Rasmus Paludan

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rasmus Paludan
Paludan vuonna 2019.
Paludan vuonna 2019.
Henkilötiedot
Syntynyt2. tammikuuta 1982 (ikä 41)
Kansalaisuus tanskalais-ruotsalainen
Ammatti asianajaja, poliitikko
Poliitikko
Puolue Stram Kurs
Asema Stram Kursin puheenjohtaja (2017–)
Koulutus Kööpenhaminan yliopisto (cand.jur.), teologian opiskelija
Aiheesta muualla
rasmuspaludan.dk

Rasmus Paludan (s. 2. tammikuuta 1982) on tanskalainen asianajaja ja vuonna 2017 perustamansa äärioikeistolaisen Stram Kurs -puolueen puheenjohtaja.[1] Vuodesta 2020 hänellä on ollut myös Ruotsin kansalaisuus, jonka hän haki saatuaan ensin tanskalaisena kahden vuoden maahantulokiellon Ruotsiin.[2]

Paludan nousi julkisuuteen Youtube-kanavansa avulla.[3]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rasmus Paludan on kolmilapsisen perheen esikoinen. Hän suoritti oikeustieteen kandidaattitutkinnon (cand.jur., alempi korkeakoulututkinto) Kööpenhaminan yliopistossa ja perusti sen jälkeen oman asianajotoimiston.[4] Syksyllä 2022 Palidan aloitti teologian opinnot Kööpenhaminan yliopistossa. Sitä ennen hän oli perustanut oman kirkon (Sankt Jakob Maurerdræberens Kirke) ja ryhtynyt sen arkkipiispaksi.[5][6] Omien sanojensa mukaan hän ei ole liittymässä Tanskan kansankirkkoon tai ole opiskelemassa sen papiksi.[6]

Paludan aloitti poliittisen toimintansa vuonna 2003, jolloin hän liittyi sosiaaliliberaalin Radikale Venstre -puolueen nuorisosiipeen. Hän perusti Stram Kurs -puolueen vuonna 2017, jolloin hänet oli erotettu Nye Borgerlige -puolueesta lausuntojensa vuoksi. Paludan oli liittynyt Nye Borgerlige -puolueeseen aiemmin samana vuonna.[4]

Poliittiset näkemykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paludan haluaa kieltää islamin Tanskassa ja rajata Tanskan kansalaisuuden niille, jotka ovat saaneet sen vanhemmiltaan.[1] Hän kannattaa rotuoppia ja haluaa luoda Tanskasta etnisesti tanskalaisen valtion karkottamalla jopa puoli miljoonaa ihmistä[3].

Koraanien polttaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paludan on usein polttanut Koraaneja, mikä on aiheuttanut mellakoita. Elokuussa 2020 Ruotsin poliisi kielsi häneltä maahantulon, koska hänen katsottiin muodostavan uhkan yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle[7]. Hänen puoluetoverinsa kuitenkin toteuttivat Koraanien polttamisen Malmössä, ja seurauksena oli vastamielenosoittajien ja poliisin välisiä yhteenottoja[8]. Maahantulokiellon jälkeen Paludan haki Ruotsin kansalaisuutta ja sai sen, sillä hänen isänsä on ruotsalainen[2]. Huhtikuussa 2022 Paludan poltti Koraaneja Ruotsissa Rinkebyssä[9]. Samana päivänä hänellä piti olla tilaisuus Örebrossa, joka kuitenkin peruttiin, kun häntä vastustamaan tulleet ihmiset heittivät poliiseja kivillä ja polttivat poliisiautoja[10][11].

Vaikutus Ruotsin ja Turkin suhteisiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paludan polttamassa Koraania Turkin suurlähetystön lähellä tammikuussa 2023. Tapaus sai suurta huomiota ja vaikeutti entisestään Ruotsin liittymisprosessia Natoon.

Paludan poltti jälleen Koraanin mielenosoituksessa Tukholmassa Turkin suurlähetystön lähellä 21. tammikuuta 2023. Paludan piti lähes tunnin mittaisen puheen, jossa hän arvosteli islamia, Ruotsin maahanmuuttopolitiikkaa, Natoa, Turkkia ja Turkin presidenttiä Recep Tayyip Erdoğania. Hän teki profeetta Muhammedista karikatyyrin ennen Koraanin polttamista. Paikalla oli vain noin sata ihmista, mutta tilaisuus sai suurta huomiota mediassa. Tapahtunutta kommentoivat Turkin presidentinkanslian edustaja İbrahim Kalın, Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu ja MHP-puolueen edustaja. Ruotsin puolustusministerin Pål Jonsonin vierailu Turkkiin peruutettiin mielenilmauksen vuoksi.[12][13] Paludanin teko tapahtui tilanteessa, jossa Turkki oli asettunut poikkiteloin Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyden tielle. Recep Tayyip Erdoğanin johtaman AKP-puolueen liittolaisen, MHP-puolueen puheenjohtajan Devlet Bahçelin mukaan se, että Ruotsi antoi luvan Koraanin polttamiselle, ”ei ole vain skandaali, vaan myös esimerkki barbaarisuudesta ja ilkivallasta”. Bahçeli nosti samassa yhteydessä esille edellisellä viikolla sattuneen tapauksen, jossa Erdoğania esittänyt nukke oli nostettu jaloistaan roikkumaan kurdien järjestämässä mielenosoituksessa Tukholmassa. Tällä oli viitattu Italian diktaattorin Benito Mussolinin kohtaloon vuonna 1945. Tapauksen vuoksi Suomen eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen ja Ruotsin valtiopäivien puhemiehen Andreas Norlénin suunniteltu vierailu Turkissa oli peruttu. Bahçeli ilmoitti, ettei Turkin parlamentti ”näissä olosuhteissa” hyväksy Ruotsin Nato-jäsenyyttä.[14] Paludanin teon seurauksena järjestettiin mielenosoituksia Ruotsin konsulaatin edustalla Istanbulissa ja Ruotsin suurlähetystön edustalla Ankarassa. Istanbulissa mielenosoittajat polttivat Ruotsin lipun ja yrittivät tunkeutua sisään konsulaattiin.[15] Jo ennen Paludanin tekoa Recep Tayyip Erdoğan oli vaatinut Suomea ja Ruotsia luovuttamaan Turkkiin yli sata ”terroristeiksi” luokiteltua henkilöä.[16]

Pari päivää suorittamansa Koraanin polttamisen jälkeen antamassaan haastattelussa Paludan sanoi yllättyneensä tekonsa herättämästä laajasta huomiosta Turkissa ja muualla islamilaisessa maailmassa. Hän kiisti, että teolla olisi ollut yhteyttä Ruotsin Nato-hakemukseen. Paludan sanoi saaneensa sen jälkeen entistä enemmän ja aiempaa rajumpia tappouhkauksia etenkin sosiaalisessa mediassa, mutta ei myöntänyt katuvansa tekoaan.[17] Aftonbladetin mukaan Paludanin teko nostatti Ruotsin vastaisia mielenosoituksia myös muun muassa Irakissa, Afganistanissa ja Pakistanissa. Indonesian hallitus kutsui Ruotsin suurlähettilään puhutteluun.[18][19]

Dagens Nyheter kirjoitti 24. tammikuuta, ettei Paludan ollut toiminut yksin, vaan hän oli saanut idean ja rahallista tukea ilmauksensa toteuttamiseen toimittaja Chang Frickiltä sekä eräältä toiselta toimittajalta. Frick on äärioikeistolaisen Nyheter i dag -lehden perustajajäsen ja on työskennellyt sen päätoimittajana. Syre-lehden saamien tietojen mukaan Frick oli maksanut mielenosoituksen jäjestämiseen vaadittavan noin 30 euron lupamaksun. Frick on lisäksi tunnettu ruotsidemokraattien verkkokanavan Riksin juontajana. Ruotsidemokraatit on puolueena sanoutunut jyrkästi irti Paludanin mielenosoituksesta. Dagens Nyheterin mukaan Frick on myös toiminut vapaana juontajana venäläisen Russia today -propagandakanavan tytäryhtiölle. Frick oli noussut Venäjä-yhteyksiensä vuoksi otsikoihin jo vuonna 2019, kun hän oli yhdysvaltalaisessa The New York Timesissa vitsaillut ”todellisen pomonsa olevan Putin”.[20][21] Venäjän ulkoministeriö kommentoi väitettä Venäjän osuudesta ja piti sitä paikallisten propagandistien absurdina valeuutisena.[22]

Myöhemmin useat turkkilaiset ja arabilehdet kertoivat että Ruotsin poliisi kielsi arabimieheltä Tooran polttamisen, jonka suunniteltiin tapahtuvan Israelin suurlähetystön edessä. Tarkoitus oli kiinnittää huomiota Ruotsin viranomaisten kaksoisstandardeihin.[23][24][25] [26]

Turkkilainen Hürriyet-lehti ylisti Suomea ja pääministeri Marinia pragmaattisuudesta ja siitä että Suomessa Koraanin häpäisy on laitonta ja siitä voidaan tuomita jopa kuuden kuukauden vankeusrangaistus.[27]

Tuomiot ja kohut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paludan tuomittiin heinäkuussa 2019 kahden viikon ehdolliseen vankeuteen Youtube-videosta, jossa hän oli muun muassa väittänyt useimpien mustien eteläafrikkalaisten älykkyysosamäärän olevan alle 70.[28] Kesäkuussa 2020 hänet tuomittiin kuukaudeksi ehdottomaan ja kahdeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen muun muassa kunnianloukkauksesta sekä hengenvaaran aiheuttamisesta[29]. Paludan sai lisäksi 40 000 kruunua (noin 5 400 euroa) sakkoja, ja häneltä kiellettiin asianajajan ammatin harjoittaminen kolmeksi vuodeksi[30].

Vuonna 2013 Paludan sai viiden vuoden pituisen lähestymiskiellon vainottuaan usean vuoden ajan toista Kööpenhaminan yliopiston opiskelijaa. Kaksi vuotta myöhemmin hän sai sakkoja uhattuaan tapausta hoitanutta poliisia.[31]

Syksyllä 2021 Ekstra Bladet -lehti paljasti Paludanin käyneen Discord-palvelussa keskusteluja rankoista homoseksifantasioista 13-17-vuotiaiden alaikäisten käyttäjien kanssa.[32]

Suojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paludanilla on ympärivuorokautinen poliisin suojelu. Tanskan yleisradioyhtiö DR kertoi kesäkuussa 2019, että Paludanin henkilökohtainen suojelu ja hänen puolueensa vaalikampanjan suojelu oli maksanut sinä vuonna veronmaksajille jo yli sata miljoonaa kruunua (noin 13,5 miljoonaa euroa).[33]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Overblik: Stram Kurs vil lede landet og forbyde islam Jyllands-Posten. 7.5.2019. Viitattu 16.4.2022. (tanskaksi)
  2. a b Åkesson, Lovisa & Nordblad, Viktor: Rasmus Paludan begär skadestånd av Sverige Kvällsposten. 9.10.2020. Viitattu 16.4.2022. (ruotsiksi)
  3. a b Extremhögern redo ta plats i Danmarks finrum Aftonbladet. 3.6.2019. Viitattu 16.4.2022. (ruotsiksi)
  4. a b Koraaneja polttanut äärioikeistopoliitikko Rasmus Paludan ehdolle Ruotsin valtiopäivävaaleissa 20.4.2022. MTV Uutiset.
  5. Nicklas Krarup: Paludan begynder på nyt studie: Vil ikke være uvidende Ekstra Bladet, ekstrabladet.dk. 20.8.2022. Viitattu 26.1.2023. (tanskaksi)
  6. a b Kirkerne i Oslo skruer ned for varmen (Rasmus Paludan er optaget på teologistudiet (pikku-uutisen väliotsikko)) kirke.dk. 21.9.2022. Viitattu 26.1.2023. (tanskaksi)
  7. Beslutet att avvisa Rasmus Paludan var rätt Polisen. 9.10.2020. Ruotsin poliisi. Viitattu 16.4.2022. (ruotsiksi)
  8. Flemmich, Josefin: Koranbränning ledde till våldsamt upplopp i Malmö Svenska Yle. 16.4.2022. (ruotsiksi)
  9. Tumultartade scener i Rinkeby efter koranbränning Sveriges Radio P4 Stockholm. 15.4.2022. Viitattu 16.4.2022. (ruotsiksi)
  10. 12 po­lii­sia louk­kaan­tui Örebron mel­la­kois­sa Kaleva. 16.4.2022. Viitattu 16.4.2022.
  11. Kaos i Örebro Aftonbladet. 15.4.2022. Viitattu 16.4.2022. (ruotsiksi)
  12. Äärioikeistolaispoliitikko poltti Koraanin Turkin suurlähetystön lähellä Tukholmassa Ilta-Sanomat. 21.1.2023. Viitattu 22.1.2023.
  13. Ina Kauppinen: Erdoganin liittolainen jyrähti: Ei Ruotsin Nato-hakemukselle Ilta-Sanomat. 21.1.2023. Viitattu 22.1.2023.
  14. Kauppinen, Ina: Erdoğanin liittolainen jyrähti: Ei Ruotsin Nato-hakemukselle 21.1.2023. Ilta-Sanomat.
  15. Burtsoff, Petri: Turkissa vihaiset mielenosoittajat polttivat Ruotsin lipun ja sabotoivat Ruotsin konsulaattia 22.1.2023. Yle Uutiset.
  16. Eklund, Ville: Koraani paloi Ruotsissa poliisin vartioimana – miten suuttunut Turkki vastaa? 21.1.2023. MTV Uutiset.
  17. Naski, Meri: Nyt puhuu Ruotsin koraaninpottaja: Ei mennyt kuten piti 23.1.2023. Iltalehti.
  18. Tapiola, Paula: Koraanin poltto Ruotsissa kuohuttaa eri puolilla maailmaa 24.1.2023. Yle.
  19. Nordenskiöld, Tomas: Regeringens oro: Mer än bara Nato på spel 24.1.2023. Expressen.
  20. Kirjonen, Leo: Ruotsin koraaninpoltossa jäljet johtavat Venäjän suuntaan 25.1.2023. Iltalehti.
  21. Paludan: ”Deras idé att jag skulle bränna koranen” 24.1.2023. Dagens Nyheter.
  22. https://mid.ru/ru/press_service/publikacii-i-oproverzenia/oproverzenia1/nedostovernie-publikacii/1852244/?lang=en
  23. Man prevented from desecrating Torah outside Israeli embassy in Sweden despite Quran burning incidents 28.1.2023. The New Arab. Viitattu 28.1.2023. (englanniksi)
  24. Swedish authorities stop planned Torah burning 28.1.2023. Jordan News. Viitattu 28.1.2023. (englanniksi)
  25. Swedish authorities prevent Torah burning incident in front of Israeli Embassy in Stockholm - Israel envoy 27.1.2023. Anews. Viitattu 28.1.2023. (englanniksi)
  26. Sweden’s hypocrisy exposed as protest outside Israeli embassy averted 28.1.2023. TRT World. Viitattu 28.1.2023. (englanniksi)
  27. Himanen, Jari: Sanna Marinin ”kylmäverisyyttä” ylistetään Turkissa: Ei suostu hylkäämään Ruotsia 1.2.2023. Iltalehti. Viitattu 1.2.2023.
  28. Mortensen, Mikkel Walentin & Søndberg, Astrid: Landsretten stadfæster: Rasmus Paludan dømt for racisme TV2 Nyheder. 4.7.2019. Viitattu 16.4.2022. (tanskaksi)
  29. Dansk högerextrem partiledare får fängelse Aftonbladet. 25.6.2020. Viitattu 16.4.2022. (ruotsiksi)
  30. Palomäki, Janne: Tanskan äärioikeistopuolueen johtaja tuomittiin vankilaan Iltalehti. 25.6.2020. Viitattu 16.4.2022.
  31. Ung mand blev i flere år chikaneret af Rasmus Paludan. En dag dukkede partilederen op med et kamera i mandens barndomsby 15.5.2019. Berlingske Tidende. Viitattu 19.4.2022. (tanskaksi)
  32. - Jeg synes ikke det er så slemt 27.8.2021. Ekstra Bladet. Viitattu 19.4.2022. (tanskaksi)
  33. Toft, Emma: Politiet har brugt over 100 millioner på at beskytte Paludan i år Danmarks Radio. 11.6.2019. Viitattu 16.4.2022. (tanskaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]