Ragnarök

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo skandinaavisen mytologian taistelusta. Muita merkityksiä luetellaan täsmennyssivulla.
Friedrich Wilhelm Heine: Tuomittujen jumalten taistelu. Etualalla Odin taistelee Fenris-suden ja Thor Jörmungandrin kanssa.

Ragnarök on skandinaavisen mytologian mukaan maailmanlopun taistelu, jossa maailma ja lähes kaikki sen elolliset olennot tuhoutuvat. Sana ragnarök merkitsee yleisimmin hyväksytyn etymologian mukaan ”jumalten tuhoa” tai "jumalten kohtaloa", mutta muitakin käännöksiä on esitetty.

Ragnarökin tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mytologian mukaan ragnarökiä edeltää kolme ankaraa talvea, joita kutsutaan nimellä Fimbulvetr, ’talvien talvi’. Talvien välillä ei ole kesiä lainkaan, ja yleinen moraali rappeutuu.[1][2]

Edda-eepoksen mukaan ragnarök tapahtuu seuraavalla tavalla:

Fimbulvetrin jälkeen kolme kukkoa herättää jumalat, jättiläiset, ihmiset ja muut olennot viimeiseen taisteluun. Punainen Fjalar-kukko herättää jättiläiset, kultainen Gullinkambi herättää jumalat ja einherjarit, ruosteenpunainen kukko kutsuu kuolleet taistoon Helin valtakunnassa.[3]

Ragnarökin viimeisen taistelun alkaessa Heimdall-jumala näkee muita jumalia vastaan kapinoivan Loki-jumalan armeijan saapumisen ja puhaltaa torveensa. Silloin kaikki jumalat ja einherjar valmistautuvat taisteluun. Loki saapuu kuolleiden kynsistä rakennetulla laivalla tuhoamaan maailman, apunaan vainajien armeija, jättiläiset ja monia hirviöitä, kuten Midgardin jättiläiskäärme Jörmungandr ja Fenris-susi.

Kaikki olennot kokoontuvat Vigridin valtavalle taistelukentälle. Taistelun tiimellyksessä jumalat ja hirviöt saavat surmansa. Thor surmaa Midgardin jättiläiskäärmeen, mutta kuolee itse yhdeksän askelen jälkeen käärmeen myrkkyyn. Fenris-susi nielaisee Odinin, jumalten päällikön. Odinin poika Vidar repii suden kappaleiksi. Tyr-jumala kuolee surmatessaan paholaiskoira Garmin. Heimdall ja Loki surmaavat toisensa. Tulijättiläinen Surtur sytyttää maailman liekkeihin palavalla miekallaan. Aurinko muuttuu mustaksi, tähdet putoavat alas taivaalta ja maa vajoaa kiehuvaan mereen.[2] Lähes kaikki jumalat, jättiläiset, kääpiöt, ihmiset ja muut olennot tuhoutuvat.

Maailmanlopun jälkeen maailma syntyy uudelleen. Lifista ja Lifthrasirista, kahdesta ainoasta henkiin jääneestä ihmisestä, alkaa uusi ihmiskunta. Myös muutamat jumalat säilyvät hengissä, kuten Odinin veli Vili, Odinin poika Vidar, Lokin poika Vali ja Thorin pojat Modi ja Magdi. Uudessa maailmassa ei ole pahuutta ja ihmiset ja jumalat elävät ikuisuuksiin rauhassa ja sopusoinnussa[2] . Eräät tutkijat uskovat, että ajatus maailmanlopun jälkeisestä onnelasta on kristinuskon vaikutusta eikä kuulunut alkuperäiseen pessimistiseen ragnarök-myyttiin. Toisen teorian mukaan ragnarök-myytti itsessään on syntynyt kristillisen tuomiopäiväopin vaikutuksesta.

Ragnarökin alkunäytös, färsaarelainen postimerkki.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ragnarok Encyclopædia Britannica Online. Encyclopædia Britannica. Viitattu 23.4.2010. englanti
  2. a b c Micha F. Lindemans: Ragnarok Encyclopedia Mythica from Encyclopedia Mythica Online. Encyclopedia Mythica. Viitattu 23.4.2010. englanti
  3. Sumari 2007, s. 214

Kaunokirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sørensen, Villy: Ragnarök: Jumalten tuho. (Ragnarok, en gudefortælling, 1982.) Suomentanut Mika Siimes. Helsinki: Nemo, 1998. ISBN 952-5180-09-3.