Stora Enson Veitsiluodon tehtaat

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Veitsiluodon tehtaita kesällä 2009
Stora Enso

Stora Enson Veitsiluodon tehtaat on Kemissä sijaitseva, maailman pohjoisin paperitehdas ja Euroopan neljänneksi suurin paperitehdasintegraatti. Tehtailla työskentelee Stora Enson ja kunnossapitoyhtiö Efora Oy:n (ent. Fortek Oy) palveluksessa yhteensä n. 1 000 henkilöä [1]. Lisäksi tehdasalueella toimii useita ulkopuolisia yrityksiä, jotka työllistävät vakituisesti yli sata henkeä.

Tehtaan päätuotteet ovat päällystetty aikakauslehtipaperi PK5 sekä toimistopaperit (PK2 ja PK3). Veitsiluodon sellutehdas valmistaa sellua hienopaperikoneiden käyttöön noin 400 000 tonnia vuodessa. Tehtaalla toimii myös hiomo, jonka valmistama hioke on aikakauslehtipapereissa sellun ohella käytettävä raaka-aine. Veitsiluodon sahan nykyinen kapasiteetti on noin 150 000 kuutiometriä vuodessa kahdessa vuorossa.

Veitsiluoto oli 1960-luvun loppupuoliskolla Euroopan suurin sanomalehtipaperin tuottaja.[2] Muutos hienopaperiin ja aikakauslehtipaperiin tehtiin 1980-luvun taitteessa nykyisen sulfaattisellutehtaan valmistuttua 1977. Veitsiluodon neljän paperikoneen yhteenlaskettu kapasiteetti on noin miljoona tonnia vuodessa. Veitsiluodon paperitehtaaseen kuuluu myös arkittamo, joka viidellä leikkurillaan (arkkileikkurit 3-7) on kapasiteetiltaan Euroopan suurin A3- ja A4-arkkien valmistaja.

Stora Enson Veitsiluodon tehtaita johtaa DI Juha Mäkimattila 12/2010 alkaen[3] ja sahaa Mika Kuusela.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veitsiluoto Oy oli Suomen valtion vuonna 1932 perustama metsäteollisuusyhtiö. Yhtiö perustettiin kahden Metsähallituksen eli valtion omistaman sahan perustalle. Sahat olivat 1922 perustettu Veitsiluodon saha Veitsiluodon saarella Kemin edustalla ja vuonna 1903 perustettu Kevätniemen saha Lieksassa. Veitsiluodossa yhtiöllä oli lisäksi vuonna 1930 käynnistynyt sellutehdas. Yhtiön pääkonttori sijaitsi Kemissä. Paperin valmistus Veitsiluodossa alkoi vuonna 1955 ja kymmenen vuotta myöhemmin saarella oli jo neljä paperikonetta. Viides kone lisättiin vuonna 1972.

Kemijärvi Oy:stä tuli 1960-luvulla osa Veitsiluoto Oy:tä. Kevätniemen sahan Veitsiluoto Oy myi Vapolle 1980-luvulla. Vuonna 1986 Veitsiluotoon fuusioitiin Oulu Oy, joka alkujaan oli Veitsiluoto Oy:n ja Kajaani Oy:n vuonna 1936 Ouluun rakentama sellutehdas. Veitsiluoto Oy:stä ja toisesta valtionyhtiöstä, Enso-Gutzeit Oy:stä, muodostettiin vuonna 1996 Enso Oy. Enso Oy fuusioitiin ruotsalaisen Stora-yhtymän kanssa nykyiseksi Stora Enso Oyj:ksi vuonna 1998.

Merkittäviä vuosilukuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1922 Saha
  • 1930 Sellutehdas (uusi 1977)
  • 1932 Veitsiluoto Oy
  • 1955 Paperintuotanto alkoi
  • 1968 Kemijärvi Oy osaksi Veitsiluoto Oy:tä
  • 1969 Paperinpäällystys alkoi
  • 1981 Arkittamo
  • 1986 Oulu Oy osaksi Veitsiluoto Oy:tä
  • 1991 Paperituotanto Oulun Nuottasaaressa alkoi
  • 1996 Veitsiluodon ja Enso-Gutzeitin fuusio
  • 1998 Stora Enso Oyj
  • 1999 PK2:n uusiminen
  • 2003 PK3:n uusiminen
  • 2006 Automaattilastaus, Netts-kuljetusjärjestelmä
  • 2008 Arkittamon laajennus (arkkileikkuri 7)
  • 2014 PK1 lopetti toimintansa huhtikuussa[5]

Johto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yrityksen johdossa olleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tehtaan paperi- ja sellunkuivaus-/kartonkikoneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tehtaalla on kolme paperikonetta. Kaikki paperikoneet on suunniteltu alun perin valmistamaan sanomalehtipaperia. Koneiden yhteinen tuotantokyky on 815 000 t/a (hienopaperi 555 000 t/a ja aikakauslehtipaperi 260 000 t/a). Veitsiluodon sellutehdas valmistaa hienopaperikoneiden tarvitseman koivu- ja mäntysellun. Painopaperikoneiden havupuusellu tuodaan Stora Enso -konserniin kuuluvalta Oulun sellutehtaalta.

Kone Valmistaja Toiminnassa vuosina Viiraosa Viiraleveys Puristinosa Nopeus Kapasiteetti Muuta
Paperikone PK1 "Pohjolan Sampo" Valmet/Valley 29.1.1955–4/2014 Kaksoisviira 4 400 mm (alkuper. 4 350 mm) 1 250 m/min (alkuper. 550 m/min) MWC-paperi (Päällystetty puupitoinen paperi), 190 000 t/a (alkuper. sanomalehtipaperi, 30 000 t/a) Toinen Valmetin Suomeen toimittama paperikone. Viiraosa ja perälaatikko olivat amerikkalaisen Valleyn toimittamia.
Paperikone PK2 Wärtsilä 1962- (Uusittu: 1984,1999) Kaksoisviira 7050 mm 1 200 m/min (alkuper. 650 m/min) Hienopaperi, 265 000 t/a (alkuper. sanomalehtipaperi, 95 000 t/a) Kuva koneesta
Paperikone PK3 Beloit (Voith uusinut) 26.5.1963- (uusittu 2003) Kaksoisviira 6 600 mm 1 200 m/min (alkuper. 900 m/min) Hienopaperi, 290 000 t/a (alkuper. sanomalehtipaperi, 100 000 t/a) (alkuperäisen koneen rakentanut osittain myös Valmet, Wärtsilä ja Ahlström)
Kuivauskone 2/Paperikone PK4 Karhula 16.8.1965 klo 2:05- Tasoviira 3 200 mm 250–350 m/min Kuivattu sellu/Fluting-kartonki, 50 000 t/a Käytössä tarpeen mukaan
Paperikone PK5 Valmet 1972- (Uusittu 1985) Kaksoisviira 7 650 mm 1 300 m/min (alkuper. 1 000 m/min) LWC-paperi (Kevyesti päällystetty puupitoinen paperi), 260 000 t/a (alkuper. sanomalehtipaperi, 140 000 t/a)
Kuivauskone 1 Karhula 1959-1989(purettu 2000-luvulla) Tasoviira 3200 mm ~50-60 m/min Kuivattu sellu Purettu. Tila toisen kuivauskoneen varaosavarastona.

Paperikoneet PK6 ja PK7 ovat Nuottasaaren paperitehtaalla Oulussa. Tehtaalle on asennettu uusi kuivauskone vuonna 1959. Paperikone PK5:n yhteydessä on myös Wärtsilän alun perin toimittama off-line päällystin, kiillotuskalanterit sekä hiertämö.

Höyryvoimalaitos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tehtaalla on höyryvoimalaitos, joka tuottaa sellu- ja paperitehtaan tarvitseman lämpöenergian sekä osan sähköstä.

Voimalaitokselle on investoitu esim. seuraavasti:

  • 1957 uusi kattila
  • 1959 sulfiittilipeän haihduttamo
  • 1959 turbiinisali
  • 1961 uusi kattila
  • 1968-1972 uusi kattila paperikone PK5:n hankinnan yhteydessä
  • 1968-1972 vastapaineturbiini

Tehdaspalokunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tehtaalla on oma tehdaspalokunta. Palokunnalla on ainakin seuraava kalusto:

  • K41 Mercedes-Benz 1113

Rautatie ja kalusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veitsiluoto Oy oli yksi Suomen harvoista kapearaiteista 900 mm:n raideleveyttä käyttäneistä teollisuusyhtiöistä.

Yhtiöllä oli sähköveturivetoinen teollisuusrata Kemin sahalla. Radalla oli yksi veturi, ASEA 152/1922, 0-4-0-sm. Sen erikoisuus oli kapearaideveturiin poikkeuksellisen korkea virroitin, koska ajojohdot oli korkeiden lautatapulien johdosta jouduttu sijoittamaan paljon normaalia ylemmäs (Katso kuva).

Rata liikennöi sähkövoimaisena vuosina 1922–1953. Tämäkään veturi ei kelvannut sotakorvauksena.

Radalla oli myöhemmin liikenteessä yksi Move1-dieselveturi 1970-luvulle saakka. Tarkemmat tiedot puuttuvat.

Viimeinen tehdasalueella liikennöinyt Stora Enson oma veturi oli leveäraiteinen Lokomon C600.

Veturit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lokomo C600 663/1972 (Myyty Rautaruukin Raahen tehtaalle vuonna 2003)
  • Valmet Move 3 4/1949 (Siirretty Kevätniemen sahalle Lieksaan vuonna 1959)
  • Valmet Move 51h (526/1959) (Siirretty Kevätniemen sahalle vuonna 1973)

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Puro, Pentti (1971) Veitsiluodosta valtaväylille. Veitsiluoto Osakeyhtiö yrityksenä vuosina 1921-1971. Kemi. Pohjolan Sanomat.
  • Stora Enson Veitsiluodon tehtaat (suomeksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://yle.fi/alueet/perameri/2010/05/veitsiluodon_tehtailla_osoitettiin_elinvoimaisuutta_1702884.html
  2. Ravaska, Eino: Veitsiluoto Oy:n vaiheet korkealaatuisten papereiden valmistajaksi, s. 85. Jatuli XXIII. Kemi: Kemin Kotiseutu- ja museoyhdistys, 1994. ISSN 0357-3583.
  3. Juha Mäkimattila Stora Enson tehtaanjohtajaksi Pohjolan Sanomat. Viitattu 16.11.2010.
  4. Lyhyesti Veitsiluodon tehtaista
  5. Stora Enso sulkee paperikoneen Veitsiluodossa Aamulehti.fi. 31.3.2014. Viitattu 11.5.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]