Puolisotilaalliset joukot

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Puolisotilaallinen joukko on siviileistä koostuva, sotilaallisesti järjestynyt ja koulutettu yksikkö. Siitä käytetään myös nimitystä paramilitääri, paramilitaari tai miliisi. Suomessa toimivia puolisotilaallisia joukkoja ovat Suomen Rajavartiolaitos ja poliisin Valmiusyksikkö Karhu. Puolisotilaalliset joukot voivat olla osa valtion turvallisuustoimia tai itsenäisesti toimivia ryhmiä. Myös jotkin terroristiryhmät toimivat puolisotilaallisesti, kuten myös kapinalliset. Myös yksityisarmeijat kuuluvat joukkoon.

Valtioiden puolisotilaalliset organisaatiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltalainen poliisin SWAT-erikoisjoukko Oregonista.

Puolisotilaalliset joukot voivat olla sissejä tai hallituksien luomia joukkoja turvallisuuden takaamiseksi. Osa puolisotilaallisista yksiköistä on kommandoyksikköjä, jotka taistelevat armeijan ulkopuolella (esimerkiksi poliisin erikoisosastot). Osa taas on sotilaallisesti järjestettyjä joukkoja, joita ei kuitenkaan ole tarkoitettu taistelemaan. Yleensä puolisotilaalliset yksiköt ovat kevyesti aseistettuja.

Sodan aikana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtion puolisotilaalliset joukot, kuten poliisin erikoisryhmät, voidaan asettaa konflikteissa armeijan alaisuuteen ja käskyvaltaan. Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaan tästä on informoitava taistelun muita osapuolia. Useissa maissa puolisotilaalliset valtion työntekijät katsotaan sotilaiksi tämän jälkeen. Jotkin valtiot, kuten Saksa, katsovat rajavartiolaitoksen työntekijöiden olevan sotilaita automaattisesti sodan syttyessä. Espanja katsoo puolisotilaallisen kansalliskaartin kuuluvan armeijaan sodan syttyessä.[1]

Natsi-Saksan kenraalieversti von Falkenhorst tapaamassa Jatkosodan aikana puolisotilaallisen Lotta Svärdin jäseniä

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa toimivia puolisotilaallisia joukkoja ovat Suomen Rajavartiolaitos ja poliisin Valmiusyksikkö Karhu.

Lakkautettuihin Suomessa toimineisiin puolisotilaallisiin joukkoihin kuului muun muassa Lotta Svärd.

Muualla maailmalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvalloissa puolisotilaallisia joukkoja on muun muassa Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:lla ja poliisien SWAT-erikoisjoukoissa.

Yksityisarmeijat ja kapinalliset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisällissodat ja vallankaappausyritykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet puolisotilaalliset järjestöt ovat tulleet kuuluisiksi tekemistään ihmisoikeusrikoksista, kuten serbien četnikit ja hutujen Interahamwe. Latinalaisen Amerikan sotilasdiktatuureissa toimi esim. 1970-luvulla kuolemanpartioita, jotka taistelivat kommunistisissejä ja muuta oppositiota vastaan. Vuonna 2011 alkaneen Syyrian sisällissodan hallitusta tukevat shahibat ovat puolisotilaallisia joukkoja.

Yksityiset palkka-armeijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Palkka-armeija

Yhdysvallat on palkannut yksityisiä palkka-armeijoita muun muassa lähi-idän konfliktialueille.

Terroristiryhmät ja muut aseelliset ryhmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvalloissa toimi 2010-luvulla noin kolme sataa aseistettua puolisotilaallista valtiota vastustavaa ryhmää. Southern Poverty Law Centerin mukaan vuonna 2011 aseistettuja puolisotilaallisia yksityisarmeijoita oli 334. Vuonna 2016 niiden määrä oli 276.[2] Koronaviruspandemian aikana vuonna 2020 ryhmien määrä kasvoi 566:een.[3]

Puolisotilaallisia järjestöjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Customary IHL - Practice Relating to Rule 4. Definition of Armed Forces ihl-databases.icrc.org. Viitattu 3.3.2021.
  2. Antigovernment militia groups grew by more than one-third in last year Southern Poverty Law Center. Viitattu 3.3.2021. (englanniksi)
  3. New SPLC Analysis: The 566 Extreme Antigovernment Groups Nationwide Pose A Grave Threat to National Security Southern Poverty Law Center. Viitattu 3.3.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]