Suomen ja Ukrainan suhteet

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
  Suomi

Suomen ja Ukrainan väliset suhteet solmittiin diplomaattisesti 26. helmikuuta 1992, kun Ukrainan presidentti Leonid Kravtšuk matkusti Helsinkiin allekirjoittamaan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin päätösasiakirjaa. Suomi oli tunnustanut Ukrainan itsenäisyyden jo 30. joulukuuta 1991. Suomen Kiovan-suurlähetystö perustettiin 1. huhtikuuta 1992. Suomella oli ollut edustusto Kiovassa kuuden kuukauden ajan jo vuonna 1918.[1]

Kaupallis-taloudelliset suhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen vienti Ukrainaan laski vuonna 2016 11 prosenttia. Suomen tullin tilastojen mukaan viennin kokonaisarvo samana vuonna oli 173,7 miljoonaa euroa. Ukrainasta tuotiin Suomeen 75,6 miljoonan euron arvosta. Ukrainan osuus Suomen viennistä on 0,3 prosenttia ja Ukrainan osuus Suomen tuonnista on 0,1 prosenttia.[1]

Historialliset suhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Professori Aukusti Niemi kirjoitti Suomen ja Ukrainan suhteista pian Suomen itsenäistymisen jälkeen vuonna 1918 Nykyaika-lehdessä ja sitoi Suomen ja Ukrainan kohtalot toisiinsa. Hän siteeraasi kirjoituksessaan myös nimeltä mainitsemattoman kirjoittajan oraakkelimaista kirjoitusta vuodelta 1910 Ukrainische Rundschaussa (no 3–4 / 1910): ”Kansallisen vapauden aamurusko on vasta silloin valkeneva Venäjän sorretuille kansoille, kun nykyisen järjestelmän viimeinen hetki tässä maassa lyö. Älköönpä silloin vain suomalaiset, vaan myös me ukrainalaiset unohtako, että meidän tiemme kansalliseen vapauteen kulkee yksinomaan ja ainoastaan Venäjän tsaarivallan ruumiin yli.”[2]

Itä-Ukrainan sota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääministeri Marin Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin kanssa Kiovassa 26. toukokuuta 2022.

Itä-Ukrainan sotaan liittyen Suomen kanta on, että kansainvälisen oikeuden mukaisesti Krim kuuluu Ukrainaan.[3] Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin tuomitsivat Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan 2022.[4] Suomi osallistui myös aseapuun, jossa useat Euroopan unionin jäsenmaat luovuttivat Ukrainalle materiaaliapuna erilaisia aseita ja ampumatarvikkeita.[5]

Syyskuussa 2022 suosittu ukrainalainen, slaavilaista kansanperinnettä ja rockia yhdistävä Okean Elzy -yhtye esiintyi Kulttuuritalolla Helsingissä osana Ukrainaa tukevaa Euroopan-kiertuettaan.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kahdenväliset suhteet Suomi ulkomailla: Ukraina. Viitattu 18.1.2022.
  2. A. R. N.: Valtiollisesta tilanteesta Ukrainassa. Nykyaika 4.10.1918 no 38) s. 300-303
  3. Ukraina: matkustustiedote Ulkoministeriö. Viitattu 18.1.2022.
  4. Vainio, Olli: Presidentti Niinistö: ”En usko, että läntinen maailma lähtee aseellisesti liikkeelle” – suora lähetys käynnissä Iltalehti. 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  5. Suomi lähettää Ukrainaan aseellista materiaaliapua valtioneuvosto.fi. 28.2.2022. Viitattu 7.3.2022.
  6. Hilla Körkkö: Ukrainan suosituimman yhtyeen konsertti yhdisti Kulttuuritalolla: ”Kappaleet muistuttavat rauhan ajasta ja kodistani ”, sanoo Mariupolista paennut Anna Rabtševska Helsingin Sanomat, hs.fi. 13.9.2022. Viitattu 13.9.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]