Kioto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kioto
(京都市)
Näkymiä Kiotoon
Näkymiä Kiotoon
Lippu
Lippu
Symboli
Symboli
Kioton sijainti Kioton prefektuurissa
Kioton sijainti Kioton prefektuurissa

Kioto

Koordinaatit: 35°00′41.8″N, 135°46′05.2″E

Valtio Japani
Alue Kansai
Prefektuuri Kioto
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 827,83[1] km²
Väkiluku (2017) 1 469 360[1]
 – Tiheys 1 775 as./km²
Symbolit
 – Kukka Kamelia, atsalea ja kirsikka (satozakura)[2]
 – Puu Itkupaju, vaahtera (takaokaede) ja pikkulehtikatsura[2]
Aikavyöhyke UTC+9

Kioto (jap. 京都, Kyōto Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys?) on Kioton prefektuurin pääkaupunki Japanissa pääsaari Honshun länsiosassa. Se on osa Kansain seudun suurkaupunkialuetta Osakan ja Kōben kanssa. Kioto oli Japanin pääkaupunki vuodesta 794 vuoteen 1868, jolloin pääkaupunki siirtyi Meiji-restauraation yhteydessä Tokioon.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kioto on sisämaan kaupunki. Sen alue ulottuu pohjoisessa Tanban ylängölle. Urbaani alue sijaitsee Kioton (Yamashiron) allaslaaksossa. Laaksoa ympäröivät vuoret kolmella ilmansuunnalla: idässä, pohjoisessa ja lännessä. Korkeimmatkin vuoret koillisosassa jäävät alle 1 000 metrin. Laakso avautuu kaakkoon kohti Osakaa.

Kioton alueella virtaa kolme merkittävää jokea. Laakson itäosassa Kamogawa, länsiosassa Katsuragawa, ja eteläosassa Ujigawa. Joet yhdistyvät kaupungin kaakkoispuolella Yodogawaksi, joka laskee Osakan lahteen.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kioton ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 8 9 12 19 23 27 31 32 28 22 16 11 ka. 19,8
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) -1 0 1 7 11 16 21 22 18 11 5 0 ka. 9,3
Vrk:n keskilämpötila (°C) 3 3 6 12 17 21 26 27 23 16 10 5 ka. 14,1
Sademäärä (mm) 56 67 109 149 145 233 203 147 201 127 80 54 Σ 1 571
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
8
-1
9
0
12
1
19
7
23
11
27
16
31
21
32
22
28
18
22
11
16
5
11
0
S
a
d
a
n
t
a
56
67
109
149
145
233
203
147
201
127
80
54


Lähde: Kyoto, Japan Weatherbase. Viitattu 07.08.2010.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kioton pääkatu vuonna 1891

Suurimman osan historiastaan Kioto on ollut Japanin keisarillinen pääkaupunki. Kioton historia voidaan jäljittää alkaneeksi jo 500-luvulla, jolloin Aoi matsuri järjestettiin siellä ensimmäistä kertaa hyvän sadon ja sään rukoilemista varten.

Kioton keisarillinen palatsi.
Kiyomizu-deran temppeli keväällä.

Japanin ensimmäinen pääkaupunki oli Nara, josta se siirrettiin vuonna 741 Naran ja Kioton välissä sijaitsevaan paikkaan nimeltä Kuni-kyō. Vuonna 784 pääkaupunki siirrettiin Nagaoka-kyōhon ja 794 lopulta Heian-kyōhon eli nykyiseen Kiotoon. Kaupungin ulkomuoto on säilynyt samana tuolta ajalta asti; temppelit, kaupat sekä pyhäköt sijaitsevat samoissa paikoissa.

Vuonna 1192 Kamakura-šogunaatin perustamisen seurauksena todellinen valta siirtyi Kamakuraan. Pääkaupunkina toimi kuitenkin Kioto, vaikka siellä sijaitsevalla hallitsijalla tai hänen hallinnollaan ei ollut enää valtaa. Keisarillinen valta palautettiin hetkeksi vuonna 1333, mutta menetettiin nopeasti Ashikaga-šogunaatin perustamisen jälkeen.

Vuonna 1467 Ōnin-sodan seurauksena suurin osa Kiotosta paloi maan tasalle. Uusi šogunaatti perustettiin Edoon, nykyiseen Tokioon vuonna 1603.

Vallankumouksellisesta tilanteesta johtuen keisarillinen valta palautettiin jälleen 1868. Keisari Mutsuhito, joka nyt oli täydessä vallassaan, siirtyi seuraavana vuonna Tokioon, eikä keisarillinen hallinto enää palannut Kiotoon.

Vaikka toisessa maailmansodassa suuret kaupungit joutuivat pommituksen alaiseksi, säästyi Kioto tuhoisimmalta pommitukselta. Yhdysvaltain kuudennen armeijan päämaja sijaitsi miehityksen aikana Kiotossa.

Aluejako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kioton suuralueet kartalla.

Kioto jakautuu yhteentoista suuralueeseen. Niistä asukasluvultaan suurin on Fushimi-ku, pinta-alaltaan vuorostaan Ukyō-ku. Kaupungin ydinalueen muodostavat Shimogyō-ku, Nakagyō-ku ja Kamigyō-ku.

Kioton suuralueet[1]
Nimi Japaniksi Pinta-ala (km²) Asukasluku (2017) Väestötiheys (as./km²)
Fushimi-ku 伏見区 61,66 278 314 4 514
Higashiyama-ku 東山区 7,48 38 150 5 100
Kamigyō-ku 上京区 7,03 84 810 12 064
Kita-ku 北区 94,88 118 719 1 251
Minami-ku 南区 15,81 100 754 6 373
Nakagyō-ku 中京区 7,41 110 376 14 896
Nishikyō-ku 西京区 59,24 150 046 2 533
Sakyō-ku 左京区 246,77 167 551 679
Shimogyō-ku 下京区 6,78 82 485 12 166
Ukyō-ku 右京区 292,07 203 534 697
Yamashina-ku 山科区 28,70 134 621 4 691

Kulttuuri ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Buddhalaisista ja šintolaisista temppeleistään kuuluisa kaupunki on kenties Japanin suosituin turistinähtävyys. Kuuluisimpia buddhalaistemppeleitä ovat Kiyomizu-dera (Puhtaan veden temppeli), Kinkaku-ji (Kultainen paviljonki) ja Ginkaku-ji (Hopeinen paviljonki). Šintolaistemppeleistä merkittävimpiä ovat Heian-jingū, joka rakennettiin vuonna 1895 keisarillisen perheen kunniaksi, sekä Yasaka-jinja.

Kaupunki on muutoinkin kulttuurillinen keskuspaikka. Siellä on omat korttelialueensa niin geisha-kulttuurin vaalimiseen (erityisesti Gion ja Pontochō) kuin myös samurai-elokuvien kuvaamiseenkin. Perinteiseen tyyliin rakennettuja kortteleita halutaan suojella. Suojeluun liittyy myös kaupunkikuvallinen yhtenäisyys, joten Kiotoon ei sallita rakennettavan pilvenpiirtäjiä.

Maailmanperintökohde Daigo-ji: Bentendō

Unescon maailmanperintökohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiotossa sijaitsee 17 historiallista monumenttia, jotka on merkitty Unescon maailmanperintöluetteloon.

Sisarkaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiotolla on yhteistyösopimus yhteensä kymmenen kaupungin kanssa Aasiassa, Amerikassa ja Euroopassa. Näistä kaupungeista seitsemän on sisarkaupunkeja:[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c 平成27年国勢調査結果に基づく毎月推計人口 4月 京都市総合企画局情報化推進室統計解析担当. Viitattu 25.04.2017.
  2. a b 京都市のあらまし(花・木) 京都市役所. Viitattu 25.04.2017.
  3. Sister and Other Associated Cities Kioton kaupunki. Viitattu 04.08.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]