Heino Kaski

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Heino Kaski 60-vuotiaana.

Heino Wilhelm Daniel Kaski (21. kesäkuuta 1885 Pielisjärvi20. syyskuuta 1957 Helsinki) oli suomalainen säveltäjä ja pianisti. Säveltäjänä Kaski keskittyi pääasiassa pienimuotoisiin pianokappaleisiin ja lauluihin. Tyylillisesti hän edustaa kansallisromantiikkaa. Pianominiatyyreista kenties tunnetuin on toivekonserttien suosikki Yö meren rannalla. Hän sävelsi myös sinfonian h-molli op. 16 vuonna 1919. Säveltäjä itse piti tätä teosta pääteoksenaan. Muita Kasken sävellyksiä ovat muun muassa viulu- (1920), sello- (1923) ja huilusonaatit (1937). Hän sävelsi yli sata yksinlaulua sekä yli sata pianokappaletta.

Ura ja elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heino Kasken vanhemmat olivat lukkari, director cantus Daniel Kaski ja Anna Maria o.s. Alopaeus. Poika sai musiikinopetusta isältään ja oppi soittamaan viulua.

Kaski siirtyi kesken oppikoulun Sortavalan lyseosta Helsinkiin opiskelemaan musiikkia, aluksi urkurikoulussa ja sen jälkeen Helsingin orkesterikoulussa. Musiikinteoriaa hänelle opetti Ilmari Krohn, ja hän sai yksityisesti sävellysopetusta Erkki Melartinilta, Jean Sibeliukselta ja myöhemmin Selim Palmgrenilta. 1910-luvun alkupuolella Kaski sai neljästi valtion stipendin, ja sen turvin hän opiskeli sävellystä Berliinissä Paul Juonin johdolla vuosina 1911–1914. Maailmansota keskeytti opinnot, ja hän palasi kotimaahan vuosiksi 1914–1919 ja sai opetusta Palmgrenilta. Sodan jälkeen hän palasi Keski-Eurooppaan ja jatkoi sävellysopintojaan Otto Taubmannin johdolla ja tutustui myös ranskalaiseen säveltaiteeseen.

Kaski piti yhdeksän sävellyskonserttia Helsingissä sekä muutamia muualla Suomessa.

Opintojensa jälkeen vuonna 1926 Kaski alkoi elättää itseään opettamalla pianonsoittoa ja laulua Sivistysjärjestöjen kansankonservatoriossa ja Helsingin kansakoulussa. Hän sai director musices -arvonimen vuonna 1941, ja hänet palkittiin Pro Finlandia -mitalilla 1950. Kaski kuoli Helsingissä samana päivänä kuin Jean Sibelius, 20. syyskuuta 1957.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orkesterille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Preludi (1912)
  • Sarja nro 1 (1912)
  • Sarja nro 2 (1913)
  • Marssi-intermezzo (1915)
  • Fantasia appassionata viululle ja orkesterille (1915/1954)
  • Sinfonia h-molli. op 16 (1919)
  • Alkusoitto E-duuri (1922)
  • Berceuse viululle ja orkesterille (1925)
  • Vuorella puhaltimille, celestalle ja harpulle (1937)

Näyttämömusiikkia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kun ohdake kukkii (1943)
  • Tuhkimo

Kamarimusiikkia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sonaatti viululle ja pianolle A-duuri (1920)
  • Sonaatti sellolle ja pianolle (1923)
  • Huilusonaatti (1937)

Pianomusiikkia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Preludi Ges-duuri 1912
  • Vuorenpeikkojen iltasoitto (1914)
  • 7 pianokappaletta (1921)
  • Yö meren rannalla (1923)
  • Preludi h-molli Pankakoski (1926)
  • Vienankarjalainen rapsodia (1926)

Lauluja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksinlauluja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Taas kaukaa laulavat lauluaan (1917)
  • Lähdettyäs
  • Kevät keralla päiväin kuulakkain
  • Niin mustina muratit kiertää
  • Katson virran kalvohon
  • Latu
  • Suviyö
  • Sinä olet minun valkea taivaani
  • Kevätriemua
  • Maa kaunis allani kukoistaa
  • Olis vierellä hän
  • Mökit nukkuu lumiset
  • Muuttolinnut
  • Kaipaus
  • Kehtolaulu
  • Niin mustina muratit kiertää
  • Oi kiitos kaikesta, Karjala
  • Unen maa
  • Aslakin joiku
  • Nocturno
  • Vanha joululaulu
  • Hyvästijättö
  • Sinisellä sillalla
  • Kun illan varjot laaksoon
  • Vanha Laulu
  • Kiitävi aatos kaipuun siivin
  • Onnen lintu
  • Taa saarien päivä painuu
  • Rannalta
  • Auringonruusu

Kuorolauluja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aamuvirsi
  • Jo kaikki nukkuu, huokuu syvää rauhaa
  • Kesäyö (1952)
  • Kevätlaulu (1955)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Salmenhaara, Erkki: Kansallisromantiikan valtavirta 1885–1918, s. 325–329. Suomen musiikin historia 2. Helsinki: WSOY, 1996. ISBN 951-0-20124-3.
Tämä säveltäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.