Zaporižžjan ydinvoimalaitos

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Zaporižžjan ydinvoimala)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Zaporižžjan ydinvoimalaitos
Tyyppi Ydinvoimala
Teho 6 000 MW
Omistaja Energoatom
Sijainti Enerhodar, Ukraina
Koordinaatit 47°30′44″N, 34°35′09″E

Zaporižžjan ydinvoimalaitos (ukr. Запорізька АЕС, ЗАЕС, Zaporizka AES, ZAES) on Ukrainan Zaporižžjan alueella, aivan Enerhodarin kaupungin länsipuolella sijaitseva, sähköteholtaan Euroopan suurin ydinvoimalaitos. Voimalaitoksen toiminnasta vastaa Ukrainan valtion Energoatom-yhtiö (ukr. Енергоа́том).[1][2] Venäjän armeija valtasi voimalaitoksen 4. maaliskuuta 2022.[3]

Ydinvoimalassa on kuusi nettosähköteholtaan tuhannen megawatin VVER-1000-tyyppistä, venäläisvalmisteista painevesireaktoria. Reaktoriyksiköt kytkettiin sähköverkkoon vuosina 1984, 1985, 1986, 1987, 1989 ja 1995.[2][1]

Voimalayksiköt 4, 5 ja 6.

Zaporižžjan ydinvoimalaitoksen länsipuolella on Dneprin laidalle padottu pieni lauhdevettä varastoiva tekojärvi. Koko voimala-alue ja Enerhodarin kaupunki sijaitsee Dnepriin padotun suuren Kah’ovkan tekoaltaan etelärannalla.[4]

Zaporižžjan ydinvoimalan sijainti Ukrainan kartalla. Ydinvoimala sijaitsee Ukrainan Zaporižžjan alueella, Enerhodarin kaupungin laidalla.
Zaporižžjan ydinvoimalan sijainti Ukrainan kartalla. Ydinvoimala sijaitsee Ukrainan Zaporižžjan alueella, Enerhodarin kaupungin laidalla.
Zaporižžjan ydinvoimala
Zaporižžjan ydinvoimalan sijainti Enerhodarissa, Zaporižžjan alueella, Ukrainan eteläosassa.
VVER-1000

Vuoden 2014 häiriö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska jotkin tiedotusvälineet olivat suurennelleet tapahtumaa, Energoatom-yhtiö kertoi 3. joulukuuta 2014 Zaporižžjan ydinvoimalaitoksen kolmosyksikön jännitemuuntajaan liittyvästä alimman INES 0 -luokan tapahtumasta, joka oli sattunut 28. marraskuuta 2014. Kyse oli sähkölaitteiston viasta, jolla ei ollut vaikutusta voimalan radioaktiivisuuteen. Sähkögeneraattorien vikaantumisen estämiseksi yksikkö kytkettiin muutamaksi päiväksi pois valtakunnan sähköverkosta, mutta oli määrä kytkeä korjaustoimien jälkeen jälleen verkkoon runsas viikko myöhemmin.[5]päivitettävä

Venäjän miehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän armeija valtasi Zaporižžjan ydinvoimalaitoksen 4. maaliskuuta 2022.[3] Hyökkäyksen yhteydessä voimalan koulutusrakennuksessa syttyi tulipalo.[6] Venäjän media ei kertonut tulipalon yhteyttä Venäjän hyökkäykseen.[7] STUKin mukaan tulipalo ei kuitenkaan aiheuttanut vaaraa.[8]

Miehityksen jälkeen voimalan aluetta tulitettiin useita kertoja, ja voimala-alueen rakennukset vahingoittuivat tulituksessa. Voimalan omat työntekijät jatkoivat työskentelyä Venäjän armeijan miehittämässä voimalaitoksessa. IAEA:n mukaan sodankäynti ydinvoimalan alueella vaaransi ydinturvallisuuden.[3]

Sodankäynti vahingoitti sähkölinjoja, ja osa reaktoreista jouduttiin sammuttamaan. Voimalaitos on kytketty sähköverkkoon viiden sähkölinjan välityksellä. Lisäksi sähkönsaanti on varmistettu 20 hätädieselgeneraattorilla, joille on varattu polttoainetta kymmeneksi päiväksi. Hätädieselgeneraattorit jouduttiin käynnistämään ainakin yhden kerran sähkölinjojen vaurioiden takia.[3]

22. heinäkuuta 2022 ukrainalaiset lähteet ilmoittivat iskeneensä voimalaitoksen lähelle kamikaze-drooneilla ja pommituksessa olisi kuollut kolme sotilasta. Laitoksella oli noin 500 venäläistä sotilasta.[9]

Kah'ovkan padon tuhoutuminen 6. kesäkuuta 2023 ei aiheuttanut välitöntä uhkaa voimalaitokselle.[10] Padon tuhoutumisen aikaan voimalan kuudesta reaktorista viisi oli kylmäseisokissa ja kuudes kuumaseisokissa.[11] 8. kesäkuuta myös kuudes reaktori ajettiin kylmäseisokkiin varotoimena.[12]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA: The Power Reactor Information System (PRIS): Ukraine (IAEA:n ydinvoimalarekisterin yhteenveto Ukrainan ydinvoimaloista ja niiden reaktoreista) 2022. IAEA. Viitattu 2.9.2022. (englanniksi)
  2. ↑ a b Zaporizhzhya NPP (Zaporižžjan ydinvoimalaitoksen sivu tuotantoyhtiön sivustolla) Energoatom. Viitattu 6.4.2014. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d Nuclear safety, security and safeguards in Ukraine. 2nd summary report by the Director General (Sivut 9–19) 5.9.2022. IAEA. Viitattu 6.9.2022. (englanniksi)
  4. ↑ Reuters: Factbox: Is the Kakhovka dam in Ukraine about to be blown? Reuters. 21.10.2022. Arkistoitu 23.10.2023. Viitattu 28.6.2023. (englanniksi)
  5. ↑ Information regarding disconnection of Zaporizhzhya Unit 3 from the grid 3.12.2014, atom.gov.ua viitattu 3.12.2014 (englanniksi)
  6. ↑ Anna Nevalainen: Ydinvoimala-alueelle tehty hyökkäys on veret seisauttava ja täysin käsittämätön Ylen uutiset 4.3.2022
  7. ↑ Näin sotasensuuri näkyy Venäjällä: Valtionmedia häivytti syyt, miksi ”Ukrainassa syttyi tulipalo ydinvoimalassa” Iltasanomat 4.3.2022
  8. ↑ STUK Ukrainan sodan vaikutuksista ydinturvallisuuteen Ylen uutiset 4.3.2022
  9. ↑ Ukrainian kamikaze drone hits Russian positions near Zaporizhia NPP www.ukrinform.net. Viitattu 6.8.2022. (englanniksi)
  10. ↑ Julian Borger: Ukrainian dam collapse ‘no immediate risk’ to Zaporizhzhia nuclear plant The Guardian. 6.6.2023. Viitattu 28.6.2023. (englanniksi)
  11. ↑ Update 162 – IAEA Director General Statement on Situation in Ukraine www.iaea.org. 7.6.2023. Viitattu 28.6.2023. (englanniksi)
  12. ↑ Last reactor shut down at Ukraine's largest nuclear plant as fighting, flooding continues - CBS News www.cbsnews.com. 10.6.2023. Viitattu 28.6.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Zaporižžjan_ydinvoimalaitos&oldid=21685532”