Espanjan kansalliskaarti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kansalliskaartin partiovene Nerviónjoella Bilbaossa.
Kansalliskaartin toimi- ja asuintiloja Barakaldon kunnassa Baskimaalla.

Espanjan kansalliskaarti (esp. Guardia Civil) on sotilaallisesti järjestetty ja Espanjan asevoimiin kuuluva, pääasiassa poliisitehtäviä hoitava, santarmilaitos, jolla on sekä sotilas- että siviilitoimintoja. Se perustettiin kuningatar Isabella II:n kaudella ensimmäisen karlistisodan jälkeen vuonna 1844 turvaamaan Pyreneiden rajavyöhykettä.

Guardia Civil työllistää nykyään noin 73 000 henkilöä. Sen päätehtäviä ovat terrorismin vastainen toiminta sekä rajavyöhykkeiden, moottoriteiden, satamien ja rannikkoalueiden valvonta. Tämän toiminnan tehostamiseksi Guardia Civilillä on käytössään aseistettuja helikoptereita ja nopeita partioveneitä. Organisaatioon kuuluu myös erityinen vero-osasto, jonka tehtävänä on ehkäistä salakuljetusta, huumekauppaa, petoksia ja muita verorikoksia. Guardia Civil on yksi baskiseparatistijärjestö ETA:n iskukohteista, ja useita sen jäseniä on kuollut järjestön pommi-iskuissa.

Kansalliskaarti jakautui lähes tasaisesti kahtia kansallisten ja tasavaltalaisten välillä Espanjan sisällissodan aikana. Vangiksi jääneet tasavaltalaiset kansalliskaartin komentajat joutuivat sodan jälkeen sotatuomioistuinten eteen ja teloitettiin. Sodan jälkeen karabinieerit (carabineros) yhdistettiin kansalliskaartiin, jonka tehtävänä caudillo Francisco Francon diktatuurin aikana oli turvata järjestelmää. Se toimi erityisesti syrjäisissä paikoissa ja maaseudulla, mikä mahdollisti kansalliskaartin väkivaltaiset väärinkäytökset. Francon ajan kansalliskaartia on syytetty kidutuksista, poliisiväkivallasta ja julmuuksista. Erityisesti Garcia Lorcan runot vaikuttivat mielikuvaan kansalliskaartista kovakätisenä poliisivoimana.

Francon diktatuurin aikana kansalliskaartilaiset olivat keskeinen tuki hallinnolle. Francon kuoleman jälkeen ja Espanjan demokratiaan ja perustuslailliseen monarkiaan siirtymisen aikana (La Transición) kansalliskaartilaisten parissa säilyi tuki francolaisen järjestelmän säilyttämiselle. Historiankirjoihin jäänyt tapahtuma oli myös Guardia Civilin everstiluutnantti Antonio Tejeron johtama vallankaappausyritys kesken Espanjan edustajainhuoneen istunnon 23. helmikuuta 1981.

Koska kansalliskaarti on osa sotalaitosta, sen jäsenillä ei ole oikeutta liittyä ammattiliittoihin, toisin kuin Policía Nacionalin jäsenillä. Useat Guardia Civilin jäsenistä perheinensä asuvat varuskunnissa.

Kansalliskaartiin verrattavissa olevia santarmiorganisaatioita ovat muun muassa Italian Carabinieri ja Ranskan Gendarmerie.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Guardia Civil.