Loki (jumala)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo muinaisskandinaavisesta jumalasta. Sanan muista merkityksistä on luettelo täsmennyssivulla.

Loki (Lodur, Lodu, Loke) oli skandinaavisessa mytologiassa jättiläissukuinen jumala.[1]

Loki ja Sigyn.

Loki oli (jättiläisten) Laufeyn (myös nimellä Nal) ja Farbautin[2][3] poika, jonka Odin myöhemmin adoptoi Asgårdiin. Lokia kuvaillaan komeaksi, nokkelaksi, ilkeämieliseksi ja kieroksi.[4] Loki osasi muuttaa muotoaan. Loki ei alkujaan ollut paha, vaan varsin hyväntahtoinen. Hän esimerkiksi esti jättiläistä kaappaamasta jumalatar Freijaa ja auttoi monta kertaa ukkosenjumala Thoria. Ennen pitkää Loki kuitenkin katkeroitui, kun huomasi, etteivät Jumalat pitäneet hänestä. Myöhemmin Lokista tuli muiden jumalten vihollinen ja hän käynnisti Ragnarökin. Suomalainen mytologia tuntee jumalan nimeltä Liekkiö, joka saattaa vastata Lokia.

Loki avioitui Glutin kanssa ja heille syntyivät lapset Einmyria ja Eisa. Toisessa avioliitossaan hän avioitui Angrboda-jättiläisen kanssa. Heidän lapsiaan olivat Jörmungandr (maailmankäärme), Fenris-susi ja kuoleman valtiatar Hel. Kolmannen avioliiton Loki solmi Sigynin kanssa ja heille syntyivät lapset Narvi ja Vali.[5] Loki aiheutti ylijumala Odinin pojan Balderin kuoleman ja joutui jumalten epäsuosioon. Tämän jälkeen jumalat sitoivat Lokin kolmeen kiveen kiinni ja käärme sidottiin hänen yläpuolellaan olevaan oksaan. Lokin vaimo Sigyn oli ottamassa myrkkytippoja kulhoon jotteivät ne putoaisi Lokin päälle. Näin kävi kuitenkin aina, kun hän kääntyi tyhjentämään kulhoa. Tuskissaan Loki aiheutti maanjäristyksiä.

Ragnarökissa Loki johti pahuuden armeijaa jumalia vastaan ja kuoli taistelussa Heimdall-jumalaa vastaan, tosin Heimdall kuoli itsekin.

Wagner käytti Lokia hahmona Reininkulta oopperassaan nimellä Loge. Oopperassa Loge on luonteeltaan pilaileva. Muut jumalat suhtautuvat hyvin nihkeästi häneen, mutta Wotan luottaa Logeen, ja Loge auttaakin jumalia Freijan vapauttamisessa ja reininkullan palauttamisessa. Loge mainitaan nimeltä myös Wagnerin kahdessa muussa oopperassa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tynni, Aale: Eddan jumalrunot, s. 11. WSOY, 1982. ISBN 951-0-11503-7.
  2. Rydberg Viktor: Our fathers' godsaga, s. 189. iUniverse, Inc., 2003. ISBN 0-595-29978-4.
  3. Rydberg Viktor: Our fathers' godsaga, s. 173. iUniverse, Inc., 2003. ISBN 0-595-29978-4.
  4. Cotterell, Arthur: Mytologia: Jumalia, sankareita, myyttejä, s. 124. Parragon, 2005. ISBN 1-40546-057-1.
  5. Haworth-Maden, Clare; Kingsley, Rebecca: Viking Gods, s. 28. Grange Books, 1998. ISBN 1-84013-118-7.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]