Skadi
Skadi tai Skade (muinaisnorjaksi Skaði) on skandinaavisessa mytologiassa jotuni sekä metsästyksen ja hiihdon jumalatar.[1] Skadi esiintyy 1200-luvulla kootuissa Runo-Eddassa, Proosa-Eddassa ja Heimskringlassa sekä vanhoissa skaldien runoissa.
Skadi on jotuni Tjatsen tytär. Aasajumalat tappoivat Tjatsen, koska tämä oli ryöstänyt jumalatar Idunnin. Korvauksena Tjatsen surmasta jumalat antoivat Skadin puolisoksi merenjumala Njordin. Mutta Skadi ei viihtynyt meren rannalla ja hylkäsi Njordin. Hän asuu mieluummin vuorilla, hiihtää suksilla ja metsästää eläimiä jousella. Skadilla on Odinin kanssa poika Sæming, jota pidettiin jaarlien esi-isänä. Skadi ripustaa myrkkykäärmeen vangitun Lokin kasvoille.[1][2]
Heimskringlassa Skadi oli eronnut Njordista ja nainut sen sijaan Odinin, ja heillä oli monta lasta. Sekä Runo- että Proosa-Eddassa Skadi on vastuussa käärmeestä, joka tiputtaa myrkkyä vangitun Lokin päälle.
Skadista käytetään myös nimiä Öndurguð (muinaisnorjaa, "hiihtojumala") ja Öndurdís (muinaisnorjaa, "hiihtodís", käännetään usein neitona). Nimen Skadi etymologia on epävarma, mutta se saattaa olla sanan Skandinavia alkuperäinen muoto. Jotkin paikannimet Skandinaviassa, etenkin Ruotsissa, viittaavat Skadiin. Tutkijat ovat esittäneet teorioita mahdollisesta yhteydestä Skadin ja Ullin välillä (Ull yhdistetään myös hiihtämiseen ja esiintyy usein paikannimissä Ruotsissa), Skadin suhteesta Loki-jotuniin sekä siitä, että Skandinavia voi mahdollisesti tarkoittaa "Skadin saarta", tai että se liittyy muinaisnorjan substantiiviin "vahinko/vaurio".