Nye Borgerlige
| Nye Borgerlige | |
|---|---|
|
|
|
| Perustettu | 2015 |
| Puheenjohtaja | Lars Boje Mathiesen |
| Ideologia | |
| Poliittinen kirjo | oikeisto, äärioikeisto |
| Kansankäräjät[1] |
3 / 179 |
| Euroopan parlamentti[2] |
0 / 14 |
| Alueet |
8 / 205 |
| Kunnat |
46 / 2 436 |
| Nuorisojärjestö | Nye Borgerliges Ungdom |
| Kotisivu |
nyeborgerlige |
.jpg)
.jpg)
Nye Borgerlige on tanskalainen puolue. Se on kertonut kannattavansa tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa ja libertaarista talouspolitiikkaa Tanskan kansanpuolueeseen verrattuna. Puolueen puheenjohtaja Pernille Vermund on syyttänyt kansanpuoluetta sosiaalidemokraattisesta talouspolitiikasta. Nye Borgerligen keskeiset teemat ovat tiukka maahanmuuttopolitiikka, verojen alentaminen sekä Euroopan unionista ja kansainvälisistä sopimuksista eroaminen.[3]
Periaatteet ja politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nye Borgerlige harjoittaa liberaalia talouspolitiikka ja rajoittavaa maahanmuuttopolitiikkaa. Puolue sijoittuu poliittiseen oikeistoon. Periaateohjelmansa mukaan puolue yhdistää klassisen konservatiivisen arvopolitiikan porvarillisen talouspolitiikkaan vastustaen tanskalaisten itsemääräämisoikeutta rajoittavia yleissopimuksia ja valtiosopimuksia. Puolueen viisi periaatetta ovat vahva ja kulttuurinen arvoyhteisö, vähemmän valtiota – enemmän ihmisiä, jaettu vastuu yhteiskunnan heikoimmista, luonnonarvojen kohtuullinen suojelu, sekä vapaus, kansanvalta ja kansallinen itsemääräämisoikeus.[4]
Maahanmuuttopolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nye Borgerlige on halunnut vastaanottaa pakolaisia vain Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestön kiintiöpakolaisohjelman kautta. Puolue on halunnut Tanskaan vain sellaisia maahanmuuttajia, joilla on työ. Puolue on myös vaatinut eri palkkavaatimuksia ihmisille näiden alkuperämaan mukaisesti. Nye Borgerlige on halunnut rajoittaa Tanskan kansalaisuuden vain ihmisille, jotka tuovat yhteiskuntaan posiitivisen panoksen ja joilla on halua ja kykyä kotoutua. Puolue on myös halunnut enimmäisrajan vuoden aikana myönnetyille Tanskan kansalaisuuksille. Myönnetyt kansalaisuudet pitäisi puolueen mielestä ottaa pois, jos kansalainen syyllistyy terrorismiin tai valtiopetokseen. Lisäksi puolue on ajanut lakia rikkoneiden ulkomaalaisten karkotusten lisäämistä.[3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Syyskuussa Pernille Vermund ja Peter Seier Christensen erosivat konservatiivisesta kansanpuolueesta ja perustivat uuden puolueen työnimellä Vi Konservative. Puolueen lopullisena nimenä päädyttiin kuitenkin vaihtoehtoon Nye Borgerlige. Puolueen kannattajakortit hyväksyttiin 6. lokakuuta 2016 ja puolue sai vaalikirjaimen D. Puolue piti ensimmäisen puoluekokouksensa 12. marraskuuta 2016.[4]
Vuoden 2019 kansankäräjävaaleissa puolue sai 2,4 % äänistä ja neljä edustajaa. Vuoden 2022 kansankäräjävaaleissa nosti ääniosuuttaan 3,7 prosenttiin ja sai kuusi edustajaa. Vaalien jälkeen puolueen ryhmän edustajien määrä putosi kuitenkin kolmeen: Mette Thiesen erosi puolueesta liittyen myöhemmin helmikuussa 2023 Tanskan kansanpuolueesen. Tammikuussa Mikkel Bjørn Sørensen erosi puolueesta liittyen niin ikään Tanskan kansanpuolueeseen. Myöhemmin puolueesta lähti myös yksi edustaja, minkä lisäksi toinen sairastui syöpään.[5] Helmikuussa 2023 uudeksi puheenjohtajaksi valittu Lars Bøje Mathiesen erotettiin johtokunnan toimesta jo 9. maaliskuuta 2023.[4]
Alkuvuodesta 2024 kerrottiin, että puolue aikoo lakkauttaa toimintansa. Syyksi ilmoitettiin oikeistolaisten puolueiden liian suuri määrä Tanskan poliittisella kentällä. Nye Borgelige on aiemmin kisannut äänistä nimenomaan Tanskan kansanpuolueen kanssa.[5][6]
Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puolue on järjestäytynyt vaaliyhdistyksiin, joilla on käytössä jäsenmaksut. Jäsen voi vaikuttaa vaalipiirikohtaiseen ehdokasasetteluun sekä puoluekokoukseen valittaviin edustajiin. Puolueen johtokunta käyttää suurta valtaa hyväksyen ehdokkaat sekä vaaleihin että puoluekokouksiin. Johtokunta päättää vaalipiirien kärkiehdokkaista sekä asettaa ehdokkaat aluevaltuustoihin ja Euroopan parlamenttiin. Puolueen johtokunta voi päättää myös jäsenten erottamisesta.[4]
Puolueella on nuorisojärjestö Nye Borgerliges Ungdom, jotka ovat myös emopuolueen jäseniä. Nuorisojärjestön puheenjohtaja toimii myös puoluehallituksen edustajana. Tammikuussa 2020 puolueella oli noin 6000 jäsentä ja jäsenmäärä nousi joulukuuhun 2021 jo 18 000:een. Maaliskuussa 2023 puolue ilmoitti menettäneensä 2000 jäsentä vuoden 2022 kansankäräjävaalien jälkeen.[4]
Vaalihistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansankäräjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Vaalit | Johtaja | Kannatus[7] | Paikat | +/– | Hallitus | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Äänet | % | |||||
| 2019 | Pernille Vermund | 83 228 | 2,4 % | 4 / 179 |
Uusi | Oppositio |
| 2022 | 129 524 | 3,7 % | 6 / 179 |
 2
|
Oppositio | |
Merkittäviä henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 2015–2023: Pernille Vermund
- 2023: Lars Boje Mathiesen
Nykyiset kansanedustajat (2022–2026)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Entiset kansanedustajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mette Thiesen (2019–2022)
- Lars Boje Mathiesen (2019–2023)
- Mikkel Bjørn Sørensen (2022–2023)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Valgresultater 2022 Danmarks Radio. Viitattu 2.11.2022. (tanskaksi)
- ↑ MEPs: Denmark europarl.europa.eu. Euroopan parlamentti. Viitattu 2.8.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Meet Denmark's new anti-immigration party 22.9.2016. The Local. Viitattu 7.5.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Kosiara-Pedersen, Karina: Nye Borgerlige Den Store Danske. 20.4.2023. Viitattu 2.5.2023. (tanskaksi)
- ↑ a b Danish anti-Islam, anti-immigration, anti-tax party dissolves POLITICO. 10.1.2024. Viitattu 11.1.2024. (englanniksi)
- ↑ Nye Borgerlige bliver opløst DR. 10.1.2024. Viitattu 11.1.2024. (tanskaksi)
- ↑ Folketingsvalgene 1953–2019 ft.dk. Tanskan kansankäräjät. Viitattu 23.7.2019. (tanskaksi)
| ||||||||||||||||||||||
