Venäjän hyökkäys Ukrainaan – syys–joulukuu 2022

Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022– -hyökkäyksen tapahtumat ajalta vuoden 2022 syys–joulukuu.

Syyskuu 2022

Edeltäviä tapahtumia on kuvattu artikkelissa:
Venäjän hyökkäys Ukrainaan - kesä–elokuu 2022 (sotaviikot 15-27).

Viikko 28 (29.8.–4.9.)

Maanantaina 29. elokuuta

Ukraina kertoi aloittaneensa vastahyökkäyksen Etelä-Ukrainassa ja pyrkivänsä häätämään maahantunkeutuneet Venäjän joukot sieltä pois. Ukrainan tavoitteena on vapauttaa erityisesti H’ersonin kaupunki, joka on ainoa venäläisjoukkojen runsas kuusi kuukautta kestäneen Venäjän hyökkäyssodan aikana valloittama aluekeskus.

Ukrainalaisjoukot iskivät raketinheittimillä moniin kohteisiin Nova Kah’ovkan kaupungissa ja Kah’ovkan vesivoimalaitoksen ympäristössä, minkä seurauksena sähköt ja vesi katkesivat kaupungista.

Ruotsi myönsi Ukrainalle miljardin kruunun (yli 94 milj. euron) tukipaketin, mistä sotilaallista apua on puolet. Lisäksi Ruotsi ostaa ukrainalaista vehnää auttaakseen sillä nälänhädästä kärsiviä maita.

Tiistaina 30. elokuuta

Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n asettama, Zaporižžjan ydinvoimalan toimintaa ja turvallisuutta tarkastamaan tullut valtuuskunta saapui Kiovaan.

Ukrainan raportoitiin osuneen Antonivkan maantiesillan vieressä toimineeseen, vaurioitettua tuhottua siltayhteyttä korvaavaan venäläiseen, lossina toimivaan proomulauttaan.

Yhdysvaltalaisarvion mukaan Venäjä on saanut käyttöönsä ensimmäisen erän iranilaisia taktisia, aseistettavia drooneja. Iranilaisvalmisteisia drooneja tultaneen käyttämään Ukrainassa. Venäjän mahdollisesti hankkimina droonimalleina mainitaan Qods Mohajer-6 (en:Qods Mohajer-6) sekä HESA Shahed-129 ja HESA Shahed-191. Venäläiset ovat havainneet kuitenkin osassa drooneista toimintahäiriöitä.

Euroopan unionin uutisoitiin valmistelevan ukrainalaissotilaiden kouluttamisoperaatiota Ukrainan naapurimaissa. Lisäksi Ukrainan uutisoitiin käyttävän muun muassa puusta tehtyjä raketinheitinjäljitelmiä venäläisten tiedustelulennokkien huijaamiseksi ja kalliiden, esimerkiksi Mustaltamereltä ammuttavien risteilyohjusten kuluttamiseksi.

Keskiviikkona 31. elokuuta

Usealta paikkakunnalta Hersonin alueella raportoitiin voimakkaista räjähdyksistä. Alueella oli menossa Ukrainan vastahyökkäys venäläisiä maahantunkeutujia vastaan. Räjähdyksiä raportoitiin muun muassa venäläisjoukkojen miehittämästä Nova Kah’ovkan kaupungista ja sen lähistöllä sijaitsevan vesivoimalan yhteydessä Dneprin ylittävän sillan seutuvilta. Myös Antonivkan sillan luona tapahtui räjähdyksiä, samoin sen eteläpuolella sijaitsevan Oleškyn kaupungin alueella. Yhdysvaltalaisen ajatushautomo ISW:n mukaan Venäjä esittää viestinnässään, että Ukrainan vastahyökkäys olisi epäonnistunut. ISW huomauttaa kuitenkin, että mittavien sotilasoperaatioiden kuten Ukrainan vastahyökkäyksen onnistumista tai epäonnistumista ei voida arvioida vielä päivän tai viikon kuluttua.

Operaationsa turvaamiseksi Ukrainan sotilallinen ja valtiollinen johto esittivät viestimille ja sosiaalisen median käyttäjille toivomuksen, ettei Ukrainan vastahyökkäyksen yksityiskohtaisesta tilanteesta tai sen jatkumisesta esitettäisi tarkkoja tilannetietoja tai ennusteita.

Torstaina 1. syyskuuta

Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n voimalaturvallisuutta sotatilan aikana arvioivia asiantuntijoita saattajineen Zaporižžjan ydinvoimalan rakennuksen katolla tarkistamassa tulituksen vaurioittamaa kattoa.

YK:n erityisjärjestö IAEA:n 14-henkisen asiantuntijavaltuuskunnan raportoitiin saapuneen Zaporižžjan ydinvoimalaan. Valtuuskunnan tehtävänä on arvioida ydinvoimalan toimintaa ja turvallisuutta. Asiantuntijat tekivät torstaina ensimmäisen tiedonkeruukierroksen voimalaitosalueella. Toimikunta on ilmoittanut aikovansa muodostaa pysyvämmän, Zaporižžjan ydinvoimalaan jäävän IAEA:n tarkkailuryhmän.

Venäjä esitti väitteen, että 60 ukrainalaista sotilasta olisi noussut samana aamuna maihin 1–2 kilometriä venäläisten miehittämällä alueella sijaitsevan Zaporižžjan ydinvoimalan ulkopuolella. Väitteen mukaan ukrainalaissotilaat olisivat yrittäneet vallata ydinvoimalan. Valtausyrityksen torjumiseksi Venäjä olisi käyttänyt myös ilmavoimia. Ukraina väitti puolestaan venäläisjoukkojen tulittaneen ydinvoimalan aluetta kranaatein. Pitäviä todisteita väitteiden paikkansapitävyyden osoittamiseksi ei esitetty.

Kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW) kiinnitti huomiota ukrainalaisten, Venäjälle tai sen kontrolloimille alueille pakkosiirrettyjen pakolaisten kohteluun. Pakolaisia viedään Venäjän tai sen kontrolloimien nukkevaltioiden ylläpitämille suodatusleireille, joissa etenkin Ukrainan kulttuurille ja puolustukselle myötämielisiä kohdellaan ankarammin. Heitä pelotellaan, kuulustellaan, yksityisyyden suojan vastaisesti heidän yksityisomaisuutensa ja puhelimensa tutkitaan, heidän biometriset tietonsa ja valokuvansa otetaan, ja heidät voidaan pakkosiirtää Venäjälle tai toiselle paikkakunnalle miehitysalueella. Sodan lakien mukaan sotaa pakenevia siviilejä ei saa pakottaa tai pakkosiirtää mihinkään maahan; tämä teko on sotarikoksen lisäksi mahdollinen rikos ihmisyyttä vastaan. Siviileille pitää turvata mahdollisuus poistua haluamaansa suuntaan, myös Ukrainan puolelle, mitä mahdollisuutta ei esimerkiksi monille Mariupolista lähteneille ole annettu.

Perjantaina 2. syyskuuta

Ukrainalaiset viestimet syyttivät Venäjää siitä, ettei ukrainalaisia tai riippumattomia ulkomaalaisia toimittajia päästetty rapotoimaan YK:n IAEA:n tarkastuskäynnistä paikan päällä Zaporižžjan alueen Enerhodarissa. Lisäksi ukrainalaisten ja ulkomaalaisten toimittajien viestiyhteyksiä ydinvoimalan läheisessä Enerhodarin kaupungissa estettiin elektronisella häirinnällä. Sen sijaan venäläisten valtiollisten viestimien sallittiin sekä kuvata että lähettää uutisvirtaa myös ydinvoimalan alueelta ja kaupungista. IAEA ilmoitti, että kaksi sen tarkastajaa jää seuraamaan ydinvoimalan teknistä ja turvallisuustilannetta pysyvästi.

Ukrainan asevoimat tiedotti, että se oli iskenyt täsmäasein H’ersonin ja Enerhodarin kaupunkien läheisyydessä sijanneisiin venäläisjoukkojen tykkeihin, asevarastoon ja sotilaskeskittymään. Ukrainan asevoimien mukaan Venäjä oli ennen IAEA:n tarkastajien saapumista siirtänyt noin 100 sotilaallista laitetta pois ydinvoimalan alueelta läheiselle teollisuuslaitoksella ja asuinalueille.

Ajatushautomo ISW:n mukaan Venäjän uusien sotilaiden värväysyritykset Venäjän Ukrainassa menettämien sotilaiden tilalle ovat epäonnistuneet Pietarin seudulla heinä-elokuussa. Tästä syystä Pietarin kuvernööriä Aleksandr Beglovia on ryhdytty parjaamaan venäläisviestimissä.

Lauantaina 3. syyskuuta

Venäjän valtiollinen kaasuyhtiö Gazprom ilmoitti, ettei se jatka maakaasun toimituksia Nord Stream 1 -kaasuputken huoltotauon jälkeen Saksaan, väittäen syyksi siirtoputken pumppausaseman turbiinin öljyvuotoa. Korjauksen kestoa Gazprom ei ole ilmoittanut. Pumppausaseman laitetoimittaja Siemens Energy kuitenkin tyrmäsi väitteen, koska pumppauasemalla on useita vaihtoehtoisia turbiineja ja öljyvuotojen korjaaminen on rutiinitoimenpide, jonka takia kaasuntoimitusta ei tarvitse katkaista. Venäjän kaasutoimituksen esto ei olisi tällöin tekninen asia.

Sunnuntaina 4. syyskuuta

Ukrainan tietotoimisto Ukrinformin mukaan venäläiset tulittivat Kah’ovkan tekojärven vastarannalla (pohjoispuolella) sijaitsevaa Ukrainan Nikopolin piiriä Zaporižžjan ydinvoimalan lähistöltä ammutulla raketinheitintulella. Väitteen vakuudeksi julkaistiin yöllinen telegram-video, joka tukee väitettä.

Viikko 29 (5.–11.9.)

Maanantaina 5. syyskuuta

Ajatushautomo ISW:n mukaan venäläiset sotabloggaajat ovat myöntäneet, että Ukrainan vastahyökkäys alkaa tuottaa tulosta. Ukraina olisi heidänkin mukaansa vallannut esimerkiksi Hersonin alueen pohjoisosassa sijaitsevan Vysokopilljan taajaman takaisin venäläisjoukoilta. Myös Venäjän puolustusministeriön viestinnän sävy oli ISW:n mukaan muuttunut niin, että nyt se raportoi ukrainalaisten suurista henkilö- ja kalustotappioista täydellisen tappion sijaan.

EU:n ulkoasioiden edustaja Josep Borrel varoitti, että EU-maiden omat asevarastot ovat pienentyneet merkittävästi Ukrainalle annetun aseavun vuoksi. Hänen mukaansa EU-maiden tulee täydentää asevarastonsa ja suosittelee, että maat tekisivät koordinoivaa yhteistyötä.

Tiistaina 6. syyskuuta

YK:n erityisjärjestö, Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA julkisti 50-sivuisen arvioraporttinsa Ukrainan ydinvoimaloiden turvallisuustilanteesta Venäjän helmikuussa 2022 aloittaman hyökkäyssodan ja Ukrainassa vallitsevan sotatilan aikana. Raportti oli järjestyksessään toinen; edellinen julkaistiin huhtikuun loppupuolella. Raportissa esitettiin huoli Zaporižžjan ydinvoimalaitoksen turvallisuuden kestämättömästä tilanteesta ja ydinvoimalan alueella havaituista vaurioista. Raportti ei selvennä vaurioiden aiheuttajaa. Voimalan kahdessa turbiinihallissa oli venäläistä sotilaskalustoa ja esimerkiksi venäläisen Rosatomin seniorihenkilökunta saattaisi läsnäolollessaan puuttua ydinvoimalan henkilökunnan normaaleihin komentosuhteisiin ja häiritä ydinvoimalan operatiivista työnkulkua. Ydinvoimalassa oleva sotilashenkilöstö esti operatiivisen henkilökunnan pääsyn osaan ydinvoimalasta. Esimerkiksi hätätilannekeskus oli venäläissotilaiden valtaama eikä korvaavaa varahätätilannekeskusta ollut turvattu varavoimanlähteillä, riippumattomalla ilmastoinnilla eikä siellä ollut tehokkaaseen hätätilanneviestintään tarvittavaa internetyhteyttä. IAEA:n mukaan venäläisten toiminta oli siten luonut olosuhteet, joissa riski on kasvanut sille, ettei ydinvoimalan operatiivinen henkilökunta pystyisi vastaamaan hätätilanteessa tarpeellisella tavalla. IAEA esitti demilitarisoidun turvallisuusvyöhykkeen perustamista ydinvoimalan ja sen lähiympäristön alueelle. Turvallisuusvyöhyke perustetaisiin askeleittain. Ensin sotilaallinen toiminta alueella tulisi lopettaa, sitten venäläissotilaiden vetäytyä turvallisuusvyöhykkeeltä samalla kun ukrainalaisten sotilaiden saapuminen alueelle estettäisiin. Tämä demilitarisoitu alue turvattaisiin.

Muun muassa yhdysvaltalainen ajatushautomo ISW totesi päiväkohtaisessa tilanneanalyysissaan, että Ukrainan joukot olisivat onnistuneet murtautumaan venäläisjoukkojen rintamalinjan läpi Harkovan alueen itäosan rautatien risteyspaikkakunta Balaklijan kaupungin pohjoispuolella ja työntämään maahantunkeutujan joukkoja merkittävsti pohjoiseen Ševtšenkoven suuntaan. Vetäytyneet venäläisjoukot olisivat tuhonneet siltoja esimerkiksi Balaklijan lähistöltä hidastaakseen ukrainalaisjoukkoja etenemistä.

Venäläistulituksen Donetskin alueella tuhoamaa Kurah’oven 2. lukiota.

Venäjän miehityshallinnon Berdjanskin satamakaupunkiin asettamaan paikallisjohtajaan kohdistui autopommi-isku, jossa komendantti loukkaantui vakavasti.

Ukranan asevoimien mukaan se oli ”likvidoinut” jo yli 50 000 venäläisjoukkojen sotilasta helmikuun 24. päivän jälkeen. Osa tiedotusvälineistä tulkitsee tämän surmansa saaneiden sotilaiden määräksi (esim. Ukrinform), toiset surmattujen tai haavoittuneiden yhteismääräksi.

Venäjän uutisoitiin kärsivän asetarvikepulasta. Se ostaa tässä tilanteessa tykistön ammuksia ja raketteja Pohjois-Koreasta.

Keskiviikkona 7. syyskuuta

Ukraina esitti evakuointikehotuksen ukrainalaisille ydinvoimalakaupunki Enerhodarin asukkaille oman turvallisuutensa vuoksi. Ukrainan mukaan venäläisjoukot tulittivat kaupunkia, joka on sotatoimien seurauksena jäänyt vaille sähköä. Venäjä puolestaan kiisti tämän väittäen tulituksen olevan peräisin ukrainalaisten puolelta.

Ukrainalaisjoukot saivat Balaklijan kaupungin piiritetyksi.

Torstaina 8. syyskuuta

Presidentti Zelenskyin mukaan Ukraina olisi vapauttanut Balaklijan kaupungin venäläismiehittäjistä. Zelenskyin tavannut Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken julkisti Yhdysvaltain seuraavan, 2,2 miljardin dollarin tukipaketin. Tästä miljardi menee Ukrainalle ja loput muihin maihin sodan vaikutusten helpottamiseksi.

YK esitti huolensa siitä, että se on saanut uskottavaa näyttöä ilman huoltajaa olevien ukrainalaisten lasten pakkokarkotuksista Venäjälle tai miehitysalueille ja heidän rekisteröimisestä Venäjän kansalaisiksi. Myös ukrainalaisten niin sanotuissa suodatusoperaatioissa Venäjän joukot ovat syyllistyneet ihmisoikeusloukkauksiin.

Ukrainan asevoimat on ajatushautomo ISW:n mukaan onnistunut etenemään 8. syyskuuta mennessä 50 kilometriä Venäjän aiemmin miehittämällä Harkovan alueen itäosissa Izjumin pohjoispuolella Kupjanskin suunnalla. Ukrainan menestys ja Venäjän asevoimien joukkojen hätäinen ja osin koordinoimaton vetäytyminen sekä venäläisen asevoimien viestinnän vaikeneminen tilanteesta sai monet venäläiset sotabloggaajat kritisoimaan venäläistä sodanjohtoa ja joukkojen koordinointia.

Hersonin alueella ukrainalaisjoukot ovat edenneet vastahyökkäyksen aikana oman viestintänsä mukaan askelittain, rintamalinjan lohkosta riipuen kahdesta useaan kymmeneen kilometriin. Iskuja venäläisten sotilaallisiin pintaviestintäverkkoihin, komentokeskuksiin ja asevarikkoihin on jatkettu. Venäläiset olivat rakentaneet useita siltoja korvaavia ponttoonilauttayhteyksiä Dneprin yli. Ukrainalaiset olivat tuhoneet edellisyönä kaksi venäläisten Dneprin ja Inhuletsjoen ylittävää ponttoonisiltaa. Sodan molemmat osapuolet esittivät väitteitä vastapuolen suurista tappioista ja joukkojen vetäytymisistä joillain rintamalinjan lohkoilla.

Yhdysvaltalaiskenraali Mark Milleyn mukaan ukrainalaiset ovat - pienemmästä asevoimimien henkilöstömäärästä ja aseiden lukumräästä huolimatta - torjuneet kaikki Venäjän hyökkäyssodalleen asettamat keskeiset tavoitteet. Milley mielestä Ukrainan asevoimat ovat osoittaneet ylivoimaista taktista pätevyyttä, taistelutahtoa, tahtoa puolustaa kotimaataan ja taistella vapautensa puolesta.

Perjantaina 9. syyskuuta

Maailmanpankin raportin mukaan tähänastisten sodan aiheuttamien tuhojen korjaaminen Ukrainassa maksaa lähes 350 miljardia dollaria. Tämä on suuruudeltaan 1,6 kertaa Ukrainan vuoden 2021 bruttokansantuote. Summasta 105 miljardia dollaria tarvitaan välittömiin rakentamishankkeisiin, kuten tuhansien tuhottujen tai vahingoitettujen koulujen ja 500 sairaalan tai terveyskeskuksen uudelleenrakentamiseen. Ukrainalaisarvion mukaan Venäjän maahantunkeutumisen aikana on tuhoutunut lisäksi noin 140 000 asuinrakennusta kokonaan tai osittain.

Venäjän tykistötulen jälkiä Harkovassa 9. syyskuuta 2022.

File:2022 Russian invasion of Ukraine.svg

Harkovan alueen taisteluja: Ukrainan vastahyökkäys (siniset nuolet) syyskuussa 2022 (englanniksi).

Venäjä iski tykistöllä Harkovan asuinalueelle, osuen muun muassa toimisto- ja asuinrakennuksiin sekä päiväkotiin. Tulituksessa kymmenen siviiliä loukkaantui, mukaan lukien kolme lasta.

Lauantaina 10. syyskuuta

Ukrainan asevoimien joukot ovat Harkovan alueella saapuneet Kupjanskiin ja saavuttaneet ainakin kaupungin länsiosan ja keskustan. Lähteet eivät kuitenkaan kerro vielä selkeästi, ovatko joukot edenneet myös Oskiljoen yli kaupungin itäosiin ja sen eteläpuoliseen Kupjansk-Vuzlovyin taajamaan. Oskiljoen itäpuolella kulkee huomattava osa Kupjanskin piirin keskeisistä rautatie- ja maantieyhteyksistä.

Useiden lähteiden ja myös Venäjän puolustusministeriön mukaan venäläisjoukot olisivat vetäytyneet tai vetäytymässä myös Izjumista, joka oli vaarassa joutua lähestyvien ukrainalaisjoukkojen motittamaksi. Venäläisen uutistoimisto TASSin mukaan venäläiset ovat kehottaneet siviiliväestöä evakuoitumaan ”ihmishenkien pelastamiseksi” (Venäjälle).

Moskovasta tuli toinen venäläinen suurkaupunki, jonka yhden kaupunginosan valtuutetut vaativat Venäjän presidentti Putinin eroa kuluvalla viikolla.

Sunnuntaina 11. syyskuuta

Zaporižžjan ydinvoimalaitoksen viimeinenkin reaktori on pysäytetty ja kytketty pois sähköverkosta ydinturvallisuuden takaamiseksi. Laitokselle on saatu varavoimalinja, jolla sähkönsaatia turvataan polttoaineen jäähtymisen aikana. Esimerkiksi Ranskan presidentti vaati Venäjää poistamaan sotilaansa ydinvoimalan alueelta.

Tulipalo sähköasemalla Harkovassa Venäjän tulituksen seurauksena (11.9.2022).

Venäjä iski ohjuksilla tai tykistöasein useilla Ukrainan alueilla siviiliyhteiskunnan perusrakenteita, kuten sähköhuoltoa ja vedenjakelua kohtaan. Harkovan alueella sähköt ja vedenjakelu oli poikki monin paikoin Harkovan miljoonakaupungissa ja muilla paikkakunnilla. Myös Dnipropetrovskin, Donetskin, Sumyn ja Zaporižžjan alueilla oli laajoja sähkökatkoja Venäjän iskujen seurauksena.

Useita Harkovan alueen pohjoisosien asutuskeskuksia raportoitiin vapautetun venäläismiehittäjistä: esimerkkinä Vovtšanskin kaupunki. Meduzan mukaan Venäjä olisi ollut vetäytymässä 11. syyskuuta Harkovan alueen pohjoisosista yleisesti Oskiljoen länsipuolelta. Paikoitellen vetääntyvät venäläissotilaat ovat varastaneet myös yksityisautoja.

Viikko 30 (12.–18.9.)

Maanantaina 12. syyskuuta

Ukrainan presidentti kertoi maansa vallanneen takaisin yli 6 000 neliökilometriä Ukrainan maaperää syyskuun alun jälkeen. Maanantaina viestittiin yli 20 kaupungin, taajaman tai kylän vapauttamisesta. Ukraina vahvisti saaneensa haltuunsa muun muassa Svjatohirskin kaupungin Donetskin alueen pohjoisosassa.

Edellisenä viikonloppuna vapautetussa Izjumin kaupungissa on kuollut edellisen kuuden kuukauden aikana ainakin 1 000 ihmistä. Uhrimäärä voi olla suurempikin, tarkkaa tietoa ei vielä ole. Kaupunki kuuluu niihin paikkakuntiin, josta esimerkiksi YK:n ihmisoikeuskomissaarin toimisto (OHCHR) ei ollut saanut luotettavia tietoja siviiliuhrien määrästä sotatoimien ja Venäjän miehityksen aikana.

Tiistaina 13. syyskuuta

Suhoi Su-30SM -hävittäjien toisessa siivenkärjessä on häirintälähetin, joka on osa hävittäjän elektronista puolustusjrjestelmää. Tällainen lähetin löytyi Harkovan alueelle pudotetusta venäläiskoneesta. Löytö kiinnostaa Nato-maiden sotilastekniikan tutkijoita.

Venäläisjoukot ovat pikaisen vetäytymisensa aikana jättäneet jälkeensä erittäin huomattavan määrän käyttökelpoista aseistusta ja ammuksia. Mukana on myös raskasta ja modernia kalustoa. Joidenkin arvioiden mukaan tämä ”venäläinen aseapu” ylittäisi määrältään jopa Ukrainan Yhdysvalloilta saaman aseavun määrän. Harkovan alueen vastahyökkäyksessä Ukraina sai viikon aikana haltuunsa yli 200 kulkuneuvoa. Näiden joukossa on verkkosivusto Oryxin mukaan monia miehistönkuljetusvaunuja ja tankkeja.

Ukrainan asevoimat kertoi, että se oli todennäköisesti pudottanut Kupjanskin lähellä Venäjän elokuussa Iranista hankkiman aseistetun, kohteeseen ohjattavan räjähdelennokin (”itsemurhadrooni”), joka oli mahdollisesti mallia HESA Shahed-136.

Alustavien tietojen mukaan Venäjän miehitysjoukot olisivat poistuneet Luhanskin alueen Kreminnan kaupungista. Ukrainalaiset partisaanijoukot olisivat nostaneet Ukrainan lipun salkoon Kreminnassa. Kaupunki ei kuitenkaan ole vielä ukrainalaisjoukkojen hallussa.

Keskiviikkona 14. syyskuuta

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi teki yllätysvierailun Izjumiin ja osallistui siellä juhlalliseen Ukrainan lipun nostoon. Zelenskyi kertoi, että maan koillisosan vastahyökkäyksessä olisi vapautettu tähän mennessä noin 8 000 neliökilometrin alue miehittäjistä. Monet vapautetut asutuskeskukset ovat pahoin tuhoutuneita ja suuri jälleenrakennustyö on edessä. Miehityksen aikana tapahtuneiden sotarikosten selvittely on käynnistymässä.

Ukrainalaistietojen mukaan Venäjän miehitysjoukot ovat käskeneet sulkemaan mobiilidataliikenteen miehitetyltä Luhanskin alueelta.

Venäläisistä lentokoneista ammuttiin kahdeksan ohjusta Dnipropetrovskin alueen Kryvyi Rihin kaupungin vesiverkoston patoja kohtaan näitä rikkoen. Ukrainalaisten mukaan venäläiset yrittävät teolla katkaista talousveden saantia, synnyttää tulvia kaupunkiin ja aiheuttaa paniikkia. Iskulla nostettiin myös Inhuletsjoen pintaa, joka saattaa vaikuttaa sodan osapuolten etenemismahdollisuuksiin joen alajuoksulla Hersonin alueella.

Ukrainalaiset ovat pidättäneet Harkovan alueella venäläisopettajia, jotka ovat tulleet Ukrainaan Venäjältä ja altistaneet ukrainalaislapsia miehityshallinnon tavoitteiden mukaiseen venäläistämis­opetukseen. Opettajilla saattaa olla edessään pitkät vankeusrangaistukset. Venäjän pyrkimyksenä on ollut hävittää ukrainalaisten tunne omasta historiastaan, kansallisuudestaan ja kielestään.

Torstaina 15. syyskuuta

Kiovassa vierailleen Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin mukaan EU:n jäsenmaiden on välttämättömän tärkeää antaa Ukrainalle sellaista aseapua, jota he tarvitsevat puolustautuakseen. Von der Leyen sanoi haluavansa myös Vladimir Putinin Kansainväliseen rikostuomioistuimeen vastaamaan Ukrainassa tehdyistä sotarikoksista.

YK:n Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n johtokunta antoi päätöslauseman, joka vaatii Venäjää lopettamaan Zaporižžjan ydinvoimalaitoksen miehityksen.

Venäjä teki 33 raketti-iskua Ukrainassa sijaitseviin sotilaallisiin ja siviilikohteisiin yli 20 paikkakunnalla Dnipropetrovskin, Hersonin, Zaporižžjan, Donetskin, Harkovan ja Mykolajivin alueilla.

Joukkohaudan tutkimukset alkoivat perjantaina 16. syyskuuta 2022.

Perjantaina 16. syyskuuta

Harkovan alueen Izjumista on löytynyt miehityksen aikainen joukkohauta, johon on haudattu noin 450 kuollutta. Poliisin ensiarvion mukaan uhreista enemmistö on siviilejä. Venäläisten jäljiltä on löytynyt myös kidutuskammioita ainakin Vovtšanskista, Kupjanskista, Balaklijasta ja Izjumista.

Ajatushautomo ISW:n mukaan Ukrainan asevoimat olisi saanut vallattua takaisin koko Kupjanskin, eli myös Oskiljoen itäpuolisen osan. Tällöin osa venäläissotilaiden huoltoa palvelleesta läntisemmästä rautatieyhteydestä Belgorodin alueen Valuikista Donbassiin olisi samalla saatu ukrainalaishallintaan. Ukrainalaisjoukot jatkavat taistelua Oskiljoen itäpuolella.

Lauantaina 17. syyskuuta

Britannian puolustusministeriön tiedotteessa arveltiin, että Venäjällä ei ole välttämättä tarpeeksi reserviläisiä tai taistelutahtoa mahdolliseen vastahyökkäykseen Ukrainaan vastaan Luhanskin alueella.

EU-puheenjohtajamaa Tšekki kertoi vaativansa sotarikostuomioistuinta perustettavaksi, jonka avulla tutkittaisiin Izjumin löytyneita ja mahdollisesta sotarikoksista johtuneita joukkohautoja.

Kansainvälinen atomienergiajärjestö (IAEA) kertoi, että Zaporižžjan ydinvoimala kytkettiin jälleen sähköverkkoon, kun yksi sen neljästä ulkoisesta voimalinjoista saatiin korjattua.

Sunnuntaina 18. syyskuuta

Venäjän valtaamassa Hersonin kaupungissa sijaitsevasta puuvillatehtaasta kuultiin ainakin neljä voimakasta räjähdystä.

Venäjän Iranista ostamilla Shahed-136 -drooneilla (räjähtävä lennokki, itsemurhadrooni), joita venäläiset kutsuvat Geran-2:ksi (ven. Герань-2) on tuhottu useita Ukrainan asevoimien tykkejä ja ainakin kaksi miehistönkuljetusvaunua ainakin Harkovan alueen koillisosassa. Tätä räjähtävää droonia on hankala torjua sen matalalle ohjelmoidun lentoradan vuoksi.

Viikko 31 (19.–25.9.)

Maanantaina 19. syyskuuta

Izjumin haudasta oli maanantaihin mennessä kaivettu ylös 146 ruumista, joista suurin osa oli siviilejä. Venäjän tukemat separatistit väittivät 13 ihmisen kuolleen ja useiden loukkaantuneen tykistötulen seurauksena Donetskin kaupungissa.

Tiistaina 20. syyskuuta

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui YK:n yleiskokouksessa Venäjän toimia vastaan Ukrainassa. Slovenian kerrottiin lähettävän Ukrainalle 28 käytettyä Neuvostoliiton aikaista panssarivaunua osana Saksan kanssa tehtyä sopimusta.

Venäjän duuma hyväksyi tiistaina lakiesityksen, joka tulisi tiukentamaan rangaistuksia liikekannallepanon aikana. Rangaistusten tiukennukset koskevat muun maussa rintamakarkuruutta.

Keskiviikkona 21. syyskuuta

Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti osittaisen liikekannallepanon ja syytti länsimaita siitä, että nämä olisivat pyrkimässä tuhoamaan Venäjän. Euroopan unionin kerrottiin suunniteltavan vastatoimia Putinin julistettua osittaisen liikekannallepanon. Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu kertoi, että osittainen liikekannallepano koskee 300 000:ta reserviläistä.

Yleisradio arvioi, että liikekannallepano koskee enimmäkseen matalasti koulutettuja, syrjäseuduilta värvättäviä taistelijoita ja vähemmistökansallisuuksia. Seuraavalla viikolla Ukrainan presidentti Zelenskyi totesi saman mainiten, että Venäjä käyttää osittaista liikekannallepanoa alkuperäiskansojen tuhoamiseen. Esimerkiksi Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla suurin osa kutsuntakirjeistä on annettu nimenomaan tataareille, Zelenskyi sanoi. Hänen mukaansa samoin on toimittu myös muiden alkuperäiskansojen kohdalla Venäjällä Kaukasuksen ja Siperian alueilla. Suomen puolustustusministeriön tiedustelusta vastaava neuvotteleva virkamies kenraalimajuri Harri Ohra-aho, joka on entinen Suomen puolustustusvoimien tiedustelupäällikkö, totesi, että rivimiesten värväys osuu Venäjän reuna-alueille ja muihin kansoihin kuin etnisiin venäläisiin.

Torstaina 22. syyskuuta

Zelenskyi kehotti torstaina pidetyssä puheessaan venäläisiä jatkamaan protestointia Putinin julistamaa osittaista liikekannallepanoa vastaan. Zelenskyi väitti myös puheessaan, että Ukrainassa olisi jo kuollut yhteensä 55 000 venäläissotilasta.

Perjantaina 23. syyskuuta

Ensimmäisiä Venäjän syyskuun 2022 liikekannallepanossa kutsun saaneita miehiä Venäjän miehittämän Krimin niemimaan Jaltassa.

Venäjän järjestämät ja vilpillisinä pidetyt kansanäänestykset alkoivat Venäjän miehittämillä alueilla Ukrainassa perjantaiaamuna. Äänestykset koskevat Donetskin, Luhanskin, Hersonin ja Zaporižžjan alueiden liittämistä Venäjään.

Yhdistyneiden kansakuntien tutkijoista koostuvan ryhmän mukaan Ukrainassa on tehty sotarikoksia, joihin kuuluvat muun muassa kidutus ja siviilikohteiden pommittaminen.

Ukraina kertoi ampuneensa alas muun muassa yhden venäläisen Suhoi Su-25 -hävittäjän sekä seitsemän iranilaisvalmisteista droonia, joista kuusi oli kohteeseen ohjattavaa HESA Shahed-136 -räjähdelennokkia ja yksi monikäyttöinen, Qods Mohajer-6 -lennokki.

Lauantaina 24. syyskuuta

Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti määräyksen, joka vapautti ensimmäistä korkeakoulututkintoaan suorittavat opiskelijat osittaisesta liikekannallepanosta.

Venäjä teki uusia ohjusiskuja Zaporižžjan kaupunkiin. Iskut aiheuttivat ainakin yhden tulipalon ohjuksen osuttua asuintaloon ja ainakin yhden ihmisen kuoleman.

Sunnuntaina 25. syyskuuta

Vladimir Putin julistama osittaisen liikekannallepanon jälkeen Suomeen oli saapunut Venäjältä sunnuntain aikana yli 7 500 ihmistä. Ukrainan valtion hätäpalvelu kertoi, että sunnuntaihin mennessä Izjumista oli löydetty yli 447 ruumista.

Ukrainan presidentti Zelenskyi kertoi, että Ukraina oli vastaanottanut tuntemattoman määrän NASAMS-ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä, jotka Yhdysvallat oli ostanut Ukrainalle.

Lokakuu 2022

Viikko 32 (26.9.–2.10.)

Maanantaina 26. syyskuuta

Ukraina kertoi Venäjän tehneen Odessaan kaksi lennokki-iskua, jotka aiheuttivat muun muassa ammusvaraston räjähdyksen. Ukrainan presidentti Zelenskyi kertoi yhdysvaltalaisen CBS-kanavan haastattelussa, että Izjumista löydettiin kaksi uutta hautaa, joissa on satoja ruumiita.

Ortodoksinen Pyhän Nikolaoksen kirkko (1852) tuhoutui osittain ja syttyi palamaan Kupjanskissa Venäjän tykistötulen seurauksena 26. syyskuuta 2022.

Venäjän ortodoksinen kirkon patriarkka Kirill kertoi, että Ukrainassa taistelleet tai kuolleet venäläissotilaat saavat synninpäästön. Yli 260 000 ihmisen on kerrottu lähteneen Venäjältä osittaisen liikekannallepanon julistamisen jälkeen.

Tiistaina 27. syyskuuta

Ukrainan asevoimien pääesikunta kertoi Venäjän miehitysjoukkojen sulkeneen Hersonin alueen miehitetyn osan rajan. Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto (OHCHR) ilmoitti olevansa huolissaan Ukrainan ihmisoikeustilanteesta Venäjän hyökättyä sinne. Ihmisoikeustoimiston mukaan hyökkäys on johtanut muun muassa sotarikoksiin, kuten teloituksiin, ja molemmat valtiot ovat syyllistyneet ihmisoikeusrikkomuksiin.

Venäjän presidentti Vladimir Putin kertoi, että hänen edellisellä viikolla antamansa julistus liikekannallepanosta voi koskea myös venäläisiä maanviljelijöitä. Sittemmin esimerkiksi Suomen puolustusministeriön tiedustelusta vastaava kenraalimajuri Harri Ohra-aho on arvioinut, ettei Venäjällä kyseessä olisikaan osittainen vaan vaiheittainen yleinen liikekannallepano. Sen ensimmäisessä vaiheessa palvelukseen kutsuttavien yhteismäärä olisi 1,2 miljoonaa.

Ukrainan asevoimat vapautti Harkovan alueen rautatieliikenteelle keskeisen Kupjansk-Vuzlovyin taajaman.

Maanantaina Ruotsin ja Tanskan talousalueella vaurioituneeksi raportoitujen, Venäjältä Saksaan johtavien Nord Stream 1 -kaasuputkien seudulla on havaittu samoihin aikoihin räjähdyksiä. Kaasuputkien vaurioitumisen syynä voi siksi olla sabotaasi.

Keskiviikkona 28. syyskuuta

Venäjä tulitti Harkovan kaupunkia yön aikana ohjuksilla aiheuttaen ainakin 18 000 henkilöön vaikuttavan sähkökatkoksen.

Muun muassa Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Suomen puolustusministeri Antti Kaikkonen totesivat, että sabotaasi voisi olla syynä Nord Stream 1 -kaasuputkien vuodoille. Stoltenberg syytti kaasuputkien vuodoista Venäjää. Saksan viranomaisten mukaan molemmat kaasuputket ovat joutuneet käyttökelvottomiksi.

Venäjän hallitus ilmoitti lopettavansa passien myöntämisen niille, joita Putinin julistama osittainen liikekannallepano koskee. Zaporižžjan venäläismielinen miehityshallinto pyysi alueen liittämistä Venäjään niin kutsuttujen ”kansanäänestyksien” jälkeen.

Torstaina 29. syyskuuta

Suomen hallitus ilmoitti, että Suomen rajat suljetaan venäläisiltä turisteilta. Hallituksen päätöksen mukaan toimet rajalla alkavat heti keskiyöllä. Rajan sulkemiseen kerrottiin kuuluvan poikkeuksia: Suomeen saa vielä saapua muun muassa tapamaan perhettä tai opiskelemaan.

Venäjän presidentti Putinin tiedottaja kertoi, että Venäjä aikoo liittää neljä sen miehittämää Ukrainan alueiden osaa Venäjään perjantaina. Tämä tapahtuisi niin kutsuttujen ”kansanäänestyksien” jälkeen ja että allekirjoitus alueiden liittämiseksi tapahtuisi perjantaina kello 15 Moskovan aikaa. Venäjä miehittää osia Ukrainan Donetskin, Luhanskin, Hersonin ja Zaporižžjan alueista sekä pientä osaa Mykolajivin alueesta, muttei mitään aluetta kokonaisuudessaan.

Muun muassa Romania ja Bulgaria ovat kehottaneet kansalaisiaan poistumaan Venäjältä.

Perjantaina 30. syyskuuta

Venäjän presidentti Vladimir Putin allekirjoitti ukaasit eli presidentin asetukset, joiden mukaan Donetskin, Luhanskin, Hersonin ja Zaporižžjan alueet liitettäisiin Venäjään alueilla pidettyjen ”kansanäänestysten” jälkeen. Putin myös totesi, että Venäjä aikoo puolustaa uusia alueitaan kaikin keinoin ja että ukrainalaiset revittiin irti Venäjästä Neuvostoliiton hajottua. Zelenskyi kertoi, että Ukraina ei tule neuvottelemaan Venäjän kanssa, niin kauan kuin Putin on vallassa. Putin kertoi aikaisemmin perjantaina Venäjän olevan valmiina neuvotteluihin.

Toinen Venäjän Zaporižžjan alueen humanitaariseen autosattueeseen kohdistetun ohjusiskun (30.9.2022) kolmesta ohjuksesta osui autosaattueen sivulle (kuoppa kuvan oikeassa osassa) surmaten ja haavoittaen kymmeniä siviilejä.

Suomen tasavallan presidentti kommentoi Putinin puhetta Ukrainan alueitten liittämisestä Venäjään ja kertoi sen olleen ”pahinta laatua”.

Venäjä iski aamulla kolmella ohjuksella Zaporižžjan alueen miehitettyä osaa kohti matkalla olleeseen ukrainalaisen humanitaarisen avun autosaattueeseen. Isku tappoi 30 ja haavoitti 88:aa siviiliä.

Lauantaina 1. lokakuuta

Ukraina asevoimien tiedottaja Serhi Tšerevatyi ilmoitti ukrainalaisjoukkojen piirittäneen Venäjän miehittämän Itä-Ukrainan Donetskin alueella sijaitsevan Lymanin kaupungin, jota Venäjä on miehittänyt keväästä asti. Ukrainan mukaan kaupungissa on motissa yli 5 000–5 500 venäläistä sotilasta, joista osa on yrittänyt paeta. Ukrainalaiset joukot nostivat Ukrainan lipun Lymaniin johtavalle kyltille. Ukraina ilmoitti myös vallanneensa kaksi Lymanin lähellä sijaitsevaa kylää takaisin.

Ukrainan asevoimien tiedottaja ilmoitti myöhemmin lauantaina, että ukrainalaiset joukot olivat onnistuneet pääsemään Lymanin kaupunkiin. Venäjän puolustusministeriö ilmoitti myöhemmin lauantaina, että Venäjän joukot olisivat jo vetäytyneet Lymanin kaupungista välttääkseen ukrainalaisten piirityksen.

Valko-Venäjän uutisoitiin valmistautuvan ottamaan vastaan 20 000 venäläissotilasta ja asejärjestelmiä maaperälleen. Marras-joulukuussa Valko-Venäjän johto saattaisi sallia huomattavasti suuremman venäläissotilaiden joukon saapumisen.

Sunnuntaina 2. lokakuuta

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmoitti Ukrainan vapauttaneen strategisesti tärkeän Lymanin kaupungin Venäjän miehityksestä sunnuntaina iltapäivällä.

Viikko 33 (3.–9.10.)

Maanantaina 3. lokakuuta

Miinojen raivausta yhdysvaltalaisvalmisteisen robotin avulla Harkovan alueella 3. lokakuuta 2022.

Venäjän puolustusministeriö ilmoitti Ukrainan onnistuneen tekemään läpimurron Hersonin alueella Etelä-Ukrainassa, Zolota Balkan ja Oleksandrivkan suunalla. Puolustusministeriö kertoi joukkojensa vetäytyneen ennakkoon rakennetuilla puolustuslinjoille.

Venäjän parlamentin alahuone valtioduuma hyväksyi Donetskin, Luhanskin, Zaporižžjan ja Hersonin alueiden liittämisen Venäjään. Alueilla järjestettiin aikaisemmin valheelliset kansanäänestykset. Suomen ulkoministeriö kutsui Venäjän Suomen-suurlähettilään puhutteluun koskien alueiden liittämistä Venäjään.

Tiistaina 4. lokakuuta

Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu kertoi, että yli 200 000 ihmistä ollaan mobilisoitu Venäjän armeijaan osittaisen liikekannallepanon julistamisen jälkeen. Kreml on ilmoittanut, että Venäjän tavoitteena on mobilisoida ainakin 300 000 ihmistä.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi allekirjoitti asetuksen, joka kieltää Ukrainaa käymästä rauhan neuvotteluja Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa. Venäjä reagoi asetuksen kertomalla, että ”Venäjä tulee jatkamaan erityisoperaatiotaan Ukrainassa”.

Keskiviikkona 5. lokakuuta

Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi ja vahvisti lopullisesti lain, jolla Venäjä liittää itseensä neljän Ukrainan aluetta, joissa pidettiin aikaisemmin vilpilliset kansanäänestykset. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kertoi myös myöhemmin, että Venäjän vetäytyminen liittämiltään alueiltaan Ukrainassa ei vaikuta itse alueitten liittämiseen Venäjään.

Yhdysvallat ilmoittivat toimittavansa Ukrainalle neljä uutta Himars-raketinheitinjärjestelmää ja myös haupitseja sekä tykistöammuksia.

Torstaina 6. lokakuuta

Suomen puolustusministeriö kertoi lähettävänsä lisää puolustus­tarvike­apua Ukrainaan. Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö päätti puolustustarvikeavun lähettämisestä Ukrainaan torstaina käydyssä hallituksen esityksessä.

Ukrainan presidentin mukaan miehittäjät ovat pakkosiirtäneet yli 1,6 miljoonan ukrainalaista hyökkäyssodan aikana Venäjän eri kolkkiin. Huomattava osa ukrainalaisista on hajasijoitettu Venäjän syrjäisille seuduille, ja monilta on riistetty heidän henkilöpaperinsa ja monet ovat joutuneet kokemaan suodatusleirien kauheuksia.

Perjantaina 7. lokakuuta

Venäjän torstaisen Zaporižžjan kaupungin asuinkerrostaloon osuneen ohjusiskun kuolonuhrien määrä nousi 14:ta.

Muun muassa Venäjän tekemiä sotarikoksia dokumentoinut ukrainalainen ihmisoikeusjärjestö Center for Civil Liberties oli yksi kolmesta Nobelin rauhanpalkinnon (2022) saajista.

Lauantaina 8. lokakuuta

Varhain lauantaina Krimin ja Venäjän yhdistävällä sillalla tapahtui räjähdys, mikä aiheutti kolmen ihmisen kuoleman. Räjähdyksen seurauksena toinen puoli nelikaistaisesta sillasta sortui. Räjähdys myös vaurioitti sillalla kulkevaa rautatietä. Silta oli tärkeä huoltoreitti Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja myös Venäjän miehittämälle Krimille.

Sunnuntaina 9. lokakuuta

Venäjä iski ohjuksilla 9. lokakuuta 2022 kello 02 muun muassa Zaporižžjan suurkaupungin asuinalueelle muun muassa kerrostaloa tuhoten, sen asukkaita surmaten ja haavoittaen.

Venäjän presidentti Putin kutsui edellispäivän pommiräjähdystä Kertšinsalmen sillalla terroriteoksi. Hän väitti räjähdyksen olevan Ukrainan turvallisuuspalvelun tekemä, muttei esittänyt väitteelleen todisteita.

Venäjän edellisyön ohjusiskut kuudella ohjuksella Zaporižžjan asuinalueille surmasivat ainakin 12 ihmistä ja haavoittivat 40 ihmistä sairaalakuntoon, ja kymmeniä lievemmin. Ainakin 70 asuntoa tuhoutui tai vaurioitui.

Viikko 34 (10.–16.10.)

Maanantai 10. lokakuuta

Venäjä teki aamukahdeksan jälkeen mittavan ohjus- ja lennokki-iskun ampumalla yli 80 risteilyohjusta ja yli 20 taistelukärjellä varustettua lennokkia yli kahteenkymmeneen ukrainalaiseen kaupunkiin, muun muassa yhdeksään Ukrainan aluekeskukseen. Ukrainan mukaan se pudotti suuruusluokkaa puolet risteilyohjuksista ja räjähdedrooneista. Venäjä iski erityisesti kaupunkien energia- ja vesihuoltoinfrastruktuuriin. Ukrainalaislähteiden mukaan 70 osumasta 35 osui kuitenkin asuinrakennuksiin, 29 keskeisiin inrastruktuurikohteisiin, 4 kerrostaloihin ja yksi oppilaitokseen. Täsmäasein suurelta osin siviilikohteisiin osuneet iskut on laajalti tuomittu sotarikoksina ja terroritekoina.

Viranomaislähteiden mukaan Venäjä loukkasi ohjusiskulla Moldovan suvereniteettiä, koska kolmen risteilyohjuksen havaittiin lentäneen Moldovan ilmatilan kautta. Venäjän iskut loukkaisivat myös diplomaattista koskemattomuutta osuessaan Saksan suurlähetystön viisumitoimistoon ja Euroopan unionin neuvoa-antavan toimiston työskentelytiloihin.

Tiistaina 11. lokakuuta

Venäjä palautti 62 taisteluissa kaatuneen ukrainalaissotilaan ruumiit. Palautettujen ruumiiden joukossa oli heinäkuun lopulla Olenivkan vankilan räjähdyksessä kuolleita henkilöitä.

Keskiviikkona 12. lokakuuta

Venäjä iski 12. lokakuuta 2022 Avdijivkan kaupungin kauppatorille tykistöasein surmaten seitsemän ja haavoittaen yhdeksää siviiliä.

Venäjän asevoimat iski Donetskin alueen Avdijivkan kaupungin kauppatorille. Tykistöisku surmasi ainakin seitsemän torilla ollutta siviiliä ja haavoitti yhdeksää ihmistä.

Saksan puolustusministeriö ilmoitti Saksan toimittaneen Ukrainalle neljä huippunykyaikaista Iris-T-ilmatorjuntaohjusjärjestelmää.

16. syyskuuta Lymanista löytyneiden joukkohautojen tutkiminen alkoi. Tutkijat ovat kertoneet löytäneensä 55 ruumista, ja niissä kerrotaan olevan jälkiä muun muassa räjähteistä. Venäjän turvallisuuspalvelu (FSB) ilmoitti pidättäneensä kahdeksan ihmistä, joita epäillään Venäjän ja Krimin yhdistävän Kertšinsalmen sillan räjäyttämisestä.

Torstaina 13. lokakuuta

YK:n yleiskokous hyväksyi päätöslauselman, joka tuomitsee Venäjän laittomat ja vilpillisten kansanäänestyksien jälkeen tapahtuneet alueliitokset Ukrainassa. 143 maata äänesti päätöslauselman puolesta ja 35 maata pidättäytyi äänestämästä. 5 maata äänesti päätöslauselmaa vastaan: Nicaragua, Pohjois-Korea, Syyria, Valko-Venäjä ja Venäjä.

Venäjän parlamentin alahuoneen kansanedustaja Andrei Guruljov kertoi, että Ukrainan hyväkysyminen Natoon voisi johtaa kolmanteen maailmansotaan.

Perjantaina 14. lokakuuta

Venäjä iski aamulla raketeilla Zaporižžjan kaupunkiin tuhoten muun muassa yhteiskunnan perusrakenteita.

Maailman terveysjärjestön mukaan Venäjä oli helmikuun lopun jälkeen hyökännyt ainakin 620 kertaa terveydenhuollon palveluja kohtaan. Esimerkiksi Geneven sopimusten yleisperiaatteen mukaan lääkintä- ja avustustoimintaa pidetään kuitenkin puolueettomana. Sodan osapuolien tulee näitä suojella.

Ukraina kutsui Venäjän tekemiä siviilien puolittain vapaaehtoisia evakuointeja Hersonin alueelta erääksi väestön pakkosiirron muodoksi. Hersonin alueen asukkaita kerrottiin aiottavan siirtää Venäjän Rostovin alueelle. Ukrainalaisen väestön poistuttua paikkakunnille asutettaisiin Moskovalle uskollisia muuttajia. Vastaavasti meneteltiin miehitetyllä Krimillä vuonna 2014. Miehittävän maan oman siviiliväestön siirtäminen miehitetyille alueille olisi Geneven sopimusten mukaan kuitenkin törkeä, sotarikokseksi määritelty rikkomus.

Kansainvälinen Punainen Risti (ICRC) on kertonut turhautumisestaan, koska Venäjä ei ole päästänyt järjestöä tapaamaan sotavankeja miehittämillään alueilla. Esimerkkinä järjestö mainitsee Olenivkan vankilan sotavankien tilanteen.

Lauantaina 15. lokakuuta

11 ihmistä kuoli ja 15 haavoittui, kun kaksi ampujaa toteutti joukkoammunnan sotilaskoulutusalueella Solotissa, Belgorodin alueella Venäjällä lähellä Ukrainan rajaa. Molemmat ampujat kuolivat tapahtuman aikana.

Valko-Venäjän puolustusministeriö kertoi ensimmäisten venäläissotilaiden saapuneen maahan liittyäkseen osaksi Valko-Venäjän ja Venäjän yhteisiä joukkoja. Puolustusministeriö tarkensi asiaa vielä siten, että joukkojen tehtävänä on vahvistaa Ukrainan ja Valko-Venäjän rajan puolustusta. Puolustusministeriö ilmoitti myöhemmin, että vajaa 9 000 sotilasta sijoitetaan maan alueelle.

Sunnuntaina 16. lokakuuta

Institute for the Study of War (ISW) mukaan Venäjä on jatkanut massiivisia pakkosiirtoja Ukrainassa viemällä ukrainalaistaustaisia ihmisiä muualle ja tuomalla venäläisiä tilalle.

Ranskan asevoimaministeri Sébastien Lecornu kertoi Ranskan kouluttavan jopa 2 000 ukrainalaissotilasta alueellaan useissa eri ranskalaisyksiköissä. Europaan unionin odotetaan myös päättävän yli 15 000 ukrainalaissotilaan kouluttamisesta. EU:n mukaan kouluttamisen on tarkoitus tapahtua marraskuussa Saksassa ja Puolassa.

Viikko 35 (17.–23.10.)

Maanantaina 17. lokakuuta

Venäjän raportoitiin iskeneen maanantaiaamuna räjähtävillä lennokeilla (HESA Shahed-136) Ukrainan pääkaupungin Kiovan Ševtšenkivskyin alueelle. Ukraina kertoi Venäjän laukaisseen Kiovaan 28 räjähdelennokkia. Kiovaan ammutut lennokit olivat osa Venäjän laajempaa hyökkäystä räjähdelennokkeja ja risteilyohjuksia käyttäen Ukrainassa. Osaksi kohteena olivat kaupunkien perusrakenteet, kuten voimantuotannon ja -siirron rakenteet. Ukrainan sisäministerin mukaan 36 lennokkia tuhottiin 42:sta. Kiovassa siviilikohteisiin, kuten rautatieasemalle ja asuintaloihin, osuneet räjähdelennokit tappoivat neljä ihmistä. Sumyyn kohdistetut raketti-iskut surmasivat kolme ihmistä.

Tiistaina 18. lokakuuta

Venäjä jatkoi Ukrainan keskeisten yhteiskunnan infrarakenteiden tuhoamista. Venäjän kerrottiin tehneen 68 ilmaiskua ilmavoimillaan ja 19 ohjusiskua kymmentä Ukrainan aluetta kohtaan: Kiovaa, Žytomyriä, Harkovaa, Dniproa, Kryvyi Rihiä, Zaporižžjaa, Mykolajivia, Odessaa ja muita seutuja Donetskin, Hersonin ja Mykolajivin alueella. Ukraina pudotti alas 38 maahantunkeutujan 43 räjähdelennokista. Yhdysvaltain viranomaiset vahvistivat, että Iranin asevoimien kouluttajia oli Krimin niemimaalla opastamassa venäläisiä käyttämään Iranista hankkimiaan lennokkeja. Siten Iran mahdollistaisi venäläisiä tekemään sotarikoksia.

Iranilaiset viranomaiset vahvistivat Venäjän sopineen ostavansa iranilaisia lyhyen kantaman ballistisia ohjuksia. Nämä toimitettaisiin ostajalle nopeasti.

Iranilaiset viranomaiset ovat vahvistaneet Venäjän sopineen ostavansa iranilaisia ballistisia lyhyen kantaman Fateh-110- ja Zolfaghar-ohjuksia (SRBM). Nämä toimitettaisiin Venäjälle 2–3 lähetyksenä ”hyvin pian”.

Ukrainan presidentti Zelenskyin mukaan Venäjä oli edellisen kymmenen päivän aikana tuhonnut sotilaallisilla iskuillaan kolmasosan Ukrainan voimalaitoksista. Venäjä oli tänä aikana tehnyt noin 190 iskua ohjuksien, räjähdelennokkien ja tykistön avulla. Jopa 1 100 Ukrainan kaupunkia, taajamaa tai kylää oli iskujen jälkeen jäänyt ilman sähköä. Arviolta yli 70 ihmistä on kuollut iskujen seurauksena ja 240 loukkaantunut.

Venäjän Ukrainan hyökkäysjoukkojen komentaja Sergei Surovikin kertoi, että Venäjä aikoi ”evakuoida” siviilejä miehittämnästään H’ersonin kaupungista, jota Ukrainan asevoimat oli lähestymässä.

Keskiviikkona 19. lokakuuta

Euroopan parlamentti myönsi Saharov-palkinnon Ukrainan kansalle, joka taistelee paitsi ”puolustaakseen kotejaan, suvereenisuuttaan, itsenäisyyttään ja alueellista yhtenäisyyttään, mutta päivittäin myös vapauden, demokratian, laillisen järjestyksen ja eurooppalaisten arvojen puolesta”.

Venäjän miehityshallinto on kehottanut H’ersonin kaupungin asukkaita evakuoitumaan. Evakuointia on kuvattu huonosti järjestetyksi, osin paniikkimaiseksi tapahtumaksi, johon osallistuivat miehityshallinto, Venäjää tukevia valtion virkailijoita, lapsiperheitä ja joukko vanhempaa väkeä. Miehityshallinnon virkamiehet eivät kerro, tapahtuisiko evakuonti Dneprjoen itäpuolelle eli Hersonin alueen itäosiin, kauemmas miehitetylle Krimin niemimaalle vai Venäjälle. Ukrainan valtionjohdon mukaan tapahtuma olisi osin valeuutisiin pohjautuva väestön pakkosiirto.

Venäjän presidentti julisti sotatilalain voimaan neljällä itseensä laittomasti liittämällään Ukrainan alueella. Ukraina näkee teon yrityksenä ”pseudolaillistaa” osittain miehitettyjen alueiden ryöstäminen. Miehittäjävaltion poikkeustilalaki sallisi sotasensuurin, puhelinkeskustelujen säätelyn, ulkonaliikkumiskiellon, liikkumisen rajoittamisen, omaisuuden takavarikoimisen puolustustarpeessa ja kansalaisten käskemisen esimerkiksi paloja sammuttamaan. Lisäksi niin kutsuttu taloudellinen liikekannallepano julistettiin kuudelle Ukrainan lähialueelle (Belgorodin, Brjanskin, Kurskin, Krasnodarin, Rostovin ja Voronežin alueille) sekä kahdelle Venäjän vuonna 2014 miehittämälle alueelle (Krim ja Sevastopol). Näillä seuduilla rajoitetaan esimerkiksi ihmisten liikkumista.

Torstaina 20. lokakuuta

Ukrainassa alkoi aamulla sähkön säännöstely. Venäjä oli erityisesti edellisen kahden viikona tuhonnut huomattavan osan Ukrainan voimaloista tai sähkönsiirtoasemista. Lisäksi Venäjä kontrolloi miehitysalueellaan esimerkiksi Euroopan suurinta ydinvoimalaa.

Nato kertoi, että siihen kuuluvat maat tulisivat toimimaan, mikäli Venäjältä tai muusta suunnasta uhattaisiin Suomea ja Ruotsia ennen kuin maat saavat puolustusliiton täysjäsenyyden.

Ukrainan presidentin mukaan Venäjä on miinoittanut Kah’ovkan vesivoimalalaitoksen siltayhteyksineen. Tämä altistaa vesivoimalan alapuolisen Dneprin alajuoksun yli 80 asutuskeskusta alttiiksi tulvavesille, mikäli vesivoimalan yläpuolelle padottu 18 miljoonan vesikuution Kah’ovkan tekojärvi pääsisi purkautumaan padon mahdollisesti tuhoutuessa. Kuitenkin esimerkiksi Geneven sopimusten mukaan aseellinen toiminta sellaista rakennelmaa vastaan, jonka tuhoaminen aiheuttaa kohtuutonta siviiliväestön menehtymistä tai haavoittumista tai siviilikohteiden vahingoittumista, on törkeä sotarikos. Joidenkin lähteiden mukaan Venäjä valmistautui tekemään voimalaitokseen myös lavastetun hyökkäyksen ("false flag").

Perjantaina 21. lokakuuta

Ukrainan asevoimien eteläisen komentokeskuksen mukaan Venäjän asevoimat on aloittanut vetäytymisen Hersonin alueella länsiosasta siirtämällä aktiivisesti ampumatarvikkeita ja kalustoa sekä joitain yksikköjä lautoilla Dneprin itärannan puolelle. Vetäytymisen ajaksi rintamaa turvaamaan olisi ukrainalaisarvion mukaan tuotu 2 000 äskettäisissä liikekannallepanossa palvelukseen astunutta reserviläistä. Miehityshallinnon toimintoja on lopetettu Beryslavin ja H’ersonin ja kaupungeissa. Venäläisten asiantuntijoiden, ukrainalaisten yhteistyötoimijoiden ja Hersonin alueen pankkitoimintojen evakuointia valmisteltiin. Vahvistusta Venäjän valtionjohdon mahdollisesti antamalle vetäytymiskäskylle ei kuitenkaan saatu perjantaina. Venäjä kertoo ”evakuoineensa” jo 15 000 ihmistä H’ersonista.

Lauantaina 22. lokakuuta

Venäjä on jatkanut ohjusiskujaan Ukrainan siviiliyhteiskunnan perusrakenteisiin eli voimalaitoksia ja sähkönjakeluverkkoa kohtaan. Lauantaina iskuja kohdistettiin erityisesti läntiseen Ukrainaan. Ukrainan sähkönsiirron kantaverkosta vastaava valtiollinen energiayhtiö Ukrenerho luonnehti iskujen vaikutuksia vakavuudeltaan lokakuun 10.–12. päivän iskujen kaltaisiksi. Ainakin Tšerkasyn alueelle iskettiin myös räjähdelennokeilla. Ukrainan asevoimat pudotti 13 Venäjän strategisista pommikoneista ammutuista 17:stä H-101 (H-555) -risteilyohjuksesta ja viisi Mustaltamereltä ammutuista 16:sta Kalibr-ohjuksesta.

Ukrainan asevoimat jatkoi iskujaan venäläisten huoltoreittejä kohtaan eteläisessä Ukrainassa Hersonin alueella. Venäjän kerrottiin saaneen valmiiksi vaurioituneen Antonivkan sillan viereen rakennetun ponttonisillan.

Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska ja Saksa ovat pyytäneet YK:ta tutkimaan väitteitä, joiden mukaan Venäjä käyttäisi Iranissa valmistettuja lennokkeja sotatoimiin Ukrainassa.

Sunnuntaina 23. lokakuuta

Venäjän puolustusministeriö väitti Venäjän onnistuneen tuhoamaan ukrainalaisen polttoainevaraston Tšerkasyn alueella, jossa Venäjän mukaan säilytettiin yli 100 000 tonnia lentopolttoainetta eli kerosiinia, osana iskuja ukrainalaisiin energiasektoreihin. Energiayhtiö DTEK ilmoitti, että Kiovassa alettiin toteuttaa suunniteltuja sähkökatkoksia sähkön säästämiseksi ja onnettomuuksien välttämiseksi.

Viikko 36 (24.–30.10.)

Maanantaina 24. lokakuuta

Venäjän perustama Hersonin alueen nukkehallitus ilmoitti, että alueella perustetaan vapaaehtoisjoukot, joihin saa liittyä kuka tahansa, ja että liittyminen on vapaaehtoista.

Tiistaina 25. lokakuuta

Uutissivusto Mediazona esitti muun muassa Venäjällä solmittujen pika-avioliittojen runsastumisen perusteella laskennallisen arvion, että Venäjä olisi syyskuisen liikekannallepanon jälkeen kutsunut 492 000 reserviläistä aseisiin. Tämä on huomattavasti enemmän kuin mitä julkisuudessa ”osittaisesta liikekannallepanosta” kerrottaessa viestittiin.

Venäläisen uutistoimisto TASSin mukaan aseteollisuuskonserni Almaz-Anteihin kuuluva pietarilainen Obuhovin tehdas kokoonpanisi ja toimittaisi marras-joulukuussa 2022 Venäjän asevoimille 1 000 aseistettua droonia käytettäväksi Ukrainassa. Näillä kameralla varustetuilla edullisilla nelikoptereilla venäläiset pyrkivät pudottamaan pieniä kranaatteja ukrainalaisiin kohteisiin.

Keskiviikkona 26. lokakuuta

Venäjä yritti YK:n turvallisuusneuvostossa estää YK:ta lähettämästä tutkijoitaan selvittämään, oliko Venäjä ampunut Ukrainaan iranilaisvalmisteisia räjähtäviä lennokkeja. Britannian, Saksan ja Ranskan diplomaatit olivat pyytäneet tätä YK:n pääsihteeriltä. Heidän mukaansa Venäjän ja Iranin toiminta rikkoisi vuonna 2015 sovittua Iranin ydinohjelmaa koskevaa toimintasuunnitelmaa, joka rajoittaa myös joidenkin konventionaalisten aseiden tuomista Iraniin tai viemistä Iranista. Ukrainan presidentin mukaan Venäjä olisi ampunut jo 400 iranilaisvalmisteista lennokkia Ukrainaan.

Venäjä pyrkii uudelleensanoittamaan kertomusta "Ukrainan erikoisoperaationsa" tarkoitusperistä. Aiemman natseista puhdistamisen sijaan nyt Venäjän turvallisuusneuvosto viestii maansa pyrkivän puhdistamaan Ukrainaa saatanoista. Venäjän mukaan ukrainalaiset olisivat hylänneet ortodoksiset arvot. Seuraavana päivänä Ukrainan turvallisuuspalvelu (SBU) kertoi nostaneensa hyökkäyssodan alun jälkeen rikossyytteen 33:a ortodoksisen kirkon Moskovan patriarkaatin palveluksessa työskentelevää henkilöä kohtaan toimimisesta vihollisen hyväksi.

Venäjän medioissa kerrottiin, että 70 000 siviiliä olisi jo evakuoitu Dneprin länsirannalta joen itäpuolelle. Miehittäjät ovat myös käskeneet siviilejä lähtemään Hersonin kaupungista; samalla miehityshallintokin oli poistumassa. Venäläismedia ja Venäjän puolustusministeri on samoihin aikoihin pyrkinyt horjuttamaan väestön alueella pysymistahtoa väittäen todisteita esittämättä esimerkiksi, että Ukraina olisi räjäyttämässä Kah’ovkan vesivoimalaitoksen patoa tai aikomassa räjäyttää likaista pommia. Keväällä 2022 miehityshallinto yritti aiemmilla psykologisen sodankäynnin keinoilla saada ukrainalaismielistä väestöä venäläisen "valetasavallan" kannalle. Ukrainan asevoimien mukaan Venäjä olisi nyt tuonut Hersoniin vahvistukseksi äskettäin sotilaspalvelukseen määrättyjä reserviläissotilaita. Ukrainan vastahyökkäyksen raportoitiin puolestaan vaikeutuneen Hersonin alueen länsiosissa märän sään ja maasto-olojen kuten kastelukanavien vuoksi.

Moskovan Kremlin tiedottaja Peskovin mukaan neljän Venäjän liitetyksi väitetyn ukrainalaisalueen "hylätyt varallisuudet" saatetaan siirtää venäläisille yhtiöille, koska ilmiselvästi ne "eivät voi jäädä epäaktiivisiksi".

Torstaina 27. lokakuuta

Venäjän presidentti Putin kertoi puheessaan, ettei hän kadu Ukrainan "erikoisoperaatioita". Vaikka Venäjä itse aloitti ja jatkaa hyökkäyssotaa, hän syytti puheessaan "länttä" tästä ja samoin kuin "vaarallisesta, verisestä ja likaisesta pelistä", joka on tuonut kaaosta ympäri maailmaa. Putin toisti puheessaan Venäjän perustelemattoman väitteen, että Ukraina voisi käyttää "likaista pommia". Hän väitti myös "erikoisoperaatiota" osin sisällissodaksi. Putinin mielestä ainoastaan Venäjä voisi taata Ukrainan alueellisen yhtenäisyyden.

Perjantaina 28. lokakuuta

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Venäjä olisi hyökkäyssotansa aikana tehnyt 8 000 ilmaiskua ja laukaissut 4 500 ohjusta Ukrainaan.

Venäjän puolustusministeri väitti maansa saaneen ”osittaisen liikekannallepanon” valmiiksi. Palvelukseen otetuista reserviläisistä 82 000 olisi jo siirretty Ukrainaan ja 218 000 olisi koulutuksessa. Suomalainen sotatutkija Ilmari Käihkö arvioi, ettei Venäjän ilmoittamiin lukuihin pidä luottaa. Uutisoinnilla pyritään rauhoittamaan kansaa. Huomattava taistelijoiden lukumäärän lisäys kuitenkin vahvistaa hyökkääviä Venäjän asevoimia.

Lauantaina 29. lokakuuta

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa kiteytetään Venäjän lokakuussa järjestelmällisesti muuttunut tuhotyö. Terrori on kohdistunut erityisesti siviiliasuntoihin ja keskeiseen infrastruktuuriin, muun muassa sähkö-, vesi- ja voimalaitoksiin.

Ukraina syytti venäläisiä muun muassa Hersonin alueen sairaaloiden lääkintätarvikkeiden ja ambulanssien ryöstelystä.

Hollannista kerrottiin, että Venäjän tiedustelupalvelu oli perustanut maahan kymmeniä postilaatikkoyrityksiä, joiden avulla se oli yrittänyt hankkia huipputeknisiä komponentteja Ukrainan sodassa käytettäviin aseisiin. Hämärtämällä ostajatahoa venäläiset ovat pyrkineet kiertämään länsimaiden asettamia pakotteita.

Sevastopolissa sijaitseviin sotilaskohteisiin tehtiin isku drooneilla ja kauko-ohjattuilla miehittämättömillä pinta-aluksilla (USV). Venäjä ampui alas seitsemän yhdeksästä droonista. Mustia kajakkeja muistuttaneet kauko-ohjatut pinta-alukset oli varustettu videokameralla, tietoliikenneyhteydellä ja räjähteillä. Julkisuuteen toimitetun videomateriaalin perusteella on ilmeistä, että yksi USV-iskujen kohteina olleista sota-aluksista oli ohjusfregatti Admiral Makarov, joka oli huhtikuussa 2022 upotetun ohjusristeilijä Moskvan jälkeen nostettu Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaivan asemaan. Venäjä on myöntänyt miinanraivaaja Ivan Golubetsin kärsineen vähäisiä vaurioita. Satelliittikuvat, joiden mukaan Admiral Makarovia havaittiin saatettavan kahden hinaajan avulla Sevastopoliin 1. marraskuuta, tukevat kuitenkin arviota ainakin yhden Ukrainaan risteilyohjuksia ampuneen fregatin vaurioitumisesta USV-iskussa.

Sunnuntaina 30. lokakuuta

Venäjän sotatoimien aikana venäläistulituksen kohteeksi joutunutta, ukrainalaisten hallussaan pitämää ortodoksisen kirkon Svjatohirskin lavran (luostarin) kirkkoa Svjatohirskissä 30. lokakuuta 2022.

Elintarvikekriisin arveltiin saattavan pahentua Venäjän vetäydyttyä Sevastopoliin edellispäivänä kohdistettujen lennokki- ja USV-iskujen jälkeen Ukrainan ja Turkin kanssa sovitusta ukrainalaisen viljan vientisopimuksesta.

Marraskuu 2022

Viikko 37 (31.10. –6.11.)

Maanantaina 31. lokakuuta

Venäjän asevoimat iski erityisesti Ukrainan yhteiskunnan energiahuollon perusrakenteisiin yli 50 risteilyohjuksella, jotka ammuttiin Kaspianmeren pohjoisosista ja Rostovin alueen Volgodonskin seudulta. Ukraina ilmoitti ampuneensa alas 44 näistä risteilyohjuksista. Ukrainan pääministerin mukaan iskut vahingoittivat 18 kohdetta, jotka sijaitsevat kymmenellä Ukrainan alueella. Esimerkiksi vesi katkesi 80 prosentilta kiovalaisista ja sadattuhannet olivat iskujen jälkeen ilman sähköä. Yksi alasammutuista ohjuksista putosi Moldovan puoleiselle maaseutualueelle.

Tiistaina 1. marraskuuta

Venäjän aiempi presidentti Dmitri Medvedev kertoi pelkonsa, että Ukrainan voitto voisi johtaisi nyky-Venäjän romahdukseen.

Britannia viesti tukeneensa Ukrainan kyberpuolustusta noin 7 miljoonan euron panostuksella pian Venäjän hyökkäyssodan alettua. Ukraina oli tehnyt kyberpuolustukseen liittyvää yhteistyötä esimerkiksi Britannian kanssa jo usean vuoden ajan tätä ennen. Ukraina liittyi Naton kyberpuolustuksen osaamiskeskuksen (CCDCOE) liitännäisjäseneksi maaliskuussa 2022, ja on jakanut kokemuksiaan tällä foorumilla muille osallistujamaille, mukaan luettuna Britannia ja Suomi.

Euroopan unioni toi esille, että Venäjä rikkoo kansainvälistä lakia, pyrkiessään toimeenpanemaan miehitysalueillaan Krimillä liikekannallepanon. EU:n mukaan Venäjä kutsuu asepalvelukseen myös väestöjakaumaan verrattuna suhteettoman paljon etnisiin vähemmistöihin kuuluvia, Krimillä erityisesti Krimin tataareja.

Keskiviikkona 2. marraskuuta

Venäjän miehitysjoukot ovat jatkaneet ukrainalaisväestön pakkosiirtoja Hersonin alueella. Myös ukrainalaisia yrityksiä on pyritty ”kansallistamaan” miehittäjän nimiin. Ukarinalaisia lapsia on pakkosiirretty Hersonin alueelta Venäjälle.

Torstaina 3. marraskuuta

Donetskin venäläishallinnon johtaja Denis Pushilin kertoi, että Ukraina ja Venäjä vaihtoi yli 200 sotavankia keskenään.

Perjantaina 4. marraskuuta

Aseistetut Venäjän asevoimien sotilaat pakottivat Hersonin asukkaita pois kodeistaan evakoiksi. Jos asukkaat eivät välittämästi pystyneeet osoittamaan omistavansa asuntojaan, heidät pakotettiin pois. Usein venäläissotilaat muuttivat tilalle tyhjennettyihin asuntoihin.

Venäjän presidentti Putinin mukaan ”osittaisessa liikekannallepanossa” oli saatu asepalvelukseen 318 000 sotilasta. Venäjän presidentti ei kuitenkaan julistanut liikekannallepanoa päättyneeksi. Ihmisoikeusjuristien mukaan tämä merkitsee, että laki on yhä voimassa, vaikka julkisuudessa muuta sanottaisiin. Sen sijaan hän edisti uusien taistelijoiden värväämistä asepalvelukseen kahdella uudella säädöksellä vapaaehtoisjoukoista ja aiempien vankien asepalvelukseen kutsumisesta. Säädöksen mukaan äskettäin vapautuneet ja vankeutensa vuoksi asepalvelun välttäneet venäläiset voivat tulla kutsutuksi asepalveluun. Sotimaan pääsisivät esimerkiksi raiskaajat, murtovarkaat ja murhaajat, mutta eivät autovarkaat, terroristit, maanpetturit eivätkä pedofiilit. Lisäksi Venäjän puolustusministeriö on ryhtynyt syksyllä soveltamaan palkkasotilasryhmittymä Wagnerin jo aiemmin käyttämää toimintatapaa, jonka mukaan vankilassa rangaistustaan suorittavat vangit voivat korvata vankeusaikaansa liittymällä vapaaehtoisina taisteluihin lähetettäviin sotilasjoukkoihin. Lainmuutokset ja uudet käytännöt mahdollistavat satojen tuhansien aiemmin yhteiskuntakelvottomana asepalvelun välttäneen kutsumisen tai värväämisen asepalveluun rintamalle.

Lauantaina 5. marraskuuta

Iranin ulkoministeri vahvisti maansa toimittaneen iranilaisvalmisteisia lennokkeja Venäjälle. Hänen mukaansa ”määrältään rajoitetut” toimitukset olisi kuitenkin toteutettu kuukausia ennen Venäjän hyökkäyssodan alkamista. Ulkoministeri lisäksi kehotti ukrainalaisia osoittamaan, että iranilaisia lennokkeja olisi käytetty Ukrainassa.

Ukrainan kantaverkkoyhtiö kertoi käynnistävänsä sähkönsäännöstelyn kiertävien sähkökatkokosten muodossa Kiovassa ja seitsemällä Ukrainan alueella.

Sunnuntaina 6. marraskuuta

Venäjän oppositiolähteet raportoivat ukrainalaisesta tykistötulesta Svatoven piirin Makijivkan kylässä Luhanskin alueella. Tulituksessa on saattanut kuolla yhden päivän aikana jopa 500 syksyn liikekannallepanossa sotimaan käskettyä taistelijaa. Toisen uutisen mukaan 1. marraskuuta illalla paikalle saapuneet kokemattomat taistelijat saivat joukon lapioita, ja heitä käskettiin kaivamaan juoksuhautoja. Lapioita oli vähän ja sotilaat vuorottelivat kaivamisessa läpi yön. Varhain aamulla 2. marraskuuta ukrainalainen drooni havaitsi Voronežin alueelta pari viikkoa aiemmin liikekannallepanossa kootun ja pikaisesti koulutetun venäläisjoukon. Silminnäkijöiden mukaan seuranneesta tykistötulituksesta selvisi hengissä vain 130 taistelijaa 570:stä ja hekin menettivät mielenterveytensä, eivätkä pysty palaamaan rintamalle.

Venäjän mukaan ukrainalaisen tulitus on vaurioittanut Kah’ovkan voimalaitospatoa. Väitettä ei ole puolueettomasti varmennettu. Venäläislähteet eivät täsmennä, minne vauriot täsmällisemmin kohdistuivat, eli osuivatko iskut esimerkiksi padon sivuilla sijaitseviin strategisiin tie- ja rautatieväyliin.

Viikko 37 (7.–13.11.)

Maanantaina 7. marraskuuta

Ukrainan valtiollinen sähkö- ja kantaverkkoyhtiö Ukrenerho varoitti uusista suunnitelluista ja suunnittelemattomista sähkökatkoista. Erityisesti Kiovan ja Harkovan alueella sähkön saatavuustilanne on kriittinen. Tšernihivin alueella paikalliset sotilasviranomaiset kehottavat useiden Ukrainan pohjoisrajan kylien asukkaita muuttamaan evakkoon kodeistaan venäläisten toistuvan kranaatti- ja tykistötulen vuoksi.

Venäjä on menettänyt runsaasti sotilaitaan ja kalustoaan Donetskin alueen taisteluissa edeltävien päivien aikana. Joukot viestivät tyytymättömyyttään myös kotirintamalle ja arvostelevat sotilasjohtoa.

Iranissa konservatiivisen sanomalehden etusivulla päätoimittaja Masih Mohajeri poikkeuksellisesti kritisoi iranilaisten droonien toimituksia Venäjälle ja maan ulkopolitiikkaa. Hänen mukaansa Iranin hallituksen olisi tullut kehottaa hyökkäyssodan aloittanutta maata (Venäjää) noudattamaan kansainvälisiä säädöksiä jotka kieltävät aluekaappaukset muista maista. Toiseksi olisi tullut kieltää Venäjää käyttämästä Iranin toimittamia lennokkeja Ukrainassa. Kolmanneksi Iranin olisi tullut ylläpitää vahvempi suhde maahantunkeutumisen kohteeksi joutuneeseen valtioon (Ukrainaan). Kirjoittaja neuvoi maan ulkoministeriä välttämään ”laittamasta kaikkia munia yhteen (Venäjän) koriin”, sillä Iranin ulkopolitiikan perinteenä on ollut tasapainoilla lännen ja idän välillä.

Ukrainan ilmavoimien edustaja kertoi, ettei maalla ei ole tehokkaita keinoja torjua Venäjän mahdollisesti hankkimia iranilaisia ballistisia ohjuksia ilmatorjunnalla. Siksi ohjukset pitäisi tuhota niiden laukaisupaikoilla, vaikka ne olisivat kaukana Venäjän puolella.

Egyptin presidentti Abdel Fattah el-Sisi vaati Ukrainassa käytävän sodan ja sen aiheuttamien kärsimysten lopettamista, koska muu maailma kärsii siitä.

Sähköt ja vesi olivat poikki Hersonin alueella kymmenessä asutuskeskuksessa (kuten H’ersonissa) suurjännitelinjan katkettua venäläisten tulituksen seurauksena. Ukrainan mukaan H’ersonissa monet venäläissotilaat ovat paljolti muuttaneet siviiliasuntoihin ja piiloutuakseen ryhtyneet käyttämään siviilivaatteita. Tätä on tulkittu valmistautumisena katutaisteluihin. Myös Snihurivkan läheisyydessä venäläissotilaita on muuttanut kylistä evakuoituneiden siviilien taloihin, tai häätävät asukkaita kodeistaan päästäkseen asumaan niihin. Molemmat teot ovat sotarikoksia Geneven sopimusten mukaan: sekä sotilaiden esiintyminen siviileinä että siviilien karkottaminen kodeistaan. Siviilien tarkistusten lisääntymisestä kerrotaan H’ersonissa; mahdollisesti pyrkimyksenä saada partisaanitoimintaa vähennettyä. Kiinteitä tarkastuspisteitä on yhä kaupungin rajoilla ja joukkoliikenteen kulkuvälineissä tehdään pistotarkistuksia. Venäläissotilaiden tekemät tarkastukset ovat aiempaa aggressiivisempia. Matkapuhelimia tutkitaan, miehiä voidaan vaatia riisuuntumaan tatuointien etsimiseksi.

Tiistaina 8. marraskuuta

Ukrainan presidentin mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut maailman valtioiden hallitukset suuntautumaan pois taistelusta ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Presidentin mukaan tehokasta ilmastopolitiikkaa ei ole olemassa ilman rauhaa.

Kiertävistä sähkökatkoksista on tullut arkea Ukrainassa, koska 10. lokakuuta lähtien Venäjä on iskuillaan vaurioittanut tai tuhonnut 40 prosenttia Ukrainan energiantuotantolaitoksista erityisesti ohjus- ja lennokki-iskuillaan.

30 Käärmesaaren puolustajaa, jotka Venäjä vangitsi vallatessaan saaren helmikuussa 2022, vapautuivat vankeudesta.

Keskiviikkona 9. marraskuuta

Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu ilmoitti perääntymisestä Dneprin oikeanpuoleiselta eli läntiseltä rannalta. Käytännössä tämä tarkoitti joukkojen poisvetämistä seuraavina päivinä Mykolajivin alueen Baštankan piiri eteläosasta (Snihurivkan kaupungista), Hersonin alueen Beryslavin piiristä ja Hersonin piirin pohjoisosasta.

Torstaina 10. marraskuuta

File:2022 Russian invasion of Ukraine.svg

Hersonin alueen taisteluja Dneprin oikealla rannalla (luoteispuolella): Ukrainan vastahyökkäys (siniset nuolet): voimakas eteneminen 9.-11. marraskuussa 2022 (englanniksi).

Venäjän asevoimat oli vetäytymässä Dneprin oikean puolen miehitysalueilta. Ukrainan asevoimien joukot etenivät vastaavasti. Venäjä räjäytti Hersonin 199-metrisen TV-televisiotornin vetäytyessään kaupungista Dneprin länsirannalle.

Perjantaina 11. marraskuuta

Venäjän Mykolajivissa sijaitsevaan 5-kerroksiseen asuintaloon 11. marraskuuta vastaisena yönä tekemän, 9 ihmistä tappaneen raketti-iskun jälkiä.

Venäjän asevoimat ilmoitti vetäytyneensä Dneprin itäpuolelle. Venäjä tuhosi perääntyessään monia siltoja, muun muassa suuren osan Antonivkan maantiesiltaa, Antonivkan rautatiesiltaa ja Kah’ovkan vesivoimalaitospatoa maantie- ja rautatiesiltoineen, estäen tällä ukrainalaisia käyttämästä tätä Dneprin ylitykseen venäläisjoukkojen takaa-ajamiseksi. Erityisesti perusteellisesti tuhottu Antonivkan maantiesilta vaikeuttaa myöhemminkin keskeisesti yli kilometrin levyisen Dneprin yli pääsemistä. Satelliittikuvista voitiin havaita, että Kah’ovkan vesivoimalaitospadon kolmen luoteisinta 12 metriä leveää sulkua oli tuhottu. Näiden kautta pystyy purkautumaan ainakin osa Kah’ovkan tekojärven käytettävissä olevasta vedestä (enimmillään noin 1/3 tekojärven tilavuudesta). Tämän aiheuttamasta Dneprin alajuoksun pinnannousun suuruudesta ei vielä oltu esitetty perjantaina julkisuudessa luotettavia arvioita. Myöskään venäläismiehityksestä vapautuneiden Dneprin alajuoksun oikean rannan webkameroiden kuvasarjoja, hydrologisten asemien pinnankorkeusmittauksia, tai satelliittien altimetri- tai sivukulmatutkadataa Dneprin alajuoksun havaitusta pinnankorkeudesta tai sen muutoksista padon vaurioittamisen jälkeen ei oltu vielä tuotu tuolloin julkisuuteen.

Lauantaina 12. marraskuuta

Venäjän kerrottiin siirtäneen alueen miehityshallinnon Hersonista vetäytymisen jälkeen Henitšeskin satamakaupunkiin. Kaupunki on ennestään ollut Henitšeskin piirin hallintokeskus. Yhdysvaltalainen kenraali (evp.) Ben Hodges kommentoi, että suurin osa Hersonin alueen vielä miehitetystä osasta on nyt Ukrainan asevoimien Himars-raketinheittimien täsmäammusten kantaman sisällä. (Hersonin alueen piirikeskuksista ainoastaan Henitšesk sijaitsee Himarsin tavanomaisten täsmäohjusten kantaman ulkopuolella.)

Sunnuntaina 13. marraskuuta

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi, että Hersonissa oli todettu jo yli 400 Venäjän tekemää sotarikosta ja että Hersonista oli löydetty siviilien ruumiita.

Viikko 38 (14.–20.11.)

Maanantaina 14. marraskuuta

YK:n yleiskokous hyväksyi päätöslauselman, jonka mukaan Venäjä on vastuussa kaikista hyökkäyksen aiheuttamista vahingoista Ukrainassa, ja vaatii korvauksia.

Tiistaina 15. marraskuuta

Venäjä teki mittavan ohjushyökkäyksen Ukrainaan. Ohjusiskut kohdistuivat erityisesti Kiovassa, Harkovassa ja Lvivissä sijaitseviin kohteisiin. Erityisesti asuintaloihin ja energiajärjestelmiin kohdistuneiden iskujen seurauksena 7 miljoonaa kotitaloutta tai muuta sähkön tilaajaa jäi vaille sähköä ympäri Ukrainaa. Myös öljyn kulku Ukrainan kautta Unkariin saapuvaa siirtoputki Družbaa pitkin katkesi. Ukraina kertoi ampuneensa alas 73 hyökkäyksessä käytetystä yli 90:stä venäläisestä risteilyohjuksesta. Lisäksi Venäjä käytti yli kymmentä Shahed-räjähdelennokkia. Hyökkäystä on verrattu laajuudeltaan venäläisten 10. lokakuuta tekemiin ohjus- ja lennokkiskuihin.

Pääartikkeli: Teema-artikkeli Przewodówin ohjusturma

Puolalaisessa Przewodówin kylässä tapahtui ilmeisesti ohjusräjähdys, joka tappoi kaksi Puolan kansalaista. Przewodówin kylä sijaitsee Puolan kaakkoisosassa lähellä Ukrainan rajaa. Useat medialähteet ovat arvioineet tekijäksi Venäjää. Puolan mukaan kylään osunut ohjus tai ohjukset olivat todennäköisesti venäläisvalmisteisia, mutta ohjuksen ampujasta ei vielä ollut varmuutta. Venäjän puolustusministeriö kiisti tehneensä ohjusiskuja Puolan rajan tuntumassa. Puola kertoi nostavansa asevoimiansa valmiustilaa ja selvittävänsä, että tarvitseeko Puolan aktivoida Naton 4. artikla.

Keskiviikkona 16. marraskuuta

Puolan presidentti Andrzej Dudan mukaan ei ole näyttöä, jonka mukaan edellispäivänä Przewodówin kylässä tapahtunut ohjusräjähdys olisi tahallinen hyökkäys tai että ohjus olisi laukaistu Venäjältä. Hänen mukaansa olisi viitteitä, että ohjus olisi laukaistu osana Ukrainan ilmatorjuntaa, ja olisi vahingossa pudonnut Puolen puolelle. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenski kertoi kuitenkin olevansa vakuuttunut – Ukrainan asevoimilta ja ilmavoimilta saamiensa raporttien perusteella – ettei ohjus olisi ukrainalainen. Britannian ulkoministeri James Cleverly tiivisti, että ainoa syy, miksi ohjukset lentelevät Euroopan ilmatilassa on Venäjän ”barbaarinen tunkeutuminen Ukrainaan”.

Torstaina 17. marraskuuta

Venäläisten S-300-ohjuksella tuhoama 2-kerroksinen asuintalo Zaporižžjan alueen Vilnjanskissa. Kymmenen ihmistä sai surmansa ohjusiskussa.

Venäjä teki kuudennen laajemman ohjushyökkäyksen Ukrainaan lokakuun alun jälkeen. Urainalaisviranomaisten mukaan hyökkäys kohdistui maan energiajärjestelmiin. Iskuja kohdistettiin muun muassa Dnipropetrovskin, Odessan ja Zaporižžjan alueiden kaupunkeihin; näissä kuoli tai haavoittui kymmeniä ihmisiä, myös esimerkiksi 15-vuotias tyttö. Aseenaan Venäjä käytti S-300 -ilmatorjuntaohjuksia muun muassa kymmenen ihmistä surmanneessa, kaksikerroksiseen asuintaloon kohdistuneessa iskuissaan Zaporižžjan alueen Vilnjanskiin. Iskujen jälkeen miljoonat siviilit kärsivät sähkön ja veden jakelun katkeamisesta samalla, kun talvipakkaset ja ensilumi oli saapumassa. Hyökkäykset tehnyt Venäjä kuitenkin pyrki julkisesti vyöryttämään vastuutaan omista ohjus- ja lennokkihyökkäyksestään iskujen kohdemaalle Ukrainalle. Viikon aikana Venäjä oli hyökännyt erityisesti Ukrainan länsiosan kriittisiä peruspalveluja vaurioittaen. Jopa puolet ukrainalaisista kärsi ainakin sähkön tai veden katkoksista.

Viljanvientisopimuksen jatkosta viestittiin. Siinä Venäjä mahdollistaa Ukrainan Mustaltamereltä lähtevät kansainvälistä ruokapulaa helpottavat viljakuljetukset erityisjärjestelyin sotatoimiensa aikana.

Aiemmin viikolla Puolassa tapahtuneesta ohjusräjähdyksestä Venäjää syyttänyt ja sodan laajenemisesta varoitellut Ukrainan presidentti Zelenskyi oli pehmentänyt kantaansa. Tässä vaiheessa hän tunnusti, ettei ole vielä varma mitä oli tapahtunut.

Ukraina on vapauttanut puolet Venäjän hyökkäyssodassaan miehittämistä alueista takaisin Ukrainan valtion hallintaan.

Perjantaina 18. marraskuuta

Ajatushautomo Institute for the Study of Warin mukaan venäläisviranomaiset valmistelevat ilmeisesti liikekannallepanon toista aaltoa tai yleistä liikekannallepanoa joulu- tai tammikuussa, vaikka syksyllä 2022 kutsuttujen koulutus on yhä meneillään. Esimerkiksi valtionyritysten henkilöstöä on lähetetty Venäjällä erilaisiin koulutusohjelmiin tai liikekannallepanoon liittyville kursseille. Moskovalainen varuskunta on vahvistanut liikekannallepanon jatkumisen valtionjohdon medialle väittämistä päinvastaisista puheista huolimatta. Myös oikeusistuin on tulkinnut liikekannallepanon olevan yhä meneillään.

Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n mukaan Venäjän 17. marraskuuta esimerkiksi Hmelnytskyin ja Rivnen ydinvoimalaitosten sähkönsyöttölinjoihin tekemät iskut ilmentävät ydinturvallisuuden heikkenemisen ja turvallisuusriskien mahdollisuutta. Tämä koskee kaikkia ukrainalaisia ydinvoimaloita, eikä vain Zaporižžjan ydinvoimalaitosta, joka IAEA:n mukaan on Venäjän miehityksestä huolimatta yhä ukrainainalaisten omistama. Venäjän hallituksen toiminta, jossa sen joukot vaarantavat ydinvoimaloiden turvallisuutta ja uhkaavat niitä edelleen, osoittaa IAEA:n mukaan myös, että Venäjä on sopimaton miehitysalueellaan sijaitsevan Zaporižžjan ydinvoimalan vastuunkantajaksi.

Sosiaalisessa mediassa ja tiedotusvälineissä oli esillä useiden aseettomien venäläissotilaiden antautumistilanne, jossa venäläissotilas avaa tulen piirittäviä ukrainalaisia kohtaan. Hetkeä myöhemmin otetuista droonikuvista käy ilmi, että kaikki venäläissotilaat ovat kuolleet. Tapauksen epäillään viittaavan ukrainalaisjoukkojen tekemään sotarikokseen.

Lauantaina 19. marraskuuta

Britannian pääministeri Rishi Sunak tapasi muun muassa Ukrainan valtion hätäpalvelun henkilöstöä sekä räjähdekoira Patronin.

Ukrainan yleisen syyttäjän mukaan Venäjän hyökkäyssodassa on kuollut ainakin 437 lasta. Lisäksi ainakin 837 lasta on haavoittunut. Eniten lapsiuhreja on tullut Donetskin alueella.

Britannian pääministeri Rishi Sunak vieraili Kiovassa. Hän tapasi muun muassa Ukrainan presidentin ja pelastushenkilöstöä sekä sankarikoira Patronin.

Sunnuntaina 20. marraskuuta

Sekä Ukraina että Venäjä syyttivät toisiaan Zaporižžjan ydinvoimalaitokseen yöllä kohdistetuista iskuista. Iskut vaurioittivat joitain ydinvoimala-alueen rakennuksia ja laitteistoja.

Ukrainassa on poliisin mukaan aloitettu rikostutkinta lähes 45 000 tapauksesta Venäjän maahantunkeutumisen ajalta, joissa Venäjän palveluksessa olevat henkilöt olisivat ilmoituksen mukaan syyllistyneet rikokseen. Toistaiseksi 47 poliisin toteamassa rakennuksessa venäläisjoukot olisivat tutkinnan mukaan laittomasti pitäneet pidätettyinä ja kiduttaneet ukrainalaisia.

Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War toi esille sotabloggaajien puoliviralliseksi kasvaneen merkityksen venäläisessä viestinnässä. Sotabloggaajayhteisö kannattaa vahvasti Venäjän sotatoimia ja on asenteeltaan kansallismielistä. Bloggaajien joukko on melko kirjava, eri kirjoittajat voivat olla lähellä varsin erilaisia nationalistisia ryhmittymiä. Monille bloggaajille sallitaan kriittistenkin asevoimia, puolustusministeriötä tai valtiojohtoa koskevien kannanottojen äänekkäämpi esilletuonti. Monet sotabloggaajat hankkivat sivustolleen tietoa virallisten kanavien ulkopuolelta. Useat bloggaajat kirjoittavat venäläisten sosiaalisten medioidan (Telegram, VK, ja RuTube) ohella valtiollisiin joukkoviestimiin kuten Komsomolskaja Pravdaan, Riaan, tai websivusto RiaFaniin. Monet keskeiset länsimaiset sosiaaliset mediat (kuten Instagram ja Twitter) kiellettiin Venäjällä osana sotasensuuria. Useat venäläiset sotabloggaajista eivät kuitenkaan ole taustaltaan tai asemaltaan riippumattomia Venäjän asevoimista tai valtionviestimistä. Osaalla on virallinen venäläisen presidentinhallinnon myöntämä asema. Suosituimmilla sotablogeilla on yli miljoona seuraajaa.

Viikko 39 (21.–27.11.)

Maanantaina 21. marraskuuta

Venäläiset miehityshallinnot ovat ryhtyneet perustamaan ”notariaattitoimistoja”, joiden avulla ”laillistetaan” ukrainalaisen kiinteistöjen haltuunottoa (tosiasiallista varastamista) ”Venäjän federaation lainsäädännön mukaisesti”.

Maailman terveysjärjestö WHO:n aluejohtaja vaatii sodan osapuolien perustavan humanitaarisia käytäviä Ukrainaan terveydenhuollon varustamiseksi. Esimerkiksi monet sairaalat ja terveyskeskukset tarvitsevat lääkkeiden ohella sähköä ja vettä, joiden toimitusten turvaamiseksi humanitaarisia kuljetuksia tarvittaisiin.

Tiistaina 22. marraskuuta

Opetusta lapsille ja heidän vanhemmilleen Harkovan alueella maastossa olevien räjähteiden kuten miinojen ja kranaattien tunnistamisesta ja vaaroista.

Yhdysvaltain ulkoministeriön kansainvälisen oikeuden erikoislähettiläs, Stanfordin yliopiston humanitaarisen oikeuden professori Beth Van Schaackin mukaan Venäjän sotilasjoukot ovat syyllistyneet järjestelmällisiin sotarikoksiin kaikilla alueilla, joille joukkoja on lähetetty. Tekojen laajuuden ja järestelmällisyyden vuoksi Venäjän johto voidaan katsoa syyllisiksi tekoihin. Ukrainan siviiliväestöön kohdistuneet hyökkäykset ovat tarkoituksellisia, umpimähkäisiä ja suhteettomia. Venäläisjoukot ovat murhanneet, kiduttaneet ja siepanneet ukrainalaisia järjestelmällisesti. Siviilejä ja sotavankeja on pahoinpidelty, Ukrainan kansalaisia on pakkosiirretty Venäjälle, ukrainalaisiin on kohdistettu seksuaalista väkivaltaa, ja heitä on murhattu teloitustyyliin. Puolustusliitto Naton parlamentaarinen kokous kehotti liiton jäsenmaiden hallituksia ja parlamentteja pitämään Venäjän johtoa vastuullisena kaikista tekemistään sotarikoksista (päätöslauselma 478).

Puolustusliitto Naton parlamentaarinen kokous on hyväksynyt myös päätöslauselman 479, joka muun muassa lämpimästi toivottaa Suomen ja Ruotsin tervetulleeksi liittouman jäseniksi ja suosittaa loppujakin liittouman maita ratifioimaan näiden kahden maan liittymissopimuksen. Päätöslauselma korostaa, että Venäjän yritykset liittää Ukrainan osia itseensä ovat laittomia, minkä Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen äänestyskin (12.10.2022) puolustusliiton mukaan selvästi osoitti. Päätöslauselma kehottaa lisäksi liittouman jäsenmaita julkituomaan, että nykyisen valtionjohdon alainen Venäjä on terroristivaltio.

Keskiviikkona 23. marraskuuta

Venäjä jatkoi ohjushyökkäyksiään erityisesti Ukrainan energiainfrastruktuuria kohtaan noin 70 risteilyohjuksella ja useilla räjähdelennokeilla. Ukrainan ilmavoimat kertoi torjuneensa 51 risteilyohjusta ja viisi Zala Lancet-lennokkia. Iskuja oli kohdistettu asuintaloihin, sekä Kiovan, Kiovan alueen, Lvivin, Vinnytsjan ja Zaporižžjan alueiden lämpövoimaloihin sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksiin ja sähköverkon muuntamoihin. Iskut tappoivat useita ja haavoittunut ainakin 36 ihmistä. Ukrainan ydinvoimaloista vastaava Energoatom ajoi turvallisuussyistä alas kaikki Ukrainan hallitsemalla alueella olevat ydinvoimalat (Etelä-Ukrainan, Hmelnytskyin ja Rivnen ydinvoimalaitos), jotka ovat hyvin keskeisiä voimaloita Ukrainan sähköntuotannossa. Vuonna 2021 kaikkiaan 55 prosenttia Ukrainan käyttämästä sähköstä (86,2 TWh) tuotettiin ydinvoimalaitoksilla. Koko Kiovan alueen ja Lvivin kaupungin raportoitiin pimentyneen, Harkovassa kaikki sähköä käyttävä liikenne (kuten metrot) pysäytettiin.

Moldovan varapäämininisteri kertoi, että Moldovaan aiheutui ”massiivisia” sähkökatkoja Venäjän Ukrainaan tekemien iskujen seurauksena. Moldovan kantaverkkoyhtiö Moldelectrica työskenteli päivällä aktiivisesti pyrkiessään liittämään yli 50 prosenttia maasta jälleen takaisin sähkön piiriin. Helmikuussa 2022 Ukrainan kantaverkkoyhtiö Ukrenerho irrottautui aiemmasta yhteydestään Venäjän kontrolloimaan neuvostovuosina luotuun IPS/UPS-kantaverkkoalueeseen. Irrottautumisen 24. helmikuuta 2022 aamuyöllä piti olla alkujaan muutaman päivän kestävä ja etukäteen naapurimaille informoitu kokeilu. Vain tunteja Ukrainan kantaverkon irtikytkemisen jälkeen Venäjä tunkeutui sotavoimillaan Ukrainaan. Maaliskuussa Ukraina liitti kantaverkkonsa keskieurooppalaiseen ENTSO-E kantaverkkoalueeseen. Tämän seurauksena Ukrainan kautta aiemmin IPS-UPS-kantaverkkoalueeseen kuulunut Moldova liittettiin ja synkronoitiin samaan keskieurooppalaiseen sähkön kantaverkkoyhteisöön.

Euroopan parlamentti luokitteli Venäjän terrorismia tukevaksi valtioksi, joka käyttää valtioterroristisia keinoja. Pian tämän päätöksen jälkeen Euroopan parlamentin verkkosivustoille kohdistettiin palvelunestohyökkäys, joka analyysin perusteella oli peräisin Venäjältä.

Suomessa esimerkiksi Tampereen kaupunki ja Koiviston Auto ovat ilmoittaneet lahjoittavansa huollettuja linja-autoja Ukrainaan esimerkiksi koulukuljetuksia varten. Linja-autojen mukana toimitetaan avustustarvikkeita. Osa lahjoitettavista linja-autoista ajetaan Ukrainaan jo marraskuussa.

Torstaina 24. marraskuuta

Pimennetty Ukraina: Venäjän yhteiskunnan perusrakenteisiin kohdistamien ohjushyökkäysten aiheuttamat Ukrainan laajuiset sähkökatkot näkyvät 24.11.2022 Nasan ottamassa satelliittikuvassa (Black Marble nighttime sensor). Valtio- ja aluerajat lisätty selkeyden vuoksi.

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston kokous järjestettiin myöhään keskiviikkona Ukrainan pyynnöstä. Ukrainan presidentti Zelenskyi pyysi kokoukselta YK:n peruskirjaan nojautuen energiaterrorismin tuomitsevaa päätöslauselmaa. Hän myös vaati, ettei Venäjä saisi osallistua sen sotatoimia koskeviin päätösäänestyksiin. Venäjän YK-suurlähettiläs myönsi Venäjän iskeneen Ukrainan sähköverkkoon, mutta perusteli sähköverkon tukevan Ukrainan armeijan toimintaa. Siviilituhojen Venäjän lähettiläs väitti johtuvan muun muassa Ukrainan ohjuspuolustuksesta. Koska Venäjällä on turvallisuusneuvostossa veto-oikeus, tuomitsevan päätöslauselman hyväksymistä pidettiin epätodennäköisenä.

Viikko 40 (28.11.–4.12.)

Torstaina 1. joulukuuta

Ukrainan presidentin virallisen kannan mukaan Ukrainan asevoimissa on menehtynyt 10 000–13 000 sotilasta Venäjän hyökkäyssodan aikana.

Ukrainalaiset sotilaat voivat päästä palkalliselle lomalle sotatilan aikana kymmeneksi päiväksi. Uuden lain mukaan korkeintaan 30 prosenttia joukko-osastosta voi olla samanaikaisesti lomalla.

Venäläisen mielipidekyselyn mukaan marraskuussa 2022 vain 25 prosenttia venäläisistä vastaajista kannatti sodan jatkamista Ukrainassa. Heinäkuussa luku oli vielä ollut 57 prosenttia. Vastaajista 55 prosenttia toivoi nyt rauhanneuvotteluja Ukrainan kanssa. Marraskuun lopulla tehty kysely oli tarkoitettu Kremlinin sisäiseen käyttöön, mutta venäläinen Meduza-julkaisu sai sen käsiinsä. Tuoreen kyselyn kannat olivat samansuuntaisia tutkimuslaitos Levada-keskuksen lokakuussa tekemän mielipidekartoituksen kanssa. Tuolloin vain 27 prosenttia venäläisestä tuki sodan jatkamista, ja 57 prosenttia kannatti tai luultavasti kannattaisi rauhanneuvotteluja Ukrainan kanssa.

Kiinan presidentti Xi Jinping kaipasi ponnisteluja ”Ukrainan kriisin” lopettamiseksi. Poliittinen ratkaisu olisi hänen mukaansa Euroopan ja kaikkien Euraasian maiden yhteinen etu".

Venäläiset kirjakustantajat ovat ilmaisseet huolensa viranomaisten kasvavasta viestinnän säätelystä ja pelkonsa ”neuvostoliittolaisesta” sensuurista. Huolta on aiheuttanut esimerkiksi edellisviikolla säädetty, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä (LGBTQ) kertovan ”propagandan” rajoittamista kirjoissa, elokuvissa, tiedotusvälineissä ja internetissä koskevan lain tulkinnan epäselvyys. Lain laajan soveltamisen on katsottu voivan puuttua jopa moneen teosklassikkoon. Lisäksi viranomaiset haluavat kieltää ”ulkomaalaisiksi agenteiksi” leimattujen kirjailijoiden kirjojen myymisen alaikäisille. Tähän joukkoon on lisätty kasvava joukko kirjailijoita, esimerkiksi scifi-kirjailija Dmitri Gluhovski ja historiallisia fiktiota kirjoittava Boris Akunin. Jotkut kirjakauppiaat ovat aloittaneet varalta itsesensuurin ja myyvät mahdollisesti kiellettäviä teoksia suurilla alennuksilla.

Venäjän kulttuuriministeriö esitteli valtion tukemien elokuvahankkeiden suositellun 17 aihepiirin listan vuodelle 2023. Ministeriön toivomiin aiheteemoihin kuuluu muun muassa venäläissotilaiden sankaruus ja epäitsekkyys ”Venäjän erikoisoperaation” kuluessa", Moskovan ja Pietarin ulkopuolisen Venäjän esilletuonti esimerkiksi Venäjän Kaukoidän, arktisen seudun ja Vähä-Venäjän alueilla, sekä Euroopan rappion esilletuonti.

Sunnuntaina 4. joulukuuta

Ukrainalainen tietotoimisto Ukrinform uutisoi Ukrainan merivoimien Telegram-videoviestiin pohjautuen, että venäläisjoukot olisivat käyttäneet kiellettyjä kemiallisia aseita Itä-Ukrainassa. Uutisen mukaan venäläiset ovat pudottaneet pieniä klooripikriiniä sisältäviä K-51 -kranaatteja drooneista. Ukrainan merivoimien sotilaat ovat joutuneet suojautumaan kemiallisiin suojapukuihin tämän vaarallisen ja voimakkaasti ärsyttävän kemiallisen yhdisteen vuoksi. Kloropikriini (CCl₃NO₂) tunnetaan myös nimillä trikloorinitrometaani, nitrokloroformi ja nitrotriklorometaani. Normaaleissa ilmasto-oloissa yhdiste on pistävänhajuinen hieman öljymäinen ja väritön neste (yhdisteen sulamislämpötila -64, kiehumislämpötila 112 Celsius-astetta), mutta iskeytyessään tai kuumentuessaan se voi räjähtää. Neste hajoaa kuumentuessaan ja valon vaikutuksesta. Tällöin muodostuu myrkyllisiä kloorivetyä ja typen oksideja sisältäviä huuruja. Altistuminen työterveydellistä raja-arvoa suuremmille pitoisuuksille voi aiheuttaa kuoleman. Joulukuun 4. päivänä raportoitu tapaus ei ollut ensimmäinen kerta, vaan venäläisten on raportoitu käyttäneen samantyyppisiä kemiallisia kranaatteja jo aiemmin hyökkäyssotansa aikana (ainakin 23. syyskuuta ja 12. lokakuuta 2022). Pienestä koostaan huolimatta nämä kranaatit kuuluvat Geneven sopimusten kieltämiin kemiallisiin aseisiin.

Joulukuu 2022

Viikko 41 (5.–11.12.)

Maanantai 5. joulukuuta

Kurskin itäinen lentoasema

Rjazan-Djagilevo

Saratov-Engels

5. ja 6. joulukuuta 2022 lennokki-iskujen kohteeksi joutuneiden Venäjän lentotukikohtien sijainti.

Varhain aamulla kahteen Venäjän risteilyohjusten laukaisemiseen käyttämien strategisten pommituslentokoneiden tukikohtaan iskettiin mahdollisesti räjähteillä varustettujen neuvostoliittolaisvalmisteisten lennokkien avulla. Iskuissa raportoitiin vaurioituneen kaksi Tupolev Tu-95 -pommituslentokonetta Saratov-Engelsin lentotukikohdassa sekä suuri polttoainesäiliö Rjazanin Djagilevon lentotukikohdassa ja sen lähellä sijainnut Tupolev Tu-22M3 -pommituslentokone. Tämän tyypin yliäänennopeuteen yltävillä pommikoneilla Venäjä murjoi esimerkiksi Mariupolissa Azovstalin tehdasaluetta. Rjazanin tukikohdan polttoainesäiliön räjähdyksessa kolme tukikohdan sotilashenkilöä kuoli; lisäksi tukikohdissa loukkaantui useita ihmisiä.

Muutamia tunteja myöhemmin Venäjä ampui Ukrainaan kahdessa aallossa yhteensä yli 70 ohjusta, jotka olivat esimerkiksi Kalibr- ja H-59-tyypin risteilyohjuksia. Tällä kertaa ohjuksia ammuttiin Mustaltamereltä, Kaspianmereltä ja Rostovin alueelta; iskuihin osallistui Venäjän mukaan myös 14 Tupolev Tu-95 -pommituslentokonetta. Ukraina raportoi pudottaneensa yli 60 näistä ohjuksista. Iskut surmasivat ainakin neljä ihmistä sekä aiheuttivat tuhoja Ukrainan jo ennestään monin paikoin vaurioitettuun sähköverkkoon ja tämän seurauksena myös vedenjakeluun. Venäjä iski myös joihinkin viestintäkeskuksiin. Sähkökatkoja aiheutui muun muassa Odessaan, Sumyyn, Mykolajiviin ja Kryvyi Rihiin sekä muutamille muille alueille.

Venäjän iskujen ja Ukrainan torjuntatoimien jälkeen Moldova kertoi löytäneensä ohjuksen kappaleita pohjoisrajansa läheltä Bricenin kaupungin luota. Moldovaan pudonneiden ohjusten kappaleiden alkuperästä ei vielä maantain alkuillalla ollut varmuutta. Lisäksi Venäjän ohjushyökkäys aiheutti Moldovaankin sähkökatkoja; edellisen kerran Venäjän hyökkäykset katkoivat sähköjä Moldovasta laajalti 15. ja 23. marraskuuta.

Tiistai 6. joulukuuta

Kurskin itäisen lentoaseman laidalla sijaitsevaan polttoainesäiliöön iskettiin arvioiden mukaan Neuvostoliiton aikaiseen Tupolev Tu-141 Striž -tiedustelulennokkiin pohjautuvalla, Ukrainassa edelleenkehitetyllä räjähdelennokilla 6. joulukuuta 2022. Isku muistutti edellispäivänä venäläisiin strategisten pommikoneiden tukikohtiin (Saratov-Engels ja Rjazan-Djagilevo) tehtyjä lennokki-iskuja.

Torstaina 8. joulukuuta

Venäjän presidentti Putin kertoi maansa asevoimien aikovan jatkaa hyökkäämistä Ukrainan energiainfrastruktuuria vastaan.

Perjantai 9. joulukuuta

Yhdysvaltalaisen ajatushautomo Institute for the Study of Warin (ISW) mukaan Venäjän presidentti Putin pyrkii yhä esittämään Ukrainan olevan haluton neuvottelemaan sodan lopettamisesta vaikka Venäjä olisi hänen mukaansa tähän valmis.

Muun muassa Venäjän kansalliskaarti on vahvistanut, että liikekannallepano maassa jatkuu yhä, vaikka lokakuun lopulla maan valtionjohto väitti julkisuudessa mielialoja rauhoittaakseen muuta.

Putin kritisoi ja kertoi luottamuksensa ”länteen” laskeneen oleellisesti kuultuaan Saksan aiemman kanslerin Angela Merkelin esilletuomana, että vuonna 2014 Venäjän, Ranskan ja Saksan johdolla sovitun Minskin sopimuksen hiljaisena tarkoituksena oli Merkelin mukaan ollut hankkia Ukrainalle aikaa kehittää puolustuskykyään.

Yhdysvaltain puolustusministerin Lloyd Austinin mukaan Venäjä on laajentamassa ja uudistamassa ydinasearsenaaliaan. Venäjällä on varastoissaan lähes 6 000 ydinkärkeä. Vuoden 2023 aikana maa pyrkii Austinin mukaan myös organisoimaan ydinasejoukkonsa uudelleen. Venäjän johto on Ukrainan hyökkäyssotansa aikana useasti väläytellyt ydinaseen rajoitun tai ennalta ehkäisevän käytön mahdollisuutta.

Lauantai 10. joulukuuta

Venäjä on jatkanut laajamittaisa iskujaan ukrainalaisia siviilikohteita vastaan. Venäjän asevoimat hyökkäsi esimerkiksi 15 iranilaismallisella räjähdelennokilla Ukrainan lounaisosan Hersonin, Odessan ja Mykolajivin alueilla oleviin kohteisiin. Ukrainan ilmavoimien mukaan se ampui alas kymmenen näistä lennokeista. Tykistöasein Venäjä tulitti Hersonin aluetta 51 kertaa vuorokauden aikana. Muun muassa sairaala, kauppoja, varastoja ja teollisia rakenteita vaurioitui, sekä osa Hersonin sähköistä katkesi. Ainakin kaksi ihmistä kuoli ja kahdeksan haavoittui. Ukrainan pohjoisosan Sumyn alueelle Venäjä teki 48 iskua. Esimerkiksi Velyka Pusarivkan kylän keskustaan hyökättiin perjantaina S-300 -ohjuksella, mikä vauroitti yli 20 rakennusta.

Ukrainan itäosissa taistelut jatkuivat. Presidentti Volodymyr Zelenskyin mukaan Venäjän tykistötuli ja tulipalot ovat tuhonneet Bah’mutin kaupungin suurelta osin. Samantapainen kohtalo on hänen mukaansa ollut myös Soledarilla, Maryinkalla ja Kreminnalla.

Romanian laivasto räjäytti merimiinan Mustallamerellä miinan ajaudutta lähellä maan rannikkoa.

Viikko 42 (12.–18.12.)

Tiistai 13. joulukuuta

Ukrainan asevoimat vaurioitti Zaporižžjan alueen eteläosassa miehitettyyn Melitopolin kaupunkiin idästä johtavaa M14-valtatien siltaa. Melitopolin ja sen itäpuolella sijaitsevan Kostjantynivkan kylän välinen, Molotsnajoen ylittävä siltayhteys on muun muassa venäläisten miehitysjoukkojensa huollon käytössä.

Perjantai 16. joulukuuta

Ihmisiä hakemassa suojaa Kiovan metroasemalla, Venäjän iskettyä Kiovaan raketeilla (16. joulukuuta 2022).

Tutkija, sotatieteen dosentti Ilmari Käihkö pitää Ukrainan puolustusministeri Oleksi Reznikovin torstaista lausuntoa Venäjän mahdollisesta suurhyökkäyksestä vuodenvaihteen jälkeen vakavastiotettavana. Käihkön mukaan Venäjän syyskuussa alkaneen liikekannallepanon seurauksena Venäjän asevoimat sai 318 000 uutta sotilasta. Tämä on valtava määrä ja muuttaa sodan voimasuhteita. Jos Venäjä siirtää esimerkiksi 150 000 uutta sotilasta rintamalle, kasvaisi taistelujen mittaluokka huomattavasti. Venäjä saattaisi tällöin yrittää hyökätä Ukrainaan myös pohjoisesta, avaamalla sinne uuden rintaman. Kähkön mukaan länsimaiden tulisi muuttuneessa tilanteessa laajentaa aseapuaan Ukrainalle. Maiden olisi myös lisättävä asetuotantoaan, mikäli Ukrainan halutaan voittavan. Venäjä on jo aiemmin kiihdyttänyt esimerkiksi sotateollista ammustuotantoaan ja pyrkinyt tuhoamaan ukrainalaista puolustusteollista tuotantoa.

Sunnuntai 18. joulukuuta

Ukrainan asevoimien mukaan Venäjän joukkojen henkilötappiot lähestyvät 100 000 kuollutta; aamun tappioraportin uhriluku oli 98 280 venäläisjoukkojen kuollutta helmikuun 24. päivästä lähtien. Ukrainan asevoimien eteläisiä joukkoja johtava kenraalimajuri Andri Kovaltšukin (ukr. Андрій Ковальчук) arvioi, että Venäjä saattaa yrittää hyökätä Ukrainaan uudelleen hyökkäyssodan alkuvaihetta muistuttaen pohjoisesta (Valko-Venäjältä), idästä ja etelästä.

Venäjän on raportoitu käyttävän itärintamalla Bah’mutin läheisyydessä ukrainalaisasemien paljastamiseksi syötiksi lähetettäviä pieniä tiedustelujoukkoja. Kun ukrainalaiset torjuvat hyökkäävän tiedustelujoukon, he samalla tulevat paljastaneeksi oman sijaintinsa, jonne Venäjän asevoimat kohdistaa yhden tai useamman tykistökeskityksen. Tällä hyökkääjävaltio pyrkii kuluttamaan ukrainalaisjoukkoja välittämättä lähetetyn tiedustelujoukon sotilaiden hengissäselviämisestä. Tunnustelemaan lähetettyihin joukkoihin on sijoitettu esimerkiksi palkkasotilasyhtiö Wagnerin vankiloista vapautuslupauksia vastaan värväämiä taistelijoita. Veristä menettelyä toistetaan yötä päivää, ja tällä hyökkäävät venäläisjoukot saattavat päästä etenemään pieniä matkoja kerrallaan. Palkkasotilasyritys Wagnerin palveluksessa on ollut myös Venäjän asevoimista eläkkeelle jääneitä lentäjiä, joiden ohjaamilla, yhä ilmavoimien tunnuksissa olevilla Suhoi Su-24M -rynnäkköhävittäjillä ja Suhoi Su-25 -maataistelukoneilla palkkasotilasyhtiö on tukenut taistelutoimiaan.

Viikko 43 (19.–25.12.)

Maanantai 19. joulukuuta

Venäjä laukaisi iranilaistyppisiä Shahded-131 ja Shahed-136 -räjähdelennokkeja Ukrainaan 18.–19. joulukuuta välisenä yönä. Ukrainan asevoimat pudotti 30 lennokkia, joista 10 eteläisessä Ukrainassa ja 18 Kiovassa. Jotkin läpi päässeet lennokit vaurioittivat kuitenkin Kiovan kriittistä infrastruktuuria.

Tiistai 20. joulukuuta

Presidentti Volodymyr Zelenskyin uutisoitiin tehneen yllätysvierailun Donetskin alueella eturintamassa sijaitsevaan Bah’mutiin. Presidentti palkitsi taisteluun osallistuneita ja toi mukanaan ”arvolahjoiksi” luonnehdittuja tarvikkeita. Jo samana päivänä presidentti Zelenskyin vahvistettiin matkustaneen valtiovierailulle Yhdysvaltoihin. Venäjän ex-presidentti (2008–2012) Dmitri Medvedev teki puolestaan pikavierailun Kiinaan, jossa hän tapasi presidentti Xi Jinpingin keskustellakseen maiden strategisesta yhteistyöstä ja Ukrainan tilanteesta.

Venäjä hyökkäsi varhain maanantaina Kiovan kriittiseen infrastruktuuriin 35 räjähdelennokilla. Iskujen seuruksena kolme aluetta kaupungista oli tiistaina yhä vailla sähköä. Maanantain iskut olivat kolmas venäläishyökkäys Kiovaan kuuden vuorokauden kuluessa.

Ukraina vauhdittaa neuvostovuosien ja Venäjän vaikutuksesta kertovien merkintöjen poistamista julkisesta tilasta poistamalla näistä muistuttaneita muistomerkkejä ja nimeämällä satoja katuja uudelleen ukrainalaisten taiteilijoiden, runoilijoiden, sotilaiden, vapaustaistelijoiden ja esimerkiksi sotavuoden 2022 sankareiden mukaan.

Keskiviikko 21. joulukuuta

Presidentti Volodymyr Zelenskyi tapasi Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin Valkoisessa talossa.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tapasi Washingtonissa muun muassa Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin ja puhui Yhdysvaltain kongressille. Zelenksyi luovutti edellispäivänä Bah’mutia puolustaneilta ukrainalaissotilailta saamansa, saatekirjoituksilla täytetyn Ukrainan lipun edustajainhuoneen puheenjohtaja Nancy Pelosille. (kesken)

Toisaalla Putin kertoi kuulijoilleen näkemystään, ettei Venäjä olisi syypää Venäjän helmikuussa aloittamassaan, Ukrainaan kohdistetussa hyökkäyssodassa. Sen sijaan hänen käsityksensä mukaan konflikti olisi aiheutunut ”kolmansien maiden politiikan seurauksena”. Ukraina olisi nyt ”veljesvaltio”, jonka ”länsi olisi aivopessyt”. Venäjä on syyskuun 10. päivästä lähtien ampunut yli 1 000 risteilyohjusta tai räjähdelennokkia Ukrainaan, tuhonnut tai vaurioittanut niillä ja muilla aseilla hyvin suuren määrän rakennuksia, lukuisia yhteiskunnan keskeisiä perusrakenteita ja tappanut yli 600 ukrainalaista siviiliäkin. Helmikuun 24. päivänä alkaneen Venäjän hyökkäyksen jälkeisissä taisteluissa on kuollut kymmeniä tuhansia sotilaita. Silti Putinin mukaan ”ei ole mitään, mistä Venäjää voisi syyttää.”

Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu kertoi asevoimien miehistöluvun kasvattamisesta nykyisestä 1 miljoonasta 1,5 miljoonaan Ukrainassa käytävien taistelujen johdosta. Hän myös ehdotti pakollista asepalvelusta iältään 21–30-vuotialle venäläisille miehille. Tämä nostaisi asepalveluun kutsuttavien ikärajaa aiemmin voimassa olleesta iästä (18–27). Muutos myös lisää kutsuttavaksi kelpaavien venäläläisten määrää, koska useilla 27–30-vuotiaalla on jo opiskelut takana, mutta ei kahta tai useampaa lasta, mitkä seikat voisivat tuoda vapautuksen kutsunnasta.

Torstai 22. joulukuuta

Venäjän asevoimien S-300-ohjuksen tuhoamaa koulua (sisäoppilaitosta) Kramatorskissa (22. joulukuuta).

Perjantai 23. joulukuuta

Yhdysvaltalaisen ajatushautomo ISW arvioi katsauksessaan Venäjän mahdollisia valmisteluja uudesta hyökkäyksestä Ukrainaan Valko-Venäjän kautta. Yhtenä mahdollisena tämänsuuntaisena merkkinä ISW pitää Venäjän suunnitelmia avata uusi kenttäsairaala Valko-Venäjällä. Tällainen rakennelma ei olisi välttämätön Valko-Venäjällä harjoittelevien venäläisjoukkojen vuoksi; sen sijaan helmikuussa 2022 kenttäsairaaloiden perustaminen liittyi Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen viimevaiheen valmisteluihin. Sotabloggaajana toimivan Igor Girkinin mukaan hyökkäys pohjoisesta Ukrainan luoteisosiin saattaisi tähdätä läntisten huoltoyhteyksien häiritsemiseen.

Venäjän valtiollisia tiedotusvälineitä on The Moscow Timesin mukaan kielletty uutisoimasta liikekannallepanosta. Tällä pyritään ISW:n mukaan hiljentämään huolta Venäjän asevoimien miehistöluvun kasvattamisesta ja toisesta liikekannallepanon aallosta.

Venäjän iskuissa esimerkiksi H’ersoniin ja sen lähitaajamiin kuoli viisi ja loukkaantui ainakin 17 ihmistä. Pahoin haavoittuneiden joukossa oli 6-vuotias tyttö, joka menetti toisen silmänsä ja korvansa ja jonka jalka vaurioitui.

Lauantai 24. joulukuuta

Varhain aamuyöllä oli kulunut kymmenen kuukautta Venäjän hyökkäyssodan 2022 ilma- ja maasotavaiheen alkamisesta.

Venäjän iskut jouluaattona H’ersonissa surmasivat ainakin 10 ja haavoittivat 55:tä siviiliä. Esimerkiksi isku keskustassa sijaitsevan kaupan edustalle surmasi ja haavoitti monia.

Venäjä jatkoi hyökkäyksiään Ukrainassa myös jouluaattona. Pelkästään iskiessään H’ersonin siviilikohteisiin Venäjän asevoimat tappoi ainakin kymmenen ja haavoitti 55:tä siviilihenkilöä. Venäjän raportoitiin ampuneen jouluaattona yhteensä 71 kertaa tykistöllä, raketin- tai kranaatinheittimellä Hersonin alueelle. Iskuista 41 kohdistui Ukrainan mukaan aluekeskus H’ersoniin. Alueella sai surmansa Venäjän sotatoimien vuoksi ainakin 16 ihmistä ja haavoittui 64 ihmistä. Kuolleiden joukossa oli kolme miinanraivaustyössä menehtynyttä Ukrainan valtion hätäpalvelun pelastustyöntekijää.

Ukrainan puolustusministeri Oleksi Reznikovin mukaan Venäjä rikkoo päivittäin sodan lakeja ja normeja. Venäjä rikkoo esimerkiksi vuonna 1907 Haagin rauhankonferenssissa sovittua ja vuonna 1909 Venäjän keisarikunnan vahvistamaa sopimusta tulittaessaan asuinalueita tykistöllään ja muilla aseilla. Muun muassa Sopimus maasodakäynnin laeista ja tavoista (1907) kieltää 25. kohdassa hyökkäämisen tai pommittamisen millä tahansa keinoin puolustamattomia kaupunkeja, kyliä, asutuksia tai rakennuksia kohtaan.

Sunnuntaina 25. joulukuuta

Jopa 700 000 venäläistä on poistunut Venäjältä liikekannallepanon vuoksi. Venäjän duuma valmistelee lainsäädäntöä, joka voisi poistaa maasta poistuneille myönnettyjä etuuksia ja asettaisi heille korkeamman verotuksen kuin maahan jääneille.

Viikko 44 (26.12.–1.1.2023)

Maanantai 26. joulukuuta

Venäläisessä Saratov-Engelsin lentotukikohdassa on raportoitu räjähdyksistä aamuyöllä. Aiemmin 5. joulukuuta samaan tukikohtaan tehtiin lennokki-isku. Uutislähteiden mukaan Venäjän ilmatorjunta pudotti matalalla Engelsin lentotukikohtaa lähestynneen lennokin. Alasammutun lennokin osia osui lentotukikohdalla sijaitsevaan, Bellincatin mukaan lentäjien majoitustilana käytettyyn rakennukseen. Venäjän mukaan lentotukikohdassa sai surmansa kolme lentokonehuollon sotilasta. Virallisen tiedonannon mukaan tukikohdan sotilaslentokoneet eivät vaurioituneet, mutta tietoja tapahtumista ei ole voitu tuoreeltaan vahvistaa riippumattomasti. Ukrainan ilmavoimat ei myöntänyt Ukrainalla olleen osuutta räjähdyksiin, mutta totesi niiden olleen seurausta Moskovan toimista Ukrainassa. Ukrainalaisia kehotettiin varautumaan Venäjän ohjus- ja lennokkihyökkäyksiin ennen vuodenvaihdetta.

Turkin mukaan YK:n johdolla sovitun, Mustanmeren viljakäytäväksi kutsutun laivareitin kautta on kuljetettu sodan aikana yli 15 miljoonaa tonnia maataloustuotteita Ukrainasta.

TASS uutisoi, että liikekannallepanon takia värvätyt saavat saavat Venäjällä tallentaa siemennestettään spermapankkiin ilmaiseksi.

Keskiviikko 28. joulukuuta

Odessan julkisesta tilasta poistama Odessan perustajien (Katarina II:n) muistomerkki.

Ajatuspaja ISW:n mukaan Venäjä on koonnut joukkoja Luhanskin alueelle mahdollista hyökkäystä varten.

Odessan kaupunki on ryhtynyt purkamaan erityisesti keisarinna Katariina II:a esittävää kaupungin perustajien muistomerkkiä pois julkisesta kaupunkikuvasta. Muistomerkki veistoksineen talletetaan Odessan taidemuseoon.

Torstai 29. joulukuuta

Suutari tuli kylään: Ivano-Frankivskin alueen Tlumatšin hromadan Hruškan kylässä (H-555-ohjus ilman räjähdelatausta, 29.12.2022).

Venäjä teki aamulla uuden laajan ohjushyökkäyksen, joka ulottui ainakin kymmenelle Ukrainan alueelle. Ukraina ilmoitti, että iskut vaurioittivat 28 kohdetta, joista 18 oli yksityistä asuinrakennusta ja 10 kriittisen infrastruktuurin, erityisesti sähkönsiirtojärjestelmien kohdetta. Risteilyohjuksia hyökkääjä ampui niin merellä olleilta aluksilta kuin strategisista pommikoneista käsin. Edellisenä yönä Venäjä oli hyökännyt myös räjähdelennokeilla. Ukrainan asevoimat kertoi pudottaneensa 58 Venäjän laukaisemasta 70:stä risteilyohjuksesta ja 11 kaikkiaan 23 räjähdelennokista. Lisäksi useita tiedustelulennokkeja ammuttiin alas. Venäjä ampui myös S-300 ja S-400 -järjestelmien ilmatorjuntaohjuksia maanpäällisiin ukrainalaisiin kohteisiin. Vuorokauden aikana tavallista laajempaa venäläistä tykistötulitusta useilla rintamilla.

Ukrainan itäosassa, pitkään taistelujen kohteena olleen Bah’mutin kaupungin asukkaista on evakuoitu lähes 90 prosenttia eli noin 70 000 ihmistä.

Venäjällä tapahtui muutamia räjähdyksiä. Ilmatorjunnan kerrottiin torjuneen lennokki-iskun esimerkiksi Engelsin lentotukikohdan lähistöllä. Engelsin tukikohta on keskeinen asemapaikkaa Ukrainaan ammuttuja risteilyohjuksia kuljetaville strategisille pommikoneille. Torstaina otettujen satelliitikuvien perusteella tämän viikon toinen Engelsin tukikohtaan kohdistunut lennokki-isku ei näyttänyt aiheuttaneen suurempia vahinkoja. Venäjä vaikutti siirtäneen eli hajasijoittaneen huomattavan osan aiemmin avoimesti Engelsin tukikohdan kenttäalueelle pysäköidyistä strategisista pommikoneistaan jonnekin toisaalle.

Perjantaina 30. joulukuuta

Hyökkäyssotaa käyvä Venäjä on jatkanut räjähdelennokkien laukaisemista ja iskujaan Ukrainaan. Kiovassa maanpuolustajat pudottivat kaikki seitsemän sinne lentämässä ollutta tai lentänyttä räjähdelennokkia. Dnipropetrovskin ja Zaporižžjan alueilla pudotettiin kymmenen lennokkia. Venäjän asevoimat on jatkanut tulitustaan tykistöllä ja kranaatinheittimillä useilla alueilla ...

Ukrainan mukaan Venäjä on hyökkäyssotansa aikana tuhonnut kokonaan 406 oppilaitosta ja vaurioittanut yli 2 600 oppilaitosrakennusta. Ukrainan hallituksen kontrolloimilla alueilla oli joulukuussa toiminnassa yhä noin 12 900 koulua. Ukrainalaisista kouluikäisistä lapsista noin 516 000 asui tuolloin Ukrainan ulkopuolella. Heistä monet olivat pakolaisina ulkomailla. Ukrainalaisista kouluista yli 4 900 toimi verkossa, mikä toi mahdollisuuden opiskella ainakin osan koulutuksesta myös etänä.

Lauantai 31. joulukuuta

Venäjän asevoimien hyökkäyksen jälkeen kiovalaisesta Alfavito-hotellista puuttui osa (31.12.2022).

Venäjän asevoimat laukaisi lentokoneista yli 20 risteilyohjusta, joista raporttien mukaan Ukrainan ilmavoimat pudotti 12. Venäjä hyökkäsi myös ainakin 16 iranilaisella räjähdelennokilla ja yhdellä tiedustelulennokilla Ukrainan pohjois- ja kaakkoisosiin. Lennokit raportoitiin ammutun alas. Kiovassa yksi isku kohdistui siviilejä majoittaneeseen hotelliin. Iskussa kahdeksan ihmistä haavoittui. Heidän joukossaan oli japanilainen Asahi Shimbun -lehden toimittaja.

Ukrainan sotilastiedustelun (GUR) mukaan Venäjän asevoimien tykistö käyttää nykytilanteessa päivittäin noin kolmasosan eli noin 19 000–20 000 tykistöammusta verrattuna sodan aiemman vaiheen noin 60 000 ammukseen. GURin mukaan Venäjä olisi paljolti jo tyhjentänyt sen kanssa sotilasliitossa olevan Valko-Venäjän asevarastot tykistöammuksista. Ajatushautomo ISW:n arvion mukaan ammustarve näkyisi Venäjän taisteluissa Bah’mutin seudulla lähiaikoina. Britannian puolustusministeriön jouluaaton arvion mukaan Venäjältä uupuisi uuteen suurhyökkäykseen tarvittavaa tykistöammusten varastoa samalla kun pitkällä rintamalinjalla kuluu päivittäin huomattava määrä tykistöammuksia ja raketteja. GURin arvion mukaan maaliskuussa 2023 Venäjän tykistön ammuspula tulisi nykyistä ilmeisemmäksi.

Sunnuntai 1. tammikuuta

Venäjän lennokkihyökkäykset Ukrainaan iranilaisilla räjähdelennokeilla jatkuivat.

Ukrainan asevoimat tuhosi uudenvuodenyönä Himars-raketinheittimen raketeilla venäläisjoukkojen käyttämän rakennuksen Donetskin alueella, Venäjän miehittämässä Makijivkassa. Rakennusta käytettiin venäläisten sotabloggaajien mukaan sekä venäläissotilaiden kasarmina ja ammusvarastona. Tiedot raketti-iskun aiheuttamien uhrien lukumääristä vaihtelivat suuresti lähteestä toiseen. Venäjän asevoimien virallisen lausunnon mukaan ainakin 89 (ensi-ilmoituksen mukaan 63) sotilasta kuoli. Ukrainalaistulkinnan mukaan iskussa kuoli ehkä jopa 400 venäläissotilasta ja 300 loukkaantui. Lisäksi raketti-iskuilla olisi vaurioitettu tai tuhottu jopa kymmentä venäläisjoukkojen asejärjestelmää.

• 
  Hersonin alueen lasten kliinisen sairaalan huonetta Venäjän asevoimien iskun jälkeen (1.1.2023).
• 
  Jatkoa edelliseen (sairaalan sama huone).
• 
  Jatkoa edelliseen (sairaalan sama huone).

Jatkuu

Jatkuu artikkelissa väliotsikossa Venäjän hyökkäys Ukrainaan – tammi–maaliskuu 2023