Koordinaatit: 47.48°N, 34.22°E

Kah’ovkan tekojärvi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kah’ovkan tekojärvi
Landsat-satelliittikuva Kah’ovkan tekojärvestä.
Landsat-satelliittikuva Kah’ovkan tekojärvestä.
Koordinaatit 47.48°N, 34.22°E
Valtio Ukraina
Pinta-ala 2 155[1][2] km²
Suurin syvyys 32[3] m
Keskisyvyys 8,4[3] m
Tilavuus 18,15[3] km³
Laskujoki Dnepr

Kah’ovkan tekojärvi (ukr. Каховське водосховище, Kah’ovske vodosh’ovyštše) on Ukrainan eteläosissa sijaitseva, pinta-alaltaan Euroopan kahdeksanneksi suurin tekojärvi ja 12. suurin makeanveden allas.[1] Se muodostaa osan Dneprin alajuoksun pääuomaa, ja sijaitsee noin 410–460 kilometriä pääkaupunki Kiovasta kaakkoon. Tekojärvi sijaitsee Dnipropetrovskin, Zaporižžjan ja Hersonin alueilla. Suurimmat, yli 30 000 asukkaan kaupungit tekoaltaan rannoilla ovat Nikopol, Enerhodar, Nova Kah’ovka ja Kah’ovka.[4]

Kah’ovkan tekojärvi sijaitsee 410–460 km Kiovasta kaakkoon
Kah’ovkan tekojärvi sijaitsee 410–460 km Kiovasta kaakkoon
  Kah’ovkan    tekojärvi
Kah’ovkan tekojärvi sijaitsee 410–460 km Kiovasta kaakkoon

Tekojärvi syntyi Kah’ovkan vesivoimalapadon rakentamisen seurauksena Dnepriin vuonna 1956.[2] Voimalapato rakennettiin vuosina 1950–1956 ja sijaitsee 12 kilometriä Hersonin alueen Kah’ovkan kaupungista lounaaseen. Padossa on kuusi 58,5 MW:n generaattoria, ja näillä tuotetaan vuosittain keskimäärin 1,4 TWh sähköenergiaa. 3,84 kilometriä leveän padon yli kulkee maantie ja rautatie. Vesivoimalan läheisyyteen on sittemmin noussut Nova Kah’ovkan kaupunki.[5]

Tekojärven pituus on 240 kilometriä ja leveys enimmillään 23 kilometriä. Pinta-ala on 2 155 neliökilometriä eli noin kaksi kertaa Päijänteen ala, keskisyvyys 8,4 metriä (vaihteluväli 3-26 m; maksimi 32 m). Tekoaltaan kokonaisvesitilavuus on 18,15 kuutiokilometriä (noin 1,5 kertaa Päijänteen tilavuus), josta 6,78 km3 on käytettävissä.[2][3][6][1] Helmikuussa 2018 oli rakenteilla Kah’ovkan 2. vesivoimala, jolla vesivoimayhtiö UkrHidroenerho pyrkii optimoimaan vesivoiman tuotantoa Kah’ovkan tekojärvestä. Tämä tuo valmistuessaan aiemman 335 MW:n voimalan (HES-1) lisäksi 250 MW uutta voimalakapasiteettia (HES-2).[6]

Tekoaltaan vettä käytetään sähkövoiman tuottamiseen, kasteluun, teollisuuslaitosten tarpeisiin ja kalankasvatukseen. Vettä käytetään myös Pohjois-Krimin kanaaliin ja Dnepr-Kryvyi Rih -kanaaliin. Tekoallas synnytti valmistuessaan myös riittävän kulkusyvyyden Dneprin vesitielle ja mahdollisti laivaliikenteen.[2][3] Voimalapadon vieressä on laivaliikennettä palveleva sulutus.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kah’ovkan pato ja vesivoimala.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Large European lakes and reservoirs (Euroopan yhteisön ympäristöviraston yhteenveto maantieteellisen Euroopan suurimmista järvistä ja tekoaltaista) päivitetty 2007. The European Environment Agency (EEA), European Union, eea.europa.eu. Viitattu 25.2.2018. (englanniksi)
  2. a b c d Kakhivka Reservoir (alkujaan) Encyclopedia of Ukraine, vol. 2 (1989). University of Toronto Press & Canadian Institute of Ukrainian Studies, Encyclopedia of Ukraine, encyclopediaofukraine.com. Viitattu 25.2.2018. (englanniksi)
  3. a b c d e A. V. Jatsyk & V. A. Jatsyk: Kah’ovske vodosh’ovyštše Encyclopedia of Modern Ukraine, esu.com.ua. 2012. Viitattu 25.2.2018. (ukrainaksi)
  4. Devžavna služba statystyky Ukrajiny: Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2017 roku (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2017) 2017. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Viitattu 26.2.2018. (ukrainaksi)
  5. Kakhivka Hydroelectric Station (alkujaan) Encyclopedia of Ukraine, vol. 2 (1989). University of Toronto Press & Canadian Institute of Ukrainian Studies, Encyclopedia of Ukraine, encyclopediaofukraine.com. Viitattu 25.2.2018. (englanniksi)
  6. a b Kah’ovska HES-2 (budujetsja) (Kah’ovkan 2. vesivoimala (rakenteilla)) PrAT "UkrHidroenerho", uge.gov.ua. Viitattu 26.2.2018. (ukrainaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]