Olenivkan vankilaisku
| Olenivkan vankilaisku | |
|---|---|
 |
|
| Paikka |
Kalmiusken piiri, Donetskin alue, Ukraina |
| Kohde | ukrainalaisten sotavankien suodatusleiri |
| Ajankohta | 29. heinäkuuta 2022 |
| Iskutyyppi | ei tiedossa |
| Kuolleita | noin 50[1] |
| Epäilty/epäillyt |
Ukrainan asevoimat (Venäjän mukaan) Venäjän asevoimat, Donetskin kansantasavalta tai Ryhmä Wagner (Ukrainan, Yhdysvaltain ja EUn mukaan) |
Olenivkan vankilaiskussa 29. heinäkuuta 2022 eli Venäjän–Ukrainan sodan aikana Venäjän hallitsemassa vankilassa Donetskin alueella tapahtui räjähdys, jossa kuoli 53 ukrainalaista sotavankia. Venäjä ja Ukraina syyttävät räjähdyksestä toisiaan.[1]
Venäjän Lontoon-suurlähetystö julkaisi kyseisenä päivän twiitin, jonka mukaan ”Azov-taistelijat ovat ansainneet teloituksen ei ampumalla, vaan hirttämällä, koska he eivät ole oikeita sotilaita. He ansaitsevat nöyryyttävän kuoleman.”[2]
Ukrainan puolustusministeriön tiedusteluosaston mukaan iskun määräsi Wagner-ryhmän omistaja Jevgeni Prigožin. Ukrainan pääesikunta oli aiemmin arvioinut iskun motiivin olleen ukrainalaisten sotavankien kiduttamista ja surmaamista koskevien todisteiden hävittäminen.[3]
Venäjän puolustusministeriön mukaan ukrainalaiset olisivat suorittaneet iskun länsimaiden toimittamilla M142 HIMARS -raketinheittimillä. Luhanskin kapinallisjoukkojen Venäjän suurlähettiläs Leonid Miroshnik epäili Ukrainan surmanneen sotavangit estääkseen heitä arvostelemasta hallintoaan. Institute for the Study of War -ajatushautomon mukaan ei ole todisteita, että vankilan palovahinko olisi HIMARSin aiheuttamaa tai, että venäläismediassa esitetyt raketin jäänteet olisi kerätty Olenivkasta.[4]
Reaktiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Euroopan unionin korkea edustaja Josep Borrell tuomitsi verilöylyn[1] ja Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba vaati Venäjän julistamista terroristivaltioksi[2]. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres nimitti tutkimusryhmän selvittämään tapausta Venäjän ja Ukrainan pyynnöstä.[5] Hän lopetti tutkinnan, koska ryhmän ei pystynyt saapumaan tapahtumapaikalle suunnitellusti[6].
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Palomaa, Antti: EU syyttää Venäjää noin 50 ukrainalaista sotavankia tappaneesta iskusta – tekotavasta liikkuu ristiriitaisia tietoja Yle uutiset. 30.7.2022. Viitattu 3.9.2022.
- ↑ a b Melkozerova, Veronika: Russian Embassy in UK tweet responding to Ukrainian PoW massacre causes uproar The New Voice of Ukraine. 30.7.2022. Viitattu 3.9.2022. (englanniksi)
- ↑ Intelligence: Russia’s Wagner Group behind attack on Olenivka penal colony The Kyiv Independent. 29.7.2022. Viitattu 3.9.2022. (englanniksi)
- ↑ Kateryna Stepanenko, Karolina Hird, Grace Mappes, Layne Phillipson, Katherine Lawlor, and Frederick W. Kagan: Russian Offensive Campaign Assessment, July 29 29.7.2022. Institute for the Study of War. Viitattu 3.9.2022. (englanniksi)
- ↑ UN fact-finding mission members appointed for Donetsk prison attack Business Standard. 23.8.2022. Viitattu 8.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Russia-Ukraine war live: Putin’s ceasefire proposal shows he is ‘trying to find oxygen’, says Biden – as it happened The Guardian. 5.1.2023. Viitattu 8.1.2023. (englanniksi)