Naton kyberpuolustuksen osaamiskeskus
| Naton kyberpuolustuksen osaamiskeskus | |
|---|---|
| NATO Cooperative Cyber Defence Centre of Excellence | |
|
CCDCOE, NATO CCDCOE
|
|
 |
|
| Perustettu | 2008 |
| Perustaja | Viro ja kuusi muuta Naton jäsenmaata |
| Tyyppi | Naton osaamiskeskus, puolustusalan organisaatio |
| Toimiala | kyberturvallisuus |
| Kotipaikka | Tallinna, Viro |
| Päämaja | Tallinna, Viro |
| Jäsenet |
31 valtiota (NATO:n jäsenmaita), kesken:  Viro (isäntämaa);  Albania,  Alankomaat,  Belgia,  Bulgaria,  Espanja,  Italia,  Islanti,  Kanada,  Kreikka,  Kroatia,  Latvia,  Liettua,  Luxemburg,  Monaco,  Montenegro,  Norja,  Pohjois-Makedonia,  Portugali,  Puola,  Ranska,  Romania,  Saksa,  Slovakia,  Slovenia,  Suomi,  Tanska,  Tšekki,  Turkki,  Unkari,  Yhdistynyt kuningaskunta,  Yhdysvallat |
| Tukijamäärä |
39 valtiota (jäsenet + 8 samanmielistä maata, jotka ovat):  Australia,  Etelä-Korea,  Itävalta,  Japani,  Ruotsi,  Sveitsi,  Ukraina |
| Viralliset kielet | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Naton kyberpuolustuksen osaamiskeskus (engl. NATO Cooperative Cyber Defence Centre of Excellence, lyhennys CCDCOE) on Viron pääkaupunki Tallinnasta käsin toimiva puolustusliitto Naton yhteisen kybersodankäynnin puolustukseen keskittyvä osaamiskeskus.[1]
CCDCOE on yksi Naton 28:stä osaamiskeskuksista.[2] Osaamiskeskus perustettiin Viron aloitteesta 14. toukokuuta 2008 kuuden muun Nato-maan tukemana.[3] Sittemmin CCDCOE:sta on muodostunut osallistuja- ja tukijamaiden määrällä mitattuna Naton suurin osaamiskeskus. Joulukuussa 2023 sillä oli 31 varsinaista jäsentä (sponsoring nations, NATO-maita) ja kahdeksan samanhenkistä tukijamaata (contrubuting nations).[3][a] Osaamiskeskusten työkieli on tavallisesti englanti.[2]
Osaamiskeskus tutkii tietoturvallisuuteen liittyviä aihepiirejä ja uhkia, järjestää koulutuksia ja jakaa asiantuntemustaan osallistujamailleen.[3] Keskeinen osa osaamiskeskuksen toimintaa on järjestää kybersodankäyntiä simuloivia harjoituksia, joissa harjoitellaan ja tarkastellaan kyberpuolustusta teknologian, strategian, operatiivisen toiminnan ja lainkäytön näkökulmista.[3][5] Keväällä 2022 Suomen joukkue voitti Naton kyberpuolustuksen osaamiskeskuksen vuosittain järjestämän Locked Shields -kyberpuolustusharjoituksen. Harjoitukseen osallistui 32 joukkuetta ja noin 2 000 ihmistä. Suomen joukkue koostui Puolustusvoimien ja Maanpuolustuksen koulutuskeskuksen (MPK) edustajista.[6]
Naton kyberpuolustuksen osaamiskeskuksen tieteellisesen antiin kuuluvat kansainväliset CyCon-konferenssit (International Conference on Cyber Conflict), jotka keräävät runsas 500 osallistujaa paikan päälle sekä etäosallistujia.[7] CCDCOE:n julkaisuista tunnetuimpiin kuuluu "Tallinnan manuaalina" tunnettu kybersodankäyntiä kansainvälisen oikeuden kannalta tarkasteleva Tallinn Manual on the International Law Applicable to Cyber Operations, jonka uudistettu 642-sivuinen toinen painos julkaistiin vuonna 2017 (Cambridge University Press).[8][9] Teos tuo muun muassa esille, että kybersodankäyntiä toteutetaan kyberoperaatioina, jotka eivät yleensä yksittäisinä oikeuta kansainvälisen oikeuden mukaan sotilaallisiin vastataiskuihin. Esimerkkinä tästä tarkastellaan venäläisten puuttumista Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaaleihin. Artikkelit arvioivat myös sotavankien nöyryyttämistä ja sodan uhrien mediajulkisuutta humanitaarisen oikeuden keskeisten lakien näkökulmasta 2010-luvulla sekä useita kybersodankäynnin suunnitelmia kansainvälisen lain kannalta ja monia tietoturvallisuuden oikeustapauksia.[8][9] Teoksen päivittyvä kolmas painos oli valmisteltavana loppuvuodesta 2022.[10]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huomautukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ NATO CCDCOE – Expertise and cooperation make our cyber space safer e-estonia.com. 16.10.2018. Viitattu 25.10.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Centres of Excellence Nato, nato.int. 24.6.2022 (päivitetty). Viitattu 25.10.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c d About us Naton kyberpuolustuksen osaamiskeskus, ccdcoe.org. Viitattu 25.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Finland joins NATO as 31st Ally 4.4.2023 (englanniksi) Viitattu 28.12.2023
- ↑ Tuomas Linnake: Suomi kyberharjoitteli Naton kanssa – mutta ei Venäjän takia is.fi. 24.11.2014. Viitattu 25.10.2022. (suomeksi)
- ↑ Riika Tauriainen: Suomi voitti Naton järjestämän erikoisharjoituksen iltalehti.fi. 23.4.2022. Viitattu 25.10.2022. (suomeksi)
- ↑ Estonian president opens 14th international CyCon cyber conflict conference The Baltic Times, baltictimes.com. 1.6.2022. Viitattu 26.10.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Kalev Leetaru: What Tallinn Manual 2.0 Teaches Us About The New Cyber Order Forbes, forbes.com. 9.2.2017. Viitattu 26.10.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Tallinn Manual 2.0 on the International Law Applicable to Cyber Operations 24.4.2019. The George Washington University, gwu.edu. Viitattu 26.10.2022. (englanniksi)
- ↑ The Tallinn Manual Naton kyberpuolustuksen osaamiskeskus, ccdcoe.org. Viitattu 26.10.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- NATO Cooperative Cyber Defence Centre of Excellence (ulkoiset kotisivut) (englanniksi) (ccdcoe.org)
- Exercise Locked Shields 2022 concludes (23.4.2022) (englanniksi) (nato.int)
- Finland Wins Cyber Defence Exercise Locked Shields 2022 (englanniksi) (ccdcoe.org)
- MPK:n aktiivireserviläiset hopealle kansainvälisessä kyberharjoituksessa (Locked Shields 2021) (mpk.fi)
| ||||||||||||||
