Nord Stream

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nord Stream -kaasuputken linja

Nord Stream -nimillä (aiemmin Pohjois-Euroopan maakaasuputki) kutsutaan Itämeren pohjaan asennettuja maakaasuputkia, jotka kulkevat Venäjältä Saksaan. Nord Stream 1 -putken lisäksi on toinen putki nimeltään Nord Stream 2.

Molemmat putket vahingoittuivat mahdollisesti käyttökelvottomiksi 26. syyskuuta tapahtuneissa räjähdyksissä, joiden johdosta putkista alkoi vuotamaan maakaasua Itämereen lähellä Bornholmin saarta.[1][2]

Nord Stream[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen Nord Stream -putkilinja kulkee Venäjän Viipurista Saksan Greifswaldiin. Putken rakennutti ja sen omistaa yhteisyritys Nord Stream AG, jonka osakkaat ovat venäläinen Gazprom (51 %), saksalaiset E.ON Ruhrgas ja BASF:in tytäryhtiö Wintershall (kumpikin 15,5 %) sekä alankomaalainen N.V. Nederlandse Gasunie ja ranskalainen GdF Suez (kumpikin 9 %). Putken rakentaminen alkoi vuonna 2010 ja ensimmäinen putki valmistui käyttöön 2011.[3] Nord Stream -linjan toinen putki otettiin käyttöön vuoden 2012 lopulla.[4]

Tekniset ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pala betonipinnoitettua putkea näytteillä Kotkassa.

Putkilinjaan kuuluu kaksi rinnakkaista putkea.[4] Putket koostuvat yhteensä 199 755:stä 12 metriä pitkästä betonipinnoitetusta putkikappaleesta, joista kukin painaa noin 24 tonnia.[4] Vedenalainen putkiosuus on 1 224 kilometrin pituinen.[4] Putkeen liittyy Venäjällä 917 kilometriä pitkä maanpäällinen kaksoisputki Grjazovetsista Viipuriin.[5] Suomen talousvyöhykkeellä putkilinja kulkee 40–200 metrin syvyydessä noin 30 kilometrin päässä rannikosta.[6] Kaksi putkea pystyy yhdessä siirtämään 55 miljardia kuutiota maakaasua vuodessa Viipurista Greifswaldiin. Putken käyttöpaine on tällöin 210 Ata.

Kustannukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennushankkeen kokonaishinnaksi arvioitiin vuoden 2008 lopulla 7,4 miljardia euroa.[7] Vedenalaisen osuuden kilometrihinta on noin kaksinkertainen maanpäälliseen verrattuna.

Nord Stream 2[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nord Stream 2

Syksyllä 2015 Gazprom ja viisi eurooppalaista energiayhtiötä sopivat Nord Stream 2:n rakentamisesta. Sitä varten perustettiin New European Pipeline AG -projektiyhtiö, josta Gazprom omistaa 51 prosenttia ja muut yhtiöt kukin 9–10 prosenttia. Nord Stream 2 koostuu kahdesta putkesta, joiden kapasiteetti on 55 miljardia kuutiota kaasua vuodessa eli yhtä suuri kuin Nord Stream 1:llä. Putket oli tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2019. Hankkeen on arvioitu maksavan noin kymmenen miljardia euroa.[8]

Syyskuussa 2021 Gazprom ilmoitti Nord Stream 2:n tulleen valmiiksi.[9] Linja kulkee Venäjältä Leningradin alueen Jaaman piirin Narvanlahdelta[10] Saksaan Lubminin kuntaan Greifswaldin kaupungin lähelle.[11] Putki täytettiin 300 miljoonalla kuutiometrillä kaasua, mutta sitä ei koskaan otettu käyttöön[12].

Helmikuussa 2022 Vladimir Putin lähetti sotajoukkoja Itä-Ukrainan separatistialueille "turvaamaan rauhaa".[13] Tämä tulkittiin aggressioksi Ukrainaa kohtaan.[14] Saksan liittokansleri Olaf Scholz ilmoitti, että Nord Stream 2 -kaasuputkihanke keskeytetään vastalauseena Venäjän toimille Ukrainassa.[15] Scholzin mukaan Eurooppaa uhkasi sota.[16] Yhdysvallat asetti kaasuputkiyhtiölle pakotteita.[17] Muutamaa päivää myöhemmin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.[18] Yhdysvaltojen pakotteiden seurauksena Nord Stream 2 AG ajautui maksukyvyttömyyteen ja yhtiön kaikki runsaat sata työntekijää irtisanottiin.[19] Energiayhtiö Fortumin tytäryhtiö Uniper kertoi tekevänsä omasta rahoitusosuudestaan 987 miljoonan euron alaskirjauksen.[20] Kaasuputkiyhtiö on velkasaneerauksessa vuoden 2023 tammikuuhun saakka[21].

Poliittinen käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nord Streamin kaasuvirtaus vuodesta 2019 vuoden 2022 kesällä alkaneeseen laskuun ja kesketykseen saakka.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan Euroopan unioni ja Yhdysvallat pohtivat Venäjän raakaöljylle tuontikieltoa.[22] Venäjän varapääministeri Aleksandr Novak uhkasi vastatoimena sulkea Nord Stream 1:n kaasuhanat.[23] Yhdysvaltain presidentti Joe Biden uhkasi helmikuun 2022 alussa tekevänsä lopun Nord Stream 2 -kaasuputkesta, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan.[24]

Kesäkuussa 2022 Gazprom ilmoitti kaasutoimitusten Nord Stream 1 -kaasuputken kautta vähenevän huoltotöiden vuoksi.[25] Saksan varakansleri Robert Habeck tulkitsi, että vähennys ei ollut tekninen vaan poliittinen päätös[26][27]Putinin taloudellisin keinoin tekemä hyökkäys.[28] Kun toimitukset taukosivat kokonaan vuosittaisten huoltotöiden ajaksi, Saksan viranomaiset pelkäsivät, että putki meni kiinni pysyvästi.[29][30] Toimitukset jatkuivat tauon jälkeen[31], mutta vain 40 prosentin teholla entiseen nähden.[32] Pian toimituksia laskettiin 20 prosenttiin, mitä saksalaiset pitivät tarkoituksellisena vahingontekona.[33] Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkysen mukaan vähäiset toimitukset ovat Venäjän etu, koska ne ajavat Saksan energiayhtiöitä taloudellisesti ahtaammalle ja tuovat samalla Venäjälle tuloja, joilla rahoittaa sotaa Ukrainassa.[34]

Elokuun lopulla 31.8. maakaasun virta taukosi määräajaksi huoltotöiden vuoksi.[35] Euroopassa varauduttiin siihen mahdollisuuteen, etteivät kaasutoimitukset palaudu ennalleen tauon jälkeen.[35] Määräpäivän jälkeen Gazprom ilmoittikin 2.9.2022 pitävänsä putken suljettuna turbiinin öljyvuodon vuoksi.[36] Turbiinin valmistajan Siemens Energyn mukaan öljyvuodot eivät voi olla syynä putken toiminnan pysäyttämiseen.[37] Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov ilmoitti, että länsimaiden asettamat pakotteet estävät Nord Streamin osien huoltamisen, joten kaasuputki ei aukea, ennen kuin länsimaat hellittävät pakotteitaan.[38] Euroopan komission edustajan mukaan Venäjä voisi halutessaan kiertää tekniset ongelmansa siirtämällä kaasua muita putkia pitkin, mutta niin se ei tee, mikä kertoo, että Venäjä käyttää kaasua aseena.[39]

Goldman Sachsin analyytikot uskovat, että vähäisillä ja katkeilevilla toimituksillaan Gazprom pystyy heiluttamaan markkinahintoja ja ylläpitämään poliittista painetta Euroopassa.[35]

Kesäkuun puolivälistä lähtien Venäjä on polttanut Nord Stream -kaasuputkeen kytköksissä olevalla Portovajan kompressoriasemalla maakaasua savuna ilmaan arviolta kymmenen miljoonan euron edestä joka päivä.[40] Energiatekniikan professori Esa Vakkilaisen mukaan asemalla poltetaan ylijäämäkaasua, jota ei enää voida toimittaa Saksaan.[40]

Syyskuussa 2022 sekä Nord Stream- että Nord Stream 2 -putkissa havaittiin vuotoja, joiden tulkittiin olevan sabotaasin seurausta[41]. Useat ruotsalaiset ja tanskalaiset mittausasemat rekisteröivät alueella kaksi voimakasta vedenalaista ​​räjähdystä, ensimmäinen maanantaina 26.9. yöllä kello 02.03 ja toinen maanantai-iltana kello 19.04[42]. Räjähteet on viety paikalle todennäköisimmin taistelusukeltajien toimesta tai sukellusrobotilla[43]. Jollei vuotoja korjata nopeasti, suolavesi syövyttää putket käyttökelvottomiksi[44]. Kaikki vuotokohdat sijaitsevat Tanskan Bornholmin saaren lähellä[45]. Venäjä ilmoitti olevansa tilanteesta huolestunut ja vaativansa asian nopeaa tutkintaa[41], mutta Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkysen mukaan on selvää, että syyllinen on Venäjä; putkiaan sabotoimalla Venäjä pyrkisi osoittamaan kykynsä tehdä vahinkoa ja pelottelemaan näin Eurooppaa[12]. Energiakysymyksiin erikoistuneen professorin Peter Lundin mukaan Venäjä saattaa käyttää räjähdystä verukkeena siirtää laivastonsa strategisesti parempiin asemiin valvomaan meriliikennettä Itämerellä[46][47].

Poliittisia arvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vastustusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nord Stream -kaasuputkilinjan putkia varastoituna Kotkan Mussalon satama-alueella.

Baltialaiset ja puolalaiset ovat esittäneet putkea vastaan kritiikkiä pitäen sitä ympäristönsuojelullisesti kyseenalaisena, jopa vaarallisena. Viron oikeistolaisen Isänmaaliitto-hallituspuolueen puheenjohtaja Tonis Lukas pitää venäläis-saksalaista merenalaista maakaasuputkea iskuna Euroopan unionin kasvoille.lähde?

Eesti Päevalehtessä Tarton yliopiston oikeusinstituutin rehtori Heiki Lindpere, kansanedustaja Igor Gräzin, entinen pääministeri Juhan Parts ja Tallinnan entinen kaupunginjohtaja Hardo Aasmäe vaativat 27. joulukuuta 2005 Suomelta aluevesirajan laajentamista todeten, että mikäli Virokin tekisi näin, olisi mahdollista estää maakaasuputken rakentaminen Viipurista. Virolla on velvollisuus ilmoittaa Suomelle aluevesirajansa laajentamisesta 12 kuukautta etukäteen, mutta nopeampikin käsittely on mahdollinen, mikäli parlamentit suostuvat siihen. Maat sopivat aluevesirajasta vuonna 1993, mutta jättivät keskelle Suomenlahtea tilaa kansainväliseen käyttöön.lähde?

Kansainvälisen energiajärjestön ekonomisti Fatih Birol pitää puolalaisten tapaan maata pitkin kulkevaa maakaasuputkea turvallisempana.[48]

Varsin erikoinen ehdotus on eräiden liikemiesten, joilla kerrotaan olevan kaivosvaltaus Itämeren pohjassa, esitys vaihtaa valtaus Karjalan palautuskysymykseen.[49]

Yhdysvaltain kongressi asetti joulukuussa 2019 pakotteita yrityksille, jotka toimittavat kaasuputkea. Syynä on, että putki lisäisi Venäjän vaikutusvaltaa Euroopassa.[50]

Euroopan parlamentin hyväksyi 21. tammikuuta 2021 päätöslauselman, jossa esitetään Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeen pysäyttämistä. Kyseessä on EU:n vastaveto Aleksei Navalnyin 17. tammikuuta 2021 tehdylle pidätykselle Moskovassa.[51]

Saksan ja Venäjän riippumattomuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäläinen postimerkki (2012) Nord Stream -kaasuputken valmistumisen kunniaksi
Dmitri Medvedev juhlistaa Nord Stream -putken asennustöiden alkamista vuonna 2010

Saksa ja Venäjä puolestaan laskevat säästävänsä mahdolliset Virolle, Latvialle, Liettualle tai Puolalle kokonaan maanpäällisestä putkesta koituvat transitomaksut. Gazprom vakuuttaa vedenalaisen putken olevan ekologiset vaatimukset täyttävä. Saksan liittotasavallan entinen liittokansleri Gerhard Schröder edisti pohjoiseurooppalaista maakaasuputkea liittokanslerina ollessaan, ja hänestä tulee yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtaja 1,5 miljoonan euron vuosipalkalla.lähde?

Ekologisia perusteluja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin pääministeri Göran Persson (sd) sanoi Itämeren maiden yhteistyökokouksen yhteydessä Visbyssä, että kaasuputki on siksi vaarallinen hanke, että se uhkaa kaiken päätteeksi nostaa vielä Itämeren pohjaan upotetut myrkyt esiin. Perssonin mukaan kaasuputken suunnittelijat ovat valinneet linjauksen, jonka matkalla Itämeren pohjakerroksissa makaa miinoja, myrkkyjä ja muuta upotettua ympäristöjätettä. "Putken rakentaminen uhkaa johtaa ympäristötuhoon kaikkien niiden ympäristöongelmien lisäksi, joista Itämeri kärsii", hän sanoi. Perssonin mukaan Suomi ja Ruotsi tekevät yhteistyötä punnitakseen hankkeen perusteellisesti ympäristön näkökulmasta.lähde?

Suomen kannanottoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen pääministerin Matti Vanhasen (kesk) mukaan Ruotsin tavoin myös Suomi päättää jatkossa, tukeeko se Venäjän ja Saksan maakaasuputkihanketta.

Ulkoasiainministeriön Markus Lyra mainitsi Helsingin Sanomille annetussa haastattelussa, että maakaasuputki tarvitsee Suomen luvan, koska sen reitti kulkee Suomen talousvyöhykkeen kautta.lähde?

Ruotsalaiskommentteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Castoro Sei -putkenlaskualus Itämerellä Gotlannin kaakkoispuolella. Castoro Sei on yksi kolmesta putkenlaskualuksesta, joilla Nord Stream 1 rakennettiin[4].

Ruotsissa Pohjois-Euroopan maakaasuputkesta nousi kiista, kun osoittautui, että maakaasuputkea tukenut Ruotsin entinen pääministeri ja silloinen ulkoasiainministeri Carl Bildt oli saanut venäläisiä energiayhtiön optioita. Ruotsissa virisi myös keskustelu kansallisesta turvallisuudesta. Maakaasuputki kulkisi Gotlannin itäpuolelta. Eläköitynyt ruotsalaisdiplomaatti Krister Wahlbäck esitti Helsingissä, että Ruotsin pitäisi tutkia ensiksi alue, jolle Pohjois-Euroopan maakaasuputkea ollaan vetämässä, koska esimerkiksi matalikoille Ruotsi voisi rakentaa tuulivoimaa merelle.[52]

Mikäli maakaasuputki olisi tässä mielessä Ruotsin edun vastainen, voisi viedä kiistaksi kehittyneen kysymyksen mahdollisesti Haagin kansainväliseen tuomioistuimeen.lähde?

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. YLE: Tämä Nord Stream -kaasuputkien hajoamisesta tiedetään
  2. Nyman, Riikka: Saksalaislehti: Nord Stream -kaasuputket saattavat olla käyttökelvottomia (Tagesspiegelin mukaan) Ilta-Sanomat. 28.9.2022. Helsinki: Alma Media Suomi Oy. Viitattu 28.9.2022.
  3. Nord Streamin kaasuhana avattiin Saksassa HS.fi. 8.11.2011. Viitattu 3.11.2015.
  4. a b c d e Nord Streamin toisen putkilinjan asennus valmistui etuajassa 18.4.2012. Nord Stream. Viitattu 3.11.2015.
  5. Nord Stream gas pipeline construction Gazprom. Viitattu 21.10.2010.
  6. Nord Stream -kaasuputken laskeminen alkoi Suomenlahdella YLE Uutiset. 28.6.2010. Viitattu 21.10.2010.
  7. Nord Stream says project on track and budget New Europe 14.11.2008
  8. Kiuru, Martti: Nord Stream 2 -kaasuputki toteutunee sittenkin Kauppalehti.fi. 4.9.2015. Viitattu 3.11.2015.
  9. Gazprom: Nord Stream 2 -kaasuputki on täysin valmis mtvuutiset.fi. 10.9.2021. Viitattu 23.2.2022.
  10. Nord Stream 2 - Russian Landfall web.archive.org. 22.2.2022. Viitattu 10.3.2022.
  11. https://web.archive.org/web/20220222181907/https://www.nord-stream2.com/construction/german-landfall/
  12. a b Kaasuputkivuoto | ”Tilanne voi olla varsin vaarallinen” – Nord Streamin vuotoalueen halkaisija yli kilometrin, seismografit mittasivat maanantaina alueella kaksi järistystä Helsingin Sanomat. 27.9.2022. Viitattu 27.9.2022.
  13. Putin määräsi venäläissotilaita Itä-Ukrainan separatistialueille "turvaamaan rauhaa" Yle Uutiset. 22.2.2022. Viitattu 2.3.2022.
  14. Borrell: Putinin päätös lähettää sotilaita Donetskiin ja Luhanskiin on toinen suora aggressio Ukrainaa kohtaa – YK:n turvallisuusneuvosto kokoontui hätäistuntoon Yle Uutiset. 22.2.2022. Viitattu 2.3.2022.
  15. Energia | Saksan Scholz: Nord Stream 2 -hanke ei voi enää edetä – Venäjän Medvedev uhkaa kaasun hinnan kallistumisella Helsingin Sanomat. 22.2.2022. Viitattu 23.2.2022.
  16. Kaija Ahtela: Saksa pysäytti Nord Stream 2:n – ”Eurooppaa uhkaa sota idässä” Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 23.2.2022.
  17. Statement by President Biden on Nord Stream 2 The White House. 23.2.2022. Viitattu 2.3.2022. (englanniksi)
  18. Hyökkäys alkoi monesta ilmansuunnasta Yle Uutiset. 24.2.2022. Viitattu 2.3.2022.
  19. Kaasuputkihanke Nord Stream 2:n taustayhtiö konkurssiin, työntekijät irtisanottiin Yle Uutiset. 1.3.2022. Viitattu 2.3.2022.
  20. StackPath www.uniper.energy. Viitattu 9.3.2022.
  21. Team News:+Nord Stream 2: Druckabfall in Röhre, Leck gefunden Berliner Zeitung. Viitattu 27.9.2022. (saksaksi)
  22. Länsi pyrkii eroon Venäjän öljystä ja kaasusta, isku talouteen olisi kova molemmille – tutkija: "Euroopan pitää ymmärtää, että energia on sodan ase" Yle Uutiset. 8.3.2022. Viitattu 9.3.2022.
  23. Energia | Venäjä uhkaa sulkea Nord Stream 1 -kaasuputken Helsingin Sanomat. 8.3.2022. Viitattu 9.3.2022.
  24. https://twitter.com/abc/status/1490792461979078662 Twitter. Viitattu 27.9.2022.
  25. Gazprom: Nord Streamin kaasutoimitukset vähenevät 40 prosentilla mtvuutiset.fi. 14.6.2022. Viitattu 14.7.2022.
  26. Reduced Russian gas flow is political, German official says The Independent. 15.6.2022. Viitattu 14.7.2022. (englanniksi)
  27. US to provide an additional $1bn in security assistance to Ukraine for its efforts in Donbas – as it happened the Guardian. 16.6.2022. Viitattu 14.7.2022. (englanniksi)
  28. Germany moves closer to gas rationing as Russia chokes supplies the Guardian. 23.6.2022. Viitattu 14.7.2022. (englanniksi)
  29. Kaasuputki Nord Stream 1 sulkeutuu kymmenen päivän huoltotaukoa varten – Saksassa pelätään sen pysyvän kiinni Yle Uutiset. 11.7.2022. Viitattu 14.7.2022.
  30. Germany braces for ‘nightmare’ of Russia turning off gas for good the Guardian. 10.7.2022. Viitattu 14.7.2022. (englanniksi)
  31. Saksan ja Venäjän välillä kulkeva Nord Stream 1 -kaasuputki on auki kymmenen päivän huoltotauon jälkeen Yle Uutiset. 21.7.2022. Viitattu 21.7.2022.
  32. Nord Stream: Key Russian pipeline resumes pumping gas to Europe BBC News. 21.7.2022. Viitattu 21.7.2022. (englanniksi)
  33. Energia | Gazprom leikkaa jälleen kaasutoimituksia Nord Streamissa Helsingin Sanomat. 25.7.2022. Viitattu 25.7.2022.
  34. Energia | Aukeaako Nord Stream -kaasuputki torstaina? Helsingin Sanomat. 20.7.2022. Viitattu 21.7.2022.
  35. a b c Energia | Venäjä katkaisi kaasuvirran suunnitellusti Nord Stream -putkessa – Nyt Eurooppa jännittää, palaavatko toimitukset lainkaan Helsingin Sanomat. 31.8.2022. Viitattu 4.9.2022.
  36. Energia | Gazprom pitää Nord Stream 1 -kaasuputken suljettuna, syyttää turbiinin öljyvuotoa Helsingin Sanomat. 2.9.2022. Viitattu 4.9.2022.
  37. Energia | Siemens Energy: Öljyvuodot eivät voi olla syy Nord Stream 1 -kaasuputken pitämiseen suljettuna Helsingin Sanomat. 3.9.2022. Viitattu 4.9.2022.
  38. Energiakriisi | Kremlin tiedottaja antoi ymmärtää, että Nord Stream -kaasuputki ei aukea ennen länsimaiden pakotteiden hellittämistä Helsingin Sanomat. 5.9.2022. Viitattu 5.9.2022.
  39. Russia could send more gas via other pipelines but is opting not to, EU says Reuters. 5.9.2022. Viitattu 5.9.2022. (englanniksi)
  40. a b Venäjä | Suomen rajan kupeessa palaa arviolta kymmenen miljoonan euron arvosta Saksaan tarkoitettua maakaasua joka päivä – ”Kaikki on osa peliä” Helsingin Sanomat. 26.8.2022. Viitattu 5.9.2022.
  41. a b Energia | Nord Stream -kaasuputkissa havaittu kolme vuotoa – Saksan mukaan sabotaasia ei voi poissulkea Helsingin Sanomat. 27.9.2022. Viitattu 27.9.2022.
  42. SVT Nyheter: Seismolog: Två explosioner intill Nord Stream SVT Nyheter. 27.9.2022. Viitattu 28.9.2022. (ruotsiksi)
  43. Nord Stream | Miten epäillyt iskut Nord Stream -kaasuputkiin tehtiin? Mahdollisia tapoja on ainakin kolme Helsingin Sanomat. 28.9.2022. Viitattu 28.9.2022.
  44. Große Schäden an Gasleitungen: Nord-Stream-Röhren wohl für immer zerstört - Bundespolizei verstärkt Meeresschutz Der Tagesspiegel Online. Viitattu 28.9.2022. (saksaksi)
  45. Nord Stream 1 -putki vuotaa kahdesta kohtaa – Saksa epäilee sabotaasia www.iltalehti.fi. Viitattu 27.9.2022.
  46. Aalto-yliopiston professori: Venäjän laivastolle syy tulla Itämerelle partioimaan Yle Uutiset. 28.9.2022. Viitattu 28.9.2022.
  47. Perttu Pitkänen: Professori Nord Stream -putken tuhosta: ”Voisiko tässä olla kysymys tavallaan Mainilan laukauksista?” Ilta-Sanomat. 28.9.2022. Viitattu 28.9.2022.
  48. International Energy Agency Speaks Out Against Russia’s Baltic Gas Pipeline 30.12.2005. PO.com. Viitattu 18.2.2008. (englanniksi)
  49. http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/08/suomalaisliikemiehet_vaativat_karjalaa_kaasuputkesta_956700.html
  50. Yhdysvaltain kongressi hyväksyi Nord Stream-pakotteet – käytännön vaikutukset epäselviä Yle Uutiset/STT. 17.12.2019. Viitattu 17.12.2019.
  51. EU-parlamentti esittää Nord Stream 2:n pysäyttämistä – syynä Navalnyin pidätys Yle Uutiset. Viitattu 22.1.2021.
  52. Heli Suominen: Ruotsalainen ex-diplomaatti: Kaasuputkelle oltava vaihtoehtoja 28.2.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 18.2.2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nord Stream.


Maakaasunsiirtoputkistot

Blue Stream | Jamal-Eurooppa | Jamal-Eurooppa 2 | Nabucco | Nord Stream | South Stream | Transgas