Eukalyptukset

Eukalyptukset
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Kasvit Plantae Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida Lahko: Myrtales Heimo: Myrttikasvit Myrtaceae Suku: Eukalyptukset Eucalyptus L'Hér.
Levinneisyyskartta
Katso myös
Eukalyptukset Wikispeciesissä   Eukalyptukset Commonsissa

Eukalyptukset (Eucalyptus), vanhalta nimeltään kuumepuut, on laaja puita ja harvemmin pensaita sisältävä kasvisuku, joka hallitsee Australian puulajistoa. Lajeja tunnetaan yli 700, joista joitakin esiintyy myös Uudessa-Guineassa ja Indonesiassa. Eukalyptuksia kasvaa Australiassa lähes kaikkialla ja ne ovat sopeutuneet mantereen kaikkiin ilmastoihin.

James Cookin löytöretkellä ollut kasvitieteilijä Sir Joseph Banks kuljetti ensimmäiset eukalyptukset Australiasta, jonka jälkeen niitä on alettu kasvattaa eri puolilla maailmaa. Useat lajit ovat levinneet tulokaslajeiksi ja aiheuttavat uusilla elinalueillaan tiheästi kasvaessaan ekologisia ongelmia.

Eukalyptuksia käyttävät ravintonaan monet kasveja syövät pussieläimet, kuten koala.

Lajeja

Lajeja on yli 700, lisäksi yli sata lajia jotka luokiteltiin aiemmin sukuun on siirretty sukuihin Angophora ja Corymbia, näitäkin kutsutaan usein eukalyptuksiksi. Joitakin tunnetumpia eukalyptuslajeja suomenkielisine nimineen:

Eucalyptus botryoides – bungaloeukalyptus Eucalyptus caesia – karmiinieukalyptus Eucalyptus camaldulensis – punaeukalyptus Eucalyptus cinerea – tuhkaeukalyptus Eucalyptus dalrympleana – pikkunuppueukalyptus Eucalyptus delegatensis – rinne-eukalyptus Eucalyptus diversicolor – karri Eucalyptus forrestiana – pisaraeukalyptus Eucalyptus globulus – kuumepuu eli kuume-eukalyptus Eucalyptus gomphocephala – tuartineukalyptus Eucalyptus gunnii – hopeaeukalyptus Eucalyptus leucoxylon – siroeukalyptus Eucalyptus macrocarpa Eucalyptus marginata – jarraeukalyptus

Eucalyptus niphophila – lumieukalyptus Eucalyptus nitens Eucalyptus nitida – kiiltoeukalyptus Eucalyptus obliqua – viiste-eukalyptus Eucalyptus parvula – utueukalyptus Eucalyptus polyanthemos – pennieukalyptus Eucalyptus preissiana – lanttieukalyptus Eucalyptus regnans – kuningaseukalyptus Eucalyptus resinifera – mahonkieukalyptus Eucalyptus rhodantha Eucalyptus robusta – viimaeukalyptus Eucalyptus urnigera – uurnaeukalyptus Eucalyptus viminalis – mannaeukalyptus

Käyttö

Eukalyptukset ovat taloudellisesti tärkeitä puulajeja, joilla on monia käyttötarkoituksia. Niitä on istutettu paperinvalmistuksen kuitupuuksi Etelä-Amerikkaan. Myös Euroopassa kasvaa nykypäivänä eukalyptusta, joko jollakin lailla levinneenä tai ihmisen salaa istuttamana. Niiden etuna on nopea kasvu, minkä vuoksi ne saattavat tulevaisuudessa muodostaa merkittävän selluloosan lähteen paperin ja kartongin valmistukselle. Eukalyptusselluloosaa pyritään valmistamaan muun muassa Uruguayssa.

Eukalyptusöljyjä käytetään lääketieteessä niiden antiseptisten ja rentouttavien ominaisuuksien takia.

Eukalyptus haihduttaa paljon vettä ja muodostaa syvälle ulottuvat juuret, joilla se imee vettä syvältä maaperästä. Tästä syystä sitä käytetään myös esim. soisen alueen kuivatukseen malaria-alueilla. Koalat käyttävät ravinnokseen ainoastaan (99 %) eukalyptuksen lehtiä.

Eukalyptusten lehdistä löydetyn kullan perusteella voidaan päätellä mahdollisesti syvälläkin esiintyvien metalliesiintymien sijaintia, joten kasvilla voi olla kaivosteollisuuden kannalta mielenkiintoa.