Tämä on lupaava artikkeli.

Koripallon Euroopan-mestaruuskilpailut

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Koripallon Euroopan-mestaruuskilpailut
Laji koripallo
Perustettu 1935
Joukkueita 24
Hallitseva mestari Flag of Slovenia.svg Slovenia
Eniten mestaruuksia Flag of the Soviet Union.svg Neuvostoliitto (14)
Sivusto www.fibaeurope.com

Koripallon Euroopan-mestaruuskilpailut (engl. EuroBasket) on FIBA Europen järjestämä koripallon mestaruusturnaus eurooppalaisille maajoukkueille. Lopputurnaus järjestettiin vuoteen 2017 saakka kahden vuoden välein ja siitä lähtien neljän vuoden välein. EM-kisat toimivat myös karsintoina maailmanmestaruuskilpailuihin ja olympiaturnaukseen. Nykyisin kisoihin selviytyy 24 maata.

Kilpailujen historian menestyksekkäin joukkue on Neuvostoliitto. Muita hyvin menestyneitä joukkueita ovat Jugoslavia, Liettua, Italia ja Kreikka.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2007 EM-kilpailut järjestettiin Espanjassa.

Ensimmäiset EM-kisat järjestettiin kolme vuotta FIBA:n perustamisen jälkeen, eli vuonna 1935. Isäntämaaksi valittiin Sveitsi, ja mukaan pääsi kymmenen maata. Ainoastaan yksi karsintaottelu jouduttiin pelaamaan Portugalin ja Espanjan välillä. Ensimmäiset kisat päättyivät Latvian mestaruusjuhliin, ja silloisen säännön mukaan kisojen voittajan oli pidettävä seuraavat kisat.[1]

Toisen maailmansodan jälkeen kaikki edelliset mestaruudet voittaneet Latvia ja Liettua olivat osana Neuvostoliittoa. Vuoden 1946 kisoissa nähtiin kaksi uutta maata, jotka tulisivat hallitsemaan Euroopan koripalloa: Neuvostoliitto ja Jugoslavia. Vuoden 1946 kisoissa nähtiin myös ensimmäinen hyppyheitto, jonka suoritti Italian Giuseppe Stefanini. Vuonna 1949 kisat järjestettiin ainoan kerran Euroopan ulkopuolella, Egyptissä. Kisojen voiton vei Egypti, ja maa onkin edelleen ainoa Euroopan ulkopuolinen maa, joka on tähän pystynyt. Kisoihin osallistui kuitenkin vain kahdeksan maata, sillä lentomatkustaminen oli tuohon aikaan kallista eikä vielä kovinkaan turvallista, ja samana vuonna Torinon jalkapallojoukkue oli kuollut lento-onnettomuudessa, minkä takia joukkueet eivät olleet innokkaita matkustamaan Egyptiin.[2]

Seuraavat vuosikymmenet olivat Neuvostoliiton, sillä se voitti yhdestätoista mahdollisesta mestaruudesta kymmenen.[3][4][5] Vuoden 1955 kisoissa maa sijoittui pronssille ja mestaruuden voitti Unkari.[3]

Suomessa järjestetyt vuoden 1967 kisat olivat ensimmäiset modernit kisat, sillä kisat televisioitiin ja paikalla oli kansainvälinen media.[4] 1970-luku oli Jugoslavian ja Neuvostoliiton välistä kilpailua. Vuosikymmenen aikana Jugoslavia voitti kolme EM-kultaa ja Neuvostoliitto loput kaksi.[5] Seuraavan vuosikymmenen aikana hallinnan painopiste siirtyi länteen päin, ja esimerkiksi Italia voitti vuoden 1983 kisat. Maanosasta nousi useita suurtähtiä, joista kirkkaimpina Dražen Petrović, Arvydas Sabonis, Nikos Galis, Detlef Schrempf ja Fernando Martin. Vuoden 1985 kisat olivatkin ensimmäiset, jolloin NBA:n kykyjenetsijät seurasivat joukoittain kisoja. Samoissa kisoissa käytettiin myös ensimmäistä kertaa kolmen pisteen kaarta.[6]

1990-luvulla Neuvostoliiton ja Jugoslavian hajoamisen seurauksena maanosaan syntyi myös useita uusia koripallomaita. Vuosikymmenen yllättävin mestaruus oli Saksan mestaruus vuoden 1993 kisoista.[7] 2000-luvulla hallitsijamaiden painopiste siirtyi viimeistään läntisille maille. Myös Liettua palasi mestaruuskantaa vuoden 2003 kisoissa Arvydas Macijauskasin ja Šarūnas Jasikevičiuksen johdolla. Useilla mailla oli myös omat NBA-tähtensä: Pau Gasol, Tony Parker ja Dirk Nowitzki.[8] Vuosikymmenen viimeisen EM-kullan voitti Espanja, jolle mestaruus oli ensimmäinen.[9]

Sarjajärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluksi kisoihin ei järjestetty minkäänlaista karsintaa, ja tämän seurauksena osallistuneiden maiden määrä nousi vuosi vuodelta. Vuonna 1961 FIBA päätti rajoittaa joukkueiden määrää, ja vuoden 1963 kisoissa olikin mukana 16 maata.[4] Vuonna 2003 maanosan maajoukkueet jaettiin A-, B- ja C-divisiooniin, ja vain A-divisioonasta oli mahdollista päästä EM-kilpailuihin.[10] Osallistuvien maiden määrää päätettiin lisätä vuoden 2011 kisoihin ja nykyisin mukana on 24 maata.[11]

Mukana olevat 24 joukkuetta jaetaan neljään lohkoon, joiden kolme parasta joukkuetta pääsevät mukaan jatkolohkoon. Jatkolohkoista pudotuspeleihin pääsevät lohkojen neljä parasta maata. Jäljellä olevat maat pelaavat pareittain sijoituksensa mukaan: esimerkiksi toisen jatkolohkon neljänneksi paras joukkue pelaa toisen lohkon parasta joukkuetta vastaan. Parien voittajajoukkueet etenevät välierien kautta loppuotteluun ja hävinneet joukkueet pelaavat sijoituspeleissä.[12] Parhaiten sijoittuneet maat pääsevät seuraaviin maailmanmestaruuskilpailuihin tai olympiaturnaukseen.[13]

Voittajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi[14] Pelipaikka (finaali) Loppuottelu Pronssiottelu
Mestari Tulos Toinen Kolmas Tulos Neljäs
1935 Sveitsi (Geneve) Latvia Latvia 24–18 Espanja Espanja Tšekkoslovakia Tšekkoslovakia 25–23 Sveitsi Sveitsi
1937 Latvia (Riika) Liettua Liettua 24–23 Italia Italia Ranska Ranska 27–24 Puola Puola
1939 Liettua (Kaunas) Liettua Liettua ei pelattu Latvia Latvia Puola Puola ei pelattu Ranska Ranska
1946 Sveitsi (Geneve) Tšekkoslovakia Tšekkoslovakia 34–32 Italia Italia Unkari Unkari 38–32 Ranska Ranska
1947 Tšekkoslovakia (Praha) Neuvostoliitto Neuvostoliitto 56–37 Tšekkoslovakia Tšekkoslovakia Egypti Egypti 50–48 Belgia Belgia
1949 Egypti (Kairo) Egypti Egypti ei pelattu Ranska Ranska Kreikka Kreikka ei pelattu Turkki Turkki
1951 Ranska (Pariisi) Neuvostoliitto Neuvostoliitto 45–44 Tšekkoslovakia Tšekkoslovakia Ranska Ranska 55–52 Bulgaria Bulgaria
1953 Neuvostoliitto (Moskova) Neuvostoliitto Neuvostoliitto ei pelattu Unkari Unkari Ranska Ranska ei pelattu Tšekkoslovakia Tšekkoslovakia
1955 Unkari (Budapest) Unkari Unkari ei pelattu Tšekkoslovakia Tšekkoslovakia Neuvostoliitto Neuvostoliitto ei pelattu Bulgaria Bulgaria
1957 Bulgaria (Sofia) Neuvostoliitto Neuvostoliitto ei pelattu Bulgaria Bulgaria Tšekkoslovakia Tšekkoslovakia ei pelattu Unkari Unkari
1959 Turkki (Istanbul) Neuvostoliitto Neuvostoliitto 83–72 Tšekkoslovakia Tšekkoslovakia Ranska Ranska 62–60 Unkari Unkari
1961 Jugoslavia (Belgrad) Neuvostoliitto Neuvostoliitto 60–53 Jugoslavia Jugoslavia Bulgaria Bulgaria 55–46 Ranska Ranska
1963 Puola (Wrocław) Neuvostoliitto Neuvostoliitto 60–53 Puola Puola Jugoslavia Jugoslavia 89–61 Unkari Unkari
1965 Neuvostoliitto (Moskova) Neuvostoliitto Neuvostoliitto 58–49 Jugoslavia Jugoslavia Puola Puola 86–70 Italia Italia
1967 Suomi (Helsinki) Neuvostoliitto Neuvostoliitto 89–77 Tšekkoslovakia Tšekkoslovakia Puola Puola 80–76 Bulgaria Bulgaria
1969 Italia (Napoli) Neuvostoliitto Neuvostoliitto 81–72 Jugoslavia Jugoslavia Tšekkoslovakia Tšekkoslovakia 77–75 Puola Puola
1971 Saksa (Essen) Neuvostoliitto Neuvostoliitto 69–64 Jugoslavia Jugoslavia Italia Italia 85–67 Puola Puola
1973 Espanja (Barcelona) Jugoslavia Jugoslavia 78–67 Espanja Espanja Neuvostoliitto Neuvostoliitto 90–58 Tšekkoslovakia Tšekkoslovakia
1975 Jugoslavia (Belgrad) Jugoslavia Jugoslavia ei pelattu Neuvostoliitto Neuvostoliitto Italia Italia ei pelattu Espanja Espanja
1977 Belgia (Liège) Jugoslavia Jugoslavia 74–61 Neuvostoliitto Neuvostoliitto Tšekkoslovakia Tšekkoslovakia 91–81 Italia Italia
1979 Italia (Torino) Neuvostoliitto Neuvostoliitto 98–76 Israel Israel Jugoslavia Jugoslavia 99–92 Tšekkoslovakia Tšekkoslovakia
1981 Tšekkoslovakia (Praha) Neuvostoliitto Neuvostoliitto 84–76 Jugoslavia Jugoslavia Tšekkoslovakia Tšekkoslovakia 101–90 Espanja Espanja
1983 Ranska (Nantes) Italia Italia 105–96 Espanja Espanja Neuvostoliitto Neuvostoliitto 105–70 Alankomaat Alankomaat
1985 Saksa (Stuttgart) Neuvostoliitto Neuvostoliitto 120–89 Tšekkoslovakia Tšekkoslovakia Italia Italia 102–90 Espanja Espanja
1987 Kreikka (Pireus) Kreikka Kreikka 103–101
JE
Neuvostoliitto Neuvostoliitto Jugoslavia Jugoslavia 98–87 Espanja Espanja
1989 Jugoslavia (Zagreb) Jugoslavia Jugoslavia 98–77 Kreikka Kreikka Neuvostoliitto Neuvostoliitto 104–76 Italia Italia
1991 Italia (Rooma) Jugoslavia Jugoslavia 88–73 Italia Italia Espanja Espanja 101–83 Ranska Ranska
1993 Saksa (München) Saksa Saksa 71–70 Venäjä Venäjä Kroatia Kroatia 99–59 Kreikka Kreikka
1995 Kreikka (Ateena) Serbia ja Montenegron lippu Jugoslavia 96–90 Liettua Liettua Kroatia Kroatia 73–68 Kreikka Kreikka
1997 Espanja (Barcelona) Serbia ja Montenegron lippu Jugoslavia 61–49 Italia Italia Venäjä Venäjä 97–77 Kreikka Kreikka
1999 Ranska (Pariisi) Italia Italia 64–56 Espanja Espanja Serbia ja Montenegron lippu Jugoslavia 74–62 Ranska Ranska
2001 Turkki (Istanbul) Serbia ja Montenegron lippu Jugoslavia 78–69 Turkki Turkki Espanja Espanja 99–90 Saksa Saksa
2003 Ruotsi (Tukholma) Liettua Liettua 93–84 Espanja Espanja Italia Italia 69–67 Ranska Ranska
2005 Serbia ja Montenegron lippu (Belgrad) Kreikka Kreikka 78–62 Saksa Saksa Ranska Ranska 98–68 Espanja Espanja
2007 Espanja (Madrid) Venäjä Venäjä 60–59 Espanja Espanja Liettua Liettua 78–69 Kreikka Kreikka
2009 Puola (Katowice) Espanja Espanja 85–63 Serbia Serbia Kreikka Kreikka 57–56 Slovenia Slovenia
2011 Liettua (Kaunas) Espanja Espanja 98–85 Ranska Ranska Venäjä Venäjä 72–68 Pohjois-Makedonia Makedonia
2013 Slovenia (Ljubljana) Flag of France.svg Ranska 80–66 Flag of Lithuania.svg Liettua Flag of Spain.svg Espanja 92–66 Flag of Croatia.svg Kroatia
2015 Ranska (Lille)/Kroatia/Latvia/Saksa Flag of Spain.svg Espanja 80–63 Flag of Lithuania.svg Liettua Flag of France.svg Ranska 81–68 Flag of Serbia.svg Serbia
2017 Turkki (Istanbul)/Israel/Romania/Suomi Flag of Slovenia.svg Slovenia 93–85 Flag of Serbia.svg Serbia Flag of Spain.svg Espanja 93–85 Flag of Russia.svg Venäjä
2021 Saksa (Berliini)/Tšekki/Georgia/Italia

Mitalitaulukko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nro Maa Mestaruus Hopeaa Pronssia Yhteensä
1 Flag of the Soviet Union.svg Neuvostoliitto 14 3 4 21
2 Flag of Yugoslavia (1946-1992).svg Jugoslavia 5 5 3 13
3 Flag of Spain.svg Espanja 3 6 4 13
4 Flag of Lithuania.svg Liettua 3 3 1 7
5 Serbia Serbia (ja Montenegro) 3 2 1 6
6 Flag of Italy.svg Italia 2 4 4 10
7 Flag of Greece.svg Kreikka 2 1 2 5
8 Flag of the Czech Republic.svg Tšekkoslovakia 1 6 5 12
9 Flag of France.svg Ranska 1 2 6 9
10 Flag of Russia.svg Venäjä 1 1 2 4
11 Flag of Hungary.svg Unkari 1 1 1 3
12 Flag of Latvia.svg Latvia 1 1 0 2
= Flag of Germany.svg Saksa 1 1 0 2
14 Flag of Egypt.svg Egypti 1 0 1 2
15 Flag of Slovenia.svg Slovenia 1 0 0 1
16 Flag of Poland.svg Puola 0 1 3 4
17 Flag of Bulgaria.svg Bulgaria 0 1 1 2
18 Flag of Israel.svg Israel 0 1 0 1
= Flag of Turkey.svg Turkki 0 1 0 1
20 Flag of Croatia.svg Kroatia 0 0 2 0

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Eurobasket history – the 30's FIBA Europe. Viitattu 2.6.2010. (englanniksi)
  2. Eurobasket history – the 40's FIBA Europe. Viitattu 2.6.2010. (englanniksi)
  3. a b Eurobasket history – the 50's FIBA Europe. Viitattu 2.6.2010. (englanniksi)
  4. a b c Eurobasket history – the 60's FIBA Europe. Viitattu 2.6.2010. (englanniksi)
  5. a b Eurobasket history – the 70's FIBA Europe. Viitattu 2.6.2010. (englanniksi)
  6. Eurobasket history – the 80's FIBA Europe. Viitattu 2.6.2010. (englanniksi)
  7. Eurobasket history – the 90's FIBA Europe. Viitattu 2.6.2010. (englanniksi)
  8. Eurobasket history – the 21st century FIBA Europe. Viitattu 2.6.2010. (englanniksi)
  9. Espanja juhlii historiallista koripallokultaa 21.9.2009. MTV3. Viitattu 2.6.2010.
  10. Mäkelä, Mika: Maajoukkueremontti. Kori-lehti, 2003, nro 4/2003, s. 6–7. Suomen Koripalloliitto.
  11. Suomi mukaan EM-koripallon lisäkarsintaan 6.9.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 7.9.2010.
  12. Competition system Eurobasket 2011. Viitattu 9.8.2011. (englanniksi)
  13. Ranska ja Kroatia varmistivat paikkansa ensi vuoden MM-koripallossa 19.9.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 11.8.2011.
  14. Men: European Championships Sports123. Viitattu 11.8.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Koripallon Euroopan-mestaruuskilpailut.