Honshū

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Honshū
本州
Honshūn sijainti Japanissa tummennettuna
Honshūn sijainti Japanissa tummennettuna
Merialue Tyyni valtameri
Pinta-ala 227 898 km²
Korkein kohta Fuji 3 776 m
Valtio
Valtio Japani
Väestö
Väkiluku 103 420 000
Suurin kaupunki Tokio

Honshū (jap. 本州, "päämaa", Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys?) on Japanin suurin saari ja yksi maan neljästä pääsaaresta: muut ovat Hokkaidō pohjoisessa Tsugarunsalmen takana, Shikoku etelässä Seton sisämeren toisella puolen ja Kyūshū lounaassa Kanmoninsalmen takana. Honshū on pinta-alaltaan maailman seitsemänneksi suurin saari Sumatran jälkeen ja väkiluvultaan toiseksi suurin Jaavan jälkeen.

Honshūn itäpuolella avautuu Tyyni valtameri ja länsipuolella se rajautuu Japaninmereen. Saari muodostaa noin 1 300 kilometrin pituisen kaaren koillisesta lounaaseen. Sen pinta-ala on noin 227 898 neliökilometriä. Rantaviivaa saarella on 10 084 kilometrin verran.[1] Honshūlla tapahtuu toistuvasti maanjäristyksiä, ja saari on vuoristoinen ja vulkaaninen. Korkein huippu, Fujivuori on aktiivinen tulivuori ja yltää 3 776 metrin korkeuteen. Saarella on myös monia jokia, mukaan lukien Shinanojoki, joka on Japanin pisin joki. Saaren ilmasto vaihtelee pohjoisen viileästä etelän subtrooppiseen.

Honshūn väkiluku vuonna 2006 oli 103 420 000 henkeä, yli 80 prosenttia Japanin väkiluvusta.[2] Väestö on keskittynyt alaville maille – noin 25 prosenttia väestöstä asuu Kantōn tasangolla Suur-Tokion alueella. Sen tärkeimpien keskusten Tokion ja Jokohaman lisäksi muita suuria ja tärkeitä kaupunkeja ovat Kioto, Osaka, Kōbe, Hiroshima, Sendai ja Nagoya. Saari jaetaan yleisesti viiteen alueeseen, jotka ovat lounaasta koilliseen Chūgoku, Kansai, Chūbu, Kantō ja Tōhoku. Hallinnollisesti saari jakautuu 34 prefektuuriin.

Honshūn Tyynenmeren puoleinen rannikko on Japanin tärkein talouskeskus, jonka ydinalueita ovat Tokion–Jokohaman ja Osakan–Kōben metropolialueet. Myös maan historian kannalta tärkeimmät kulttuurikeskukset Kioto, Nara ja Kamakura sijaitsevat saarella, ja suuri osa Japanin varhaishistorian tapahtumista keskittyi sen eteläosiin.[1]

Saari sisältää myös tärkeitä maanviljelysalueita. Niigata on tärkeä riisinviljelysalue, Kantōn ja Nobin tasangot tuottavat riisiä ja vihanneksia, Yamanashissa kasvatetaan hedelmiä ja Aomori on kuuluisa omenoistaan. Saaren sisäosat ovat hyvin vuoristoisia, minkä vuoksi väestö on keskittynyt rannikoille ja tasangoille. Vuoristo yltää Honshūn läpi pohjoisesta etelään asti. Fujivuoren lisäksi Japanin Alpit ovat Honshūlla. Vuoristosta johtuen ilmasto on hyvin erilainen eri puolilla Japania.

Aluejako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Honshūn alueet ja niiden prefektuurit ovat:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Honshu Encyclopædia Britannica. Viitattu 16.9.2012.
  2. Population Statistics of Japan 2008: Internal Migration and Regional Distribution National Institute of Population and Social Security Research. Viitattu 16.9.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]