkoittaa armeijaa, joka ottaa osaa sotatoimiin rahallista korvausta vastaan pääasiassa yksityisten intressien vuoksi ilman erityistä ideologista, poliittista tai kansallista motiivia. Palkka-armeijan sotilaat ovat palkkasotilaita. Palkkasotilas ei ole sama asia kuin ammattisotilas, joka palvelee vakinaisessa sotaväessä ammatikseen saaden siitä palkkaa.
Vakinaisista sotaväen sotilaista koostuvaa armeijaa kutsutaan ammattiarmeijaksi.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suuren Pohjan sodan jälkeen 1700-luvun Euroopassa palkka-armeijan käyttöä rajoittivat sen kalleus suhteessa käytettävissä olleisiin resursseihin ja sen tehottomuus. Pelkästään rahasta palvelevien ja usein väkisin värvättyjen sotilaiden taistelumoraalia oli vaikea pitää yllä, ja komentajien painajaisena oli sotilaiden karkaaminen. Palkka-armeijaan liittyneiden ongelmien seurauksena käytössä oli rajoitetun sodan oppi, jonka mukaan aseiden käytölle asetettiin vain suppeita tavoitteita. Armeijaa käytettiin myös säästeliäästi itse taistelutilanteissa, ja sen tehtäviä haluttiin keventää diplomatian avulla.[1]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Männikkö, Matti: Valistuksen aikakausi, s. 574. Teoksessa Maailmanhistorian pikkujättiläinen. WSOY, 2006. ISBN 978-951-0-30602-4