Iwaten prefektuuri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Iwaten prefektuuri
岩手県, Iwate-ken
Japanin prefektuuri
Lippu
Lippu
Sijainti
Sijainti
Valtio Japani
Alue Tōhoku
Hallinto
 – Hallinnollinen keskus Morioka
 – Kuvernööri Takuya Tasso
Pinta-ala 15 278,89[1] km² (2..)
Väkiluku (1. huhtikuuta 2015) 1 284 384[2] (32..)
 – Väestötiheys 84,08[2] as./km²
Symbolit
 – Kukka keisaripuu,
(Paulownia tomentosa)
 – Puu japaninpunamänty,
(Pinus densiflora)
 – Lintu viherfasaani,
(Phasianus versicolor)
Lyhenteet
 – ISO 3166 JP-03
[http://www.pref.iwate.jp/ Verkkosivu]

Iwaten prefektuuri (jap. 岩手県, Iwate-ken) on yksi Japanin prefektuureista ja sijaitsee Koillis-Japanissa Honshūn saaren pohjoisosassa Tōhokun alueella. Sen hallintokaupunki on Morioka.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iwate on Japanin itärannikolla Tyynen valtameren rannalla. Sen naapureina ovat pohjoisessa Aomori, lännessä Akita ja etelässä Miyagi. Iwate on sangen epätasaista seutua, ja siellä on vuoristoja niin lännessä, Honshūn saaren keskiosassa, kuin idässä rannikollakin. Prefektuurin keskiosassa on tasaisempaa, ja siellä kulkevan Kitakamijoen laaksossa on myös pääkaupunki Morioka. Iwaten väkiluku on noin 1 284 384[2]. Pinta-alaltaan se on Japanin prefektuureista toiseksi suurin heti Hokkaidon jälkeen.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuten muukin Honshūn pohjoisosa, oli Iwate muinoin ainu-alkuperäiskansan asuma-aluetta. Siellä elettiin metsästyksen ja kalastuksen turvin, mikä runsaan eläimistön ja kalaisten vesien ansiosta elätti varsin suuren väestön. Etelästä tulleet japanilaiset alkoivat levittäytyä kohti pohjoista valtakuntansa perustamisen jälkeen 500-luvulla ja alistivat nykyisen Iwaten alueen Japanin keisarin ylivallan alle vuoden 800 jälkeen. Japanin valtakuntaa ei otettu mielellään vastaan, ja alkuperäiskansat kapinoivat aina 1000-luvulle saakka. Iwaten asukkaat kävivät laajamittaista kauppaa eteläisen Japanin kaupunkien sekä Korean ja jopa Kiinan kanssa. Heitä ei ollut kovin paljon, mutta heidän kauppasuhteensa toivat heille etuja, kuten paljon aseita sekä kiintoisasti myös suurempia ja parempia hevosia kuin muualla Japanissa.

Japani piti Iwaten asukkaita uhkana itselleen ja kävi pitkällistä sotaa heitä vastaan. Vähitellen kampanja tuotti tulosta, ja kun samaan aikaan luonnonuskontoja tunnustaneita alkuasukkaita käännytettiin buddhalaisuuteen, pystyi Japanin kulttuuri edesauttamaan valloitusta. Vuoden 1000 jälkeen Iwate oli jo kiinteä osa valtakuntaa, lukuun ottamatta tiettyjä syrjäisten vuorten asukkaita, jotka elivät irrallaan yhteiskunnasta. Niitä, jotka vielä 1100-luvulla vastustivat keskushallintoa, ruvettiin kutsumaan ezoiksi. Heidän lukumääränsä lienee kuitenkin tässä vaiheessa ollut merkityksetön. Tästä eteenpäin Iwaten historia seuraa muiden Japanin syrjäisten maaseutualueiden historiaa.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iwate on leimallisesti maatalousmaata, ja sen maata on hyödynnetty jo tuhansia vuosia. Kauniit maisemat ovat säilyneet hyvin kaikkialla maaseudulla. Teollisuus on hyvin niukkaa, ja tällä hetkellä prefektuurin väestö on vähenemään päin muuttoliikkeen seurauksena. Moriokan ympäristössä on kuitenkin jonkin verran teollisuuslaitoksia, jotka ovat erikoistuneet puolijohde- ja tietoliikenneteknologian valmistukseen. Liikenneyhteydet ovat hyvän tie- ja rautatieverkoston varassa, sillä Iwatessa ei ole kunnollisia merisatamia.

Hallinnollinen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kitakamijoki virtaa Iwaten läpi Moriokassa

Iwaten prefektuuri on jaettu neljän suuryleiskehitystoimiston toimialueeseen, joiden alaisuudessa on 14 kaupunkia (shi), 10 kuntaa (chō/machi) ja 4 kylää (mura). 4 kehitystoimistoa ovat:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. 都道府県別面積 国土地理院. Viitattu 23.10.2012.
  2. a b c 都道府県 人口・面積・人口密度ランキング Viitattu 2.7.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Iwaten prefektuuri.