Koiralohi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Koiralohi
Oncorhynchus keta.jpeg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Lohikalat Salmoniformes
Heimo: Lohet Salmonidae
Suku: Tyynenmerenlohet Oncorhynchus
Laji: keta
Kaksiosainen nimi
Oncorhynchus keta
(Walbaum, 1792)
Katso myös
 Commons-logo.svg Koiralohi Commonsissa

Koiralohi (Oncorhynchus keta) on yksi tyynenmerenlohien suvun kalalajeista.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meressä koiralohen väritys on hopeanhohtoisen sinivihreä. Kutuajan lähestyessä se saa purppuranvärisiä laikukkaita raitoja pyrstöevän tuntumaan. Kuteville koiraille kasvaa tyypillisesti suuri koukkuleuka ja ulostyöntyvät hampaat. Koiralohi voi elää 6-7-vuotiaaksi. Alaskan koiralohet saavuttavat sukukypsyyden viiden vuoden iässä. Aikuinen koiralohi painaa tyypillisesti 4,5 - 10 kiloa ja on keskipituudeltaan noin 60 cm. Suurin kiinni saatu koiralohi pyydystettiin Brittiläisestä Kolumbiasta ja se painoi 16 kiloa ja oli 102 cm pitkä

kutuasuinen koiralohi.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurin osa koiralohista kutee pienissä puroissa jokien alajuoksuilla. Osa koiralohista kuitenkin vaeltaa kutemaan 3200 kilometrin matkan Yukonjoessa. Koiralohen poikaset vaeltavat mereen maaliskuun ja heinäkuun välisenä aikana lähes heti kun kykenevät uimaan, toisin kuin muut tyynenmerenlohet. Ne viettävät meressä yhdestä kolmeen vuotta taivaltaen pitkiä matkoja. Koiralohi kutee tyynenmerenlohista viimeisenä marraskuusta tammikuuhun. Kuteneet kalat eivät palaa mereen vaan kuolevat noin kaksi viikkoa jokeen nousun jälkeen. Koiralohet rakentavat kudun aikana pesän, jonne naaras laskee mätimunansa. Tämän jälkeen pesäkuoppa peitetään soralla. Naaras voi laskea jopa 4000 mätimunaa.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koiralohi esiintyy luontaisesti Tyynenmeren pohjoisosissa Koreassa, Japanissa, Ohotanmeressä, Beringinmeressä, Kamtšatkalla, Tšuktšien niemimaalla, Kuriileilla, Sahalinilla, Habarovskin ja Primorjen aluepiirien vesissä, Kanadassa Brittiläisessä Kolumbiassa sekä Yhdysvaltain alueella länsirannikolla Alaskasta Oregoniin.

Neuvostoliitossa koiralohta istutettiin myös Euroopan vesiin Itämereen ja Barentsinmeren Muurmannin rannikolle 1950-1960-luvuilla. Itämeren istutukset eivät menestyneet, mutta laji kotiutui Barentsinmeren vesistöihin. Sieltä peräisin olevia koiralohia on noussut viime vuosinakin Suomenkin puolelle Tenojokeen ja Näätämöjokeen ja ilmeisesti myös kutenut siellä. Ei kuitenkaan ole selvää ovatko kyseessä omat pysyvät lohikannat.[1]

Kalataloudellinen arvo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koiralohta ei taloudellisesti arvosteta yhtä paljon kuin muita tyynenmerenlohien lajeja. Vähäisen markkina-arvon takia lajia ei Alaskassa juuri kalasteta, sen runsaudesta huolimatta. Koiralohta on perinteisesti käytetty kuivakalana.

Keinohedelmöitettyjä koiralohen poikasia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hannu Lehtonen: Iso kalakirja - Ahvenesta vimpaan. WSOY, 2003. ISBN 951-0-28134-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]