Mohamed Bouazizi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Bouazizin hauta ja hautakivi
Bouazizin äiti

Tarek al-Tayyib Muhammad ibn Bouazizi (29. maaliskuuta 19844. tammikuuta 2011), joka tunnettiin nimellä Mohamed Bouazizi (arab. محمد البوعزيزي‎) oli tunisialainen mies, joka elätti itsensä ja perheensä myymällä vihanneksia kadulla. Hän teki polttoitsemurhan Sidi Bouzidissa 17. joulukuuta 2010 laukaisten Tunisian vallankumouksen, joka levisi muihinkin arabimaihin arabikevääksi.

Polttoitsemurha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Boauzizin kuolemaan johtaneet tapahtumat tunnetaan pääpiirieissään, ja tapahtumista on erilaisia versioita. Yhteistä niille on, että Boazizi joutui hankaluuksiin pollsin kanssa, kska myi vhanneksia torilla. 26-vuotias Bouazizi oli työtön. Niinpä hän myi ilman lupaa vihanneksia ja hedelmiä, jotta pystyisi elättämään itsensä ja 8-henkisen perheensä. Työ oli raskasta. Kärryjä työntävä Boyazizi haaveili kuorma-autosta. Ennen viimeistä työpäiväänsä Bouazizi sanoi äidilleen, että hedelmät ja vihannekset olivat parhaita mitä hän oli nähnyt, ja että hän voisi ostaa niillä lahjoja sukulaisilleen. Poliisen mielestä myyjät toimivat ilman lupaa, mutta laki ei sitä vaatinut[1]. Poliiseilla oli tapana kysellä lahjuksia myyjiltä ja myös ottaa hedelmiä maksamatta[2]. Tämä oli tuttua myös seitsämän vuotta alalla toimineelle Bouazizille. Kun varhain aamulla 17. joulukuuta Bouazizi työnsi kärryjään kohti toria, kaksi poliisia pysäytti Boauzizin kulun. Mutta Boauzizin setä tuli auttamaan sukulaistaan, ja kehotti polliseja jättämään Bouazizin rauhaan. Setä kävi poliisiasemalla kysymässä apua. Poliisipäällikkö kutsui Fedia Hamdin, Bouazizin pysäyttäneen naispoliisin, ja sanoi että tämän tulisi antaa pojan tehdä työtään. Mutta johtajansa suhtautumisesta raivostunut Hamdi palasi torille[3].

Bouazizi tarjosi lahjuksiksiksi hyvän päivän tuoton 10 dinaaria. Mutta naispoliisin mielestä tämä oli liian vähän. Joidenkin mukaan naispoliisi läimäytti Bouazizia, sylki tämän kasvoille ja haukkui Bouazizin kuollutta isää[4][1]. Poliisi takavarikoi Bouazizin myymät tuotteet ja vaa'an. Kun Boauzizi yritti estää, naispoliisi löi Bouazizia pampulla[5].

Tämän jälkeen Bouazizi yritti turhaan päästä kaupungin pormestarin puheille huutaen rakennuksen ulkopuolella. Kun Bouazizilta oli nöyryytetty julkisesti ja viety ainoa keino elättää itsensä ja perheensä, hän osti huoltoasemalta bensiiniä tai tärpättiä[6]. Bouazizi puhui aikeestaan polttaa itsensä ja tekonsa syystä torilla. Kukaan ei uskonut häntä. Mutta Bouazizi sytytti itsensä tuleen kunnatalon edessä. Sammutin ei toiminut[7], oli ehkä tyhjä. Poliisi ei vastannut soittoon. Ambulanssi tuli vasta puolentoista tunnin päästä[3].

Bouazizin äiti Manobia koetti päästä kuvernöörin luo turhaan[6]. Bouazizin äidin mielestä hänen poikansa teki itsemurhan säilyttääkseen arvokkuutensa. Bouazilla ei ollut poliittisia pyrkimyksiä[8].

Hän menehtyi sairaalassa 4. tammikuuta 2011.[9] Hamdi koki hermoromahduksen vankilassa ja aloitti maaliskuussa 2011 nälkälakon[10]. Boauzizin perhe perui naispoliisi Hamdia vastaan nostamansa oikeusjutun hyväntahdon eleenä[11].

Niinpä Hamdi vapautui vankilasta huhtikuussa 2011[12].

Vallankumous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

18. joulukuuta Boazizin setä puhui kunnantalon edessä. Ihmisiä alkoi kokoontua protestiin. Kuvernööri pyysi hallitukselta lupaa neuvotella protestoijien kanssa. Mutta hallitus ei halunnut keskustella. Se lähetti Sidi Bouziziin lisää pliiseja ja sotilaita[6].

Protestit levisivät noin kolmessa viikossa koko Tunisiaan.[13] Tapahtumissa kuoli kymmeniä ihmisiä.[14] Liikehdintä yltyi kansannousuksi. Presidentti Zine El Abidine Ben Ali pakeni maasta. Tämä käynnisti arabimaiden vuoden 2011 kuohunna, Arabikevään.

Boauzizin esimerkki innosti muita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuukauden sisällä Bouazizin polttoitsemurhasta ainakin kahdeksan miestä sytytti itsensä tuleen eri maissa: neljä Algeriassa, kolme[15] Egyptissä ja yksi Mauritaniassa. New York Timesin mukaan he ottivat Bouazizista vaikutteita.[16]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Korpiola-Nikkanen 2012, s 66
  2. Peter Beaumont: Mohammed Bouazizi: the dutiful son whose death changed Tunisia's fate The Guardian. 20.1.2011. Viitattu 8.11.2016. (englanniksi)
  3. a b In Tunisia, act of one fruit vendor sparks wave of revolution through Arab world Washington Post. Viitattu 8.11.2016.
  4. Mohamed Bouazizi: memories of a Tunisian martyr BBC News. 22.1.2011. Viitattu 8.11.2016. (englanniksi)
  5. Mohamed Bouazizi: memories of a Tunisian martyr BBC News. 22.1.2011. Viitattu 8.11.2016. (englanniksi)
  6. a b c Korpiola-Nikkanen 2012, s 67
  7. Admin: Mohammed Bouazizi, Historical Figure WesternDefenseStudiesInstitute. 21.4.2011. Viitattu 8.11.2016.
  8. Peter Beaumont: Mohammed Bouazizi: the dutiful son whose death changed Tunisia's fate The Guardian. 20.1.2011. Viitattu 8.11.2016. (englanniksi)
  9. Whitaker, Brian: How a man setting fire to himself sparked an uprising in Tunisia 28.12.2010. Guardian. Viitattu 14.1.2011. (englanniksi)
  10. 0: Policewoman who sparked Tunisian revolution released from prison english.alarabiya.net. Viitattu 8.11.2016.
  11. Case against Fedia Hamdi is dropped by the Bouazizi family - Tunisia Live Tunisia Live. 19.4.2011. Viitattu 8.11.2016. (englanniksi)
  12. Elizabeth Day: Fedia Hamdi's slap which sparked a revolution 'didn't happen' The Guardian. 23.4.2011. Viitattu 8.11.2016. (englanniksi)
  13. Tunisia crisis: live updates 14.1.2011. Guardian. Viitattu 14.1.2011. (englanniksi)
  14. Chrisafis, Angelique; Walker, Peter: Thousands of Tunisians take to the streets despite president's vow to quit Guardian. Viitattu 14.1.2011. (englanniksi)
  15. Kirkpatrick, David D.: Unity Government in Tunisia Fractured by Resignations NYTimes.com. 18.1.2011. Viitattu 18.1.2011. (englanniksi)
  16. El-Naggar, Mona: Self-Immolation Protests Spread Across North Africa NYTimes.com. 17.1.2011. Viitattu 18.1.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]