Saharov-palkinto

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vuoden 2009 palkinnonjakotilaisuus.

Saharov-palkinto on Euroopan parlamentin vuosittain myöntämä palkinto ihmisoikeuksien ja mielipiteenvapauden hyväksi tehdystä työstä maailmassa. Palkinto on nimetty venäläisen fyysikon ja toisinajattelijan Andrei Saharovin (1921–1989) mukaan ja se myönnettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1988.[1] Vetypommin kehittäjä Saharov keskittyi myöhemmin totalitaarisen yhteiskunnan kritiikkiin ja ihmisoikeustaisteluun silloisessa Neuvostoliitossa. Hänelle myönnettiin vuonna 1975 Nobelin rauhanpalkinto.[1]

Saharov-palkinnon tarkoituksena on rohkaista esikuvansa Saharovin mukaan poikkeuksellisista saavutuksista niitä, jotka taistelevat rohkeasti ihmisoikeuksien ja perusvapauksien, erityisesti sananvapauden puolesta, suojelevat vähemmistöjen oikeuksia, puolustavat kansainvälisen oikeuden kunnioittamista tai edistävät demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden toteuttamista.

Palkinnon voi saada yksi tai useampi henkilö, ryhmä tai järjestö. Palkinto luovutetaan aina loppuvuodesta Euroopan parlamentissa Strasbourgissa ja sen rahallinen arvo on 50 000 euroa.[1]

Palkitut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi[1] Saaja[1] Maa tai järjestö[2]
1988 Nelson Mandela Etelä-Afrikka
Anatoli Martšenko (postuumisti) Neuvostoliitto
1989 Alexander Dubček Tšekkoslovakia
1990 Aung San Suu Kyi Myanmar
1991 Adem Demaçi Kosovo
1992 Toukokuun aukion äidit Argentiina
1993 Oslobođenje-lehti Bosnia ja Hertsegovina
1994 Taslima Nasrin Bangladesh
1995 Leyla Zana Turkki
1996 Wei Jingsheng Kiina
1997 Salima Ghezali Algeria
1998 Ibrahim Rugova Kosovo
1999 Xanana Gusmão Itä-Timor
2000 ¡Basta Ya!-järjestö Espanja
2001 Nurit Peled-Elhanan Israel
Izzat Ghazzawi PLO
Zacarias Kamwenho Angola
2002 Oswaldo Payá Kuuba
2003 Yhdistyneet kansakunnat Yhdistyneet kansakunnat
Kofi Annan Ghana
2004 Valko-Venäjän toimittajayhdistys BAM Valko-Venäjä
2005 Naiset valkoisissa -liike Kuuba
2005 Toimittajat ilman rajoja Ranska
Hauwa Ibrahim Nigeria
2006 Aljaksandr Milinkevitš Valko-Venäjä
2007 Salih Mahmoud Osman Sudan
2008 Hu Jia Kiina
2009 Memorial-ihmisoikeusjärjestö Venäjä[3]
2010 Guillermo Fariñas Kuuba[4]
2011 Asmaa Mahfouz Egypti
Ahmed El-Senussi Libya
Mohamed Bouazizi (postuumisti) Tunisia
Ali Ferzat Syyria[5]
Razan Zaitouneh Syyria[6]
2012 Jafar Panahi Iran
Nasrin Sotoudeh Iran
2013 Malala Yousafzai Pakistan
2014 Denis Mukwege[7] Kongon demokraattinen tasavalta
2015 Raif Badawi Saudi-Arabia
2016 Nadia Murad
Lamiya Aji Bashar[8]
Irak
2017 Venezuelan demokraattinen oppositio[9] Venezuela
2018 Oleh Sentsov[10] Ukraina

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Saharov-palkinto mielipiteenvapauden puolesta Euroopan parlamentti. Viitattu 1.10.2013.
  2. Saharov-palkinto ― ihmisoikeuksien puolesta maailmassa 2006. Euroopan parlamentti. Viitattu 13.4.2013.
  3. Saharov-palkinto venäläiselle Memorial-järjestölle 22.10.2009 (päivitetty 28.5.2012). Yle Uutiset. Viitattu 1.10.2013.
  4. Saharov-palkinto kuubalaiselle toisinajattelijalle 21.10.2010 (päivitetty 5.6.2012). Yle Uutiset. Viitattu 1.10.2013.
  5. Europarl.europa.eu, viitattu 15.12.2011
  6. Europarl.europa.eu, viitattu 15.12.2011
  7. Kerola, Päivi: EU:n Saharov-ihmisoikeuspalkinnon saa kongolainen gynekologi Yle Uutiset. 21.10.2014. Viitattu 21.10.2014.
  8. Hannula, Tommi: Saharov-palkinto myönnettiin kahdelle Isisin orjaksi joutuneelle jesidinaiselle HS.fi. 27.10.2016. Viitattu 27.10.2016.
  9. Venezuelan oppositio sai EU-parlamentin Saharov-palkinnon 26.10.2017. Turun Sanomat. Viitattu 27.10.2017.
  10. Teemu Kakko: EU:n Saharov-palkinto venäläisellä työleirillä olevalle ukrainalaisohjaaja Oleg Sentsoville Yle.fi, uutiset. 25.10.2018. Viitattu 25.10.2018.